Luettelo Suomen käräjäoikeuksista

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Tämä artikkeli on luettelo Suomen käräjäoikeuksista. Vuoden 2019 alusta lähtien Suomessa on toiminut 20 käräjäoikeutta.

Käräjäoikeudet vuodesta 2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenneuudistuksessa käräjäoikeuksien määrä väheni 27 käräjäoikeudesta 20 käräjäoikeuteen[1][2][3]. Lainmuutoksen yhteydessä tehtiin myös joitakin käräjäoikeuksien toiminnan järjestämiseen ja oikeudenkäyntimenettelyyn liittyviä muutoksia.

Uudistuksessa yhdistettiin

Lisäksi Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiiri jaettiin kahtia, jolloin yhdistettiin

Uudistuksen tultua voimaan lakkaavassa käräjäoikeudessa vireillä ollut asia siirtyi käsiteltäväksi tulevan nimen mukaiseen käräjäoikeuteen. Niinpä esimerkiksi Hyvinkään käräjäoikeudessa vireillä ollut asia siirtyi käsiteltäväksi joko Itä-Uudenmaan tai Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen, pääosin edellä mainitun kuntajaon mukaisesti.[4]

1. syyskuuta 2024 alkaen käräjäoikeuksien kanslioita on 24 paikkakunnalla. Erillisiä istuntopaikkoja on 12 paikkakunnalla.[5]

Käräjäoikeus Tuomiopiiri Kansliat Istuntopaikat
Helsingin käräjäoikeus Helsingin kaupunki Helsinki Helsinki
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Loviisan, Porvoon ja Vantaan kaupungit sekä Askolan, Lapinjärven, Myrskylän, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Pukkilan, Pyhtään, Sipoon, Tuusulan kunnat Vantaa
Hyvinkää
Hyvinkää
Porvoo
Vantaa
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus Espoon, Hangon, Karkkilan, Kauniaisten, Lohjan ja Raaseporin kaupungit sekä Inkoon, Kirkkonummen, Siuntion ja Vihdin kunnat Espoo Espoo
Raasepori (Tammisaari)
Käräjäoikeus Tuomiopiiri Kansliat Istuntopaikat
Etelä-Karjalan käräjäoikeus Etelä-Karjala Lappeenranta Lappeenranta
Etelä-Savon käräjäoikeus Etelä-Savo Mikkeli Mikkeli
Savonlinna
Kymenlaakson käräjäoikeus Kymenlaakso lukuun ottamatta Pyhtään kuntaa Kouvola Kouvola
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus Pohjois-Karjala Joensuu Joensuu
Nurmes
Pohjois-Savon käräjäoikeus Pohjois-Savo Kuopio Iisalmi
Kuopio
Varkaus
Päijät-Hämeen käräjäoikeus Päijät-Häme Lahti Lahti
Käräjäoikeus Tuomiopiiri Kansliat Istuntopaikat
Kainuun käräjäoikeus Kainuu Kajaani Kajaani
Lapin käräjäoikeus Lappi Rovaniemi
Kemi
Inari (Ivalo)
Kemi
Kittilä
Rovaniemi
Sodankylä
Oulun käräjäoikeus Pohjois-Pohjanmaa Oulu
Ylivieska
Kuusamo
Oulu
Ylivieska
Käräjäoikeus Tuomiopiiri Kansliat Istuntopaikat
Ahvenanmaan käräjäoikeus (Ålands tingsrätt) Ahvenanmaa Maarianhamina Maarianhamina
Kanta-Hämeen käräjäoikeus Kanta-Häme Hämeenlinna Hämeenlinna
Pirkanmaan käräjäoikeus Pirkanmaa Tampere Tampere
Varsinais-Suomen käräjäoikeus Varsinais-Suomi Turku Turku
Käräjäoikeus Tuomiopiiri Kansliat Istuntopaikat
Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus Etelä-Pohjanmaa Seinäjoki Seinäjoki
Keski-Suomen käräjäoikeus Keski-Suomi Jyväskylä Jyväskylä
Pohjanmaan käräjäoikeus Keski-Pohjanmaan sekä Pohjanmaan maakunnat Vaasa
Kokkola
Kokkola
Pietarsaari
Vaasa
Satakunnan käräjäoikeus Satakunta Pori Pori
Rauma

Tuomio- ja hovioikeuspiirit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käräjäoikeuksien tuomiopiirijako[2] noudattaa pääosin maakuntajakoa. Ainoastaan Uudellamaalla on useampi käräjäoikeus (kolme kappaletta) johtuen maakunnan suuresta väkimäärästä, toisaalta taas Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien käräjäoikeus on yhteinen. Käräjäoikeusverkoston muuttuminen vaikutti myös hovioikeuspiireihin[4] ja siihen, miltä hovioikeudelta haetaan muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun. Entisen Hyvinkään käräjäoikeuden tuomiopiirin kunnista Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki siirtyivät Helsingin hovioikeuspiiristä Turun hovioikeuspiiriin. Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus siirtyi uudistuksen yhteydessä Turun hovioikeuspiiristä Helsingin hovioikeuspiiriin.

Käräjäoikeuksien toimipaikkojen määrä väheni 57:stä 36:een. Käräjäoikeuksien hallinnollisia kanslioita on 20 paikkakunnalla, joiden lisäksi erillisiä kanslioita jäi neljälle ja istuntopaikkoja 12 paikkakunnalle.

Lakkautetut kansliat ja istuntopaikat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uudistuksen seurauksena kanslia lakkautettiin 12 paikkakunnalta. Hallinnollisista kanslioista lakkaa kolme: Järvenpää, Porvoo ja Raasepori (Tammisaari) sekä muista kanslioista yhdeksän: Iisalmi, Imatra, Kotka, Kuusamo, Lohja, Raahe, Savonlinna, Sodankylä ja Varkaus. Toimitilat jäävät monessa paikassa käräjäoikeuden käyttöön toimitilajärjestelyistä johtuvan siirtymäkauden ajaksi. Käräjäoikeus voi tällöin toimittaa käytössään olevissa tiloissa istuntoja siinäkin tapauksessa, että paikkakunnalle ei jää istuntopaikkaa. Tämän hetken arvio on, että suuri osa toimitilajärjestelyistä saadaan päätökseen vuosiin 2020–2022 mennessä. Lisäksi istuntopaikoista lakkautettiin 14: Alajärvi, Alavus, Kauhajoki, Kemijärvi, Kemiönsaari (Kemiö), Kirkkonummi, Kristiinankaupunki, Kuhmo, Pieksämäki, Pietarsaari, Pudasjärvi, Suomussalmi, Tornio ja Uusikaupunki. Valtaosa istuntopaikoista lakkautettiin 1.1.2019.[4]

Käräjäoikeudet vuosina 2010–2018

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvoston 12. kesäkuuta 2008 antaman asetuksen nojalla Suomessa oli vuoden 2010 alusta 27 käräjäoikeutta entisten 54:n sijasta. Uudet käräjäoikeudet muodostettiin pääosin maakuntapohjalta. Uudellamaalla pysyi alueen suuren väkiluvun takia useampi käräjäoikeus. Toiminta monilla vanhoilla käräjäoikeuspaikkakunnilla kuitenkin jatkui toimitilajärjestelyistä riippuen. Muutamissa käräjäpiireissä oli melko pitkiäkin siirtymäaikoja ennen kuin muutto yhteen päätoimipaikkaan toteutui. Vuoden 2010 alussa käräjäoikeuksien aiemmin hoitama kiinteistöasioiden kirjaaminen eli lainhuutojen ja kiinnitysten käsittely siirtyi Maanmittauslaitokselle.[6]

Helsingin hovioikeuspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Suomen hovioikeuspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen hovioikeuspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun hovioikeuspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan hovioikeuspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käräjäoikeudet vuosina 1993–2009

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtioneuvoston päätös käräjäoikeuksien tuomiopiireistä vuodelta 1991 Finlexissä luettelee kaikki silloin muodostetut tuomiopiirit.[7] Käräjäoikeuksien aloittaessa vuonna 1993 niitä oli 70 ja ennen uudistusta vuonna 2009 52, määrä oli vähentynyt 18:lla.

Helsingin hovioikeuspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Suomen hovioikeuspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemen hovioikeuspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun hovioikeuspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vaasan hovioikeuspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Laki tuomioistuinlain muuttamisesta finlex.fi. Viitattu 1.4.2019.
  2. a b Valtioneuvoston asetus käräjäoikeuksien tuomiopiireistä finlex.fi. Viitattu 1.4.2019.
  3. Oikeusministeriön asetus käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista finlex.fi. Viitattu 1.4.2019.
  4. a b c Käräjäoikeusverkoston muutokset 1.1.2019 19.11.2018. Oikeus.fi. Arkistoitu 1.4.2019. Viitattu 1.4.2019.
  5. Oikeusministeriön asetus käräjäoikeuksien kanslioiden ja istuntopaikkojen sijainnista (135/2024) Finlex. Viitattu 7.9.2024.
  6. Valtioneuvosto päätti uudesta käräjäoikeusverkostosta 12.6.2008. Oikeusministeriö. Arkistoitu 16.2.2016. Viitattu 11.2.2016.
  7. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1991/19911623
  8. a b c https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/oikeusministerion-ehdotus-hallinnonalan-vuoden-2008-talousarvioksi
  9. http://publish.kuopio.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meetingitem&id=2014268029-8
  10. http://savonhistoria.edita.fi/1945-2000/ii-valtionhallinnosta-maakuntahallintoon/
  11. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiakirjat&docid=taa+202/2011
  12. a b https://budjetti.vm.fi/indox/download.jsp?lang=&file=/2003/aky/pl25/pl25ml10_1.html[vanhentunut linkki]
  13. https://www.keskipohjanmaa.fi/uutiset/42755/haapajarven-ja-ylivieskan-karajaoikeudet-yhteen[vanhentunut linkki]
  14. https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/forssan-ja-loimaan-karajaoikeudet-yhdistetaan
  15. a b https://oikeus.fi/karajaoikeudet/pirkanmaankarajaoikeus/fi/index/arkisto.html
  16. a b https://oikeus.fi/hovioikeudet/turunhovioikeus/material/attachments/oikeus_hovioikeudet_turunhovioikeus/toimintakertomukset/YDKAQoyYx/Toimintakertomus_2007.pdf
  17. a b https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1997/19971374
  18. http://helemi.lapua.fi/html/index.php?iContentID=159[vanhentunut linkki]
  19. https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/alavuden-ja-lapuan-k
  20. http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/76004/omth_2007_3.pdf?sequence=1&isAllowed=y (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]