Myrskylä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Myrskylä
Mörskom

vaakuna

sijainti

Sijainti 60°40′10″N, 025°51′10″E
Maakunta Uudenmaan maakunta
Seutukunta Porvoon seutukunta
Kuntanumero 504
Hallinnollinen keskus Myrskylän kirkonkylä
Perustettu 1636 (erottamalla Pernajasta)
Kokonaispinta-ala 206,35 km²
278:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 200,44 km²
– sisävesi 5,91 km²
Väkiluku 1 679
272:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 8,38 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 55,0 %
– yli 64-v. 29,4 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 86,5 %
– ruotsinkielisiä 9,3 %
– muut 4,2 %
Kunnallisvero 9,90 %
25:nneksi suurin 2024 [5]
Kunnanjohtaja Esa Ukkola
Kunnanvaltuusto 17 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • Kok.
 • PS
 • RKP
 • SDP
 • Vihr.
6
4
2
2
2
1
www.myrskyla.fi

Myrskylä (ruots. Mörskom) on Suomen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa. Myrskylä itsenäistyi omaksi kirkkoherrakunnakseen vuonna 1636 Pernajasta. Kunnassa on 1 679 asukasta,[2] ja sen pinta-ala on 206,35 km², josta 200,44 km² on maata ja loput 5,91 km² sisävesialueita.[1] Myrskylä on väkiluvultaan Uudenmaan maakunnan pienin kunta ja Kaskisten jälkeen Suomen toiseksi pienin kaksikielinen kunta (suomi/ruotsi). Ennen ukrainalaispakolaisten tuloa 2022, oli Myrskylässä 23 venäjänkielistä.

Myrskylä on tunnettu olympiajuoksija Lasse Virenin kotikuntana. Myrskylä asettuu keskelle kielirajaa. Myrskylä on rajapitäjä myös Uudenmaan ja Päijät-Hämeen välillä.[7]

Myrskylän naapurikunnat ovat lounaassa Askola ja Porvoo, lännessä Pukkila, pohjoisessa Orimattila, idässä Lapinjärvi ja kaakossa Loviisa. Entiset naapurikunnat ovat Porvoon kanssa yhdistynyt Porvoon maalaiskunta, Orimattilan kanssa yhdistynyt Artjärvi sekä Loviisan kanssa yhdistyneet Liljendal ja Pernaja.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pernajan kappeliseurakunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylä on 1200-luvulla ollut osa Porvoon seurakuntaan kuulunutta Pernajan kappeliseurakuntaa. Virolaisella Padisen luostarilla oli patronaattioikeus Porvoon maaseurakuntaan vuodesta 1351 alkaen. Tältä ajalta Myrskylässä on munkkeihin viittaavia paikannimiä, kuten Munkbrink, Munkbro äng, Munkbäck ängen ja piispaan viittaava Pispängen. Padisen luostarin oikeudet siirrettiin Turun hiippakunnalle vuonna 1428.

Hallila on mainittu asiakirjoissa ensimmäistä kertaa lähteiden mukaan vuonna 1403 ja Myrskylä vuonna 1485. Myrskylän nimi kirjoitettiin tuolloin muodossa Mörskeby tai Mörsköle. Kaikki Myrskylän seitsemän maarekisterikylää Hallila, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kreivilä, Myrskylänkylä ja Pakila) on mainittu kirjallisissa lähteissä 1540-luvulle tultaessa.[8]

Itsenäinen pitäjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ennen vuoden 1865 kunta-asetusta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon paikallinen itsenäinen seurakunta hoiti kunnan, silloin pitäjän, paikallishallinnon. Kaupungeissa kaupunkilaisten, porvareiden, itsehallinto oli keskiaikaiselta pohjalta jo itsenäistynyt suorasta kuninkaanvallasta kaupunkien raatien autonomiaksi.

Iisacus Birgeri Rothovius, Turun piispa 1627–1652.

Kirkkoherran pitäjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän ensimmäinen kirkko rakennettiin joko vuonna 1604 tai 1611, Myrskylän ollessa vielä Pernajan evankelis-luterilaisen seurakunnan kappeliseurakuntana. Turun piispa (1627–1652) Isaacus Rothovius (1572–1652) päätti vuonna 1633, että Myrskylästä muodostetaan Pernajan seurakunnasta riippumaton itsenäinen Myrskylän seurakunta. Ruotsin kuningatar Kristiina vahvisti tämän päätöksen vuonna 1636.

Myrskylän ensimmäiseksi kirkkoherraksi kuningatar määräsi Mikael Matiuksenpoika Buscheruksen vuodesta 1636 alkaen. Myrskylän ensimmäinen kirkko paloi ja toinen kirkko rakennettiin vuoteen 1639 mennessä samalle alueelle kuin nykyinen. Kolmas ja samalla nykyinen kirkko rakennettiin 1803.[9] Buscherus on toistaiseksi pisimpään Myrskylän evankelis-luterilaista seurakuntaa palvellut kirkkoherra. Toiseksi pisimpään on toiminut Hagfors 1900-luvun alkupuolella. lähde?

Kuningatar Kristiina lahjoitti vuosina 1636 ja 1638 Myrskylästä 41 taloa kenraali Arvid Forbuksen veljelle Matias Forbukselle. Porvoossa sijaitsevasta Ånäsin kartanosta kotoisin ollut Forbus perusti Kirkkojärven pohjoispuolelle säteritilaksi Myrskylän kartanon. Lahjoitus alkuperäisessä muodossaan peruutettiin ja vuonna 1863 kartanosta tuli ratsusäteritila, jolla oli verovapauden vastikkeeksi velvoite ylläpitää kruunun palvelukseen jatkuvasti valmiina kolme ratsuväkisotilasta hevosineen ja varusteineen.[8]

Porvoon piispan anneksiseurakunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1743 Ruotsi hävisi Venäjän kanssa käydyn hattujen sodan. Turun rauhassa Ruotsin kuningaskunta kärsi suurta Pohjan sodan Uudenkaupungin rauhaa suuremmat aluemenetykset. Ne aiheuttivat Porvoon hiippakunnan piispalle verotulojen menetyksiä, joten Myrskylän seurakunta muutettiin 1747 anneksiseurakunnaksi, piispan palkkapitäjäksi, minkä kirkkoherrana toimi Porvoon piispa. Käytännössä sijaiskirkkoherra huolehti kirkollisista tehtävistä ja piispa itse johti pitäjänkokouksia. Ajoittain myös varapastorilla, sijaiskirkkoherrallakin, saattoi olla oma apulainen.

Kunnallisasetuksen 1865 mukainen maallinen kunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaseudulla pitäjänkokoukset päättivät seurakunnan asioiden lisäksi myös maallisista asioista vuoteen vuoden 1865 kunnallisasetukseen saakka. Pitäjänkokouksen tilalle tuli ensin kuntakokous ja myöhemmin kunnanvaltuusto. Kunta-asetuksen jälkeenkin Suomen evakelis-luterilaisen kirkon seurakunnista eriintyneitä maallisia kuntia kutsuttiin edelleen pitäjiksi, vaikka ne jo olivat kuntia.

Myrskylän kunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kunta hallintosääntönsä mukaisesti muodostuu Myrskylän kunnanvaltuustosta ja kunnanhallituksesta. Kunnanhallituksen esittelijä on kunnanjohtaja. Lisäksi toimintojen mukaan hallinto muodostuu osastoista, joita ovat yleishallinto-osasto, sivistysosasto ja tekninen osasto.[10] Kunnanvaltuuston lautakuntia ovat valtuuston vaalilautakunta, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja kasvatuslautakunta. Lisäksi ovat suomenkielinen ja ruotsinkielinen koulujaosto, kirjasto- ja vapaa-ajanlautakunta, tekninen lautakunta, johon liittyy yksityistiejaosto.

Myrskylän kunnalla on lakisääteinen ympäristölautakunta yhdessä Askolan kunnan kanssa Askolan kunnanvaltuuston lautakuntana. Lautakunnan nimi on Askolan rakennus- ja ympäristönsuojelulautakunta.[11]

Myrskylä oli yksi Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän jäsenkunnista.[12] Hyvinvointiyhtymä on tuottanut muun muassa Myrskylän terveysaseman palvelut.[13] Myrskylä kuuluu Päijät-Hämeen sairaanhoitopiiriin, jonka keskussairaala sijaitsee Lahdessa.[14][15]

Myrskylä on ollut hyvinvointiyhtymän ainoa kaksikielinen kunta, ja Pukkilan ohella toinen kunta, joka sijaitsee Uudenmaan maakunnassa.[12][14]

1. tammikuuta 2023 alkaen on Myrskylä kunta kuulunut Itä-Uudenmaan hyvinvointialueeseen.

Sivistystoimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kunnan sivistystoimeen liittyvät Myrskylän koulu ja Myrskylän kunnankirjasto. Kirjasto toimii Myrskylän 1958 rakennetussa kunnantalossa. Myrskylän kunnanvaltuuston kokoukset järjestetään Myrskylän koululla.

Perusopetus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kreivilän entinen kansakoulu.

Myrskylän kunnan kirkonkylällä toimii peruskoulun alakoulu (Myrskylän koulu, luokka-asteet 0-6).[16] Yläkoulua ja lukiota myrskyläläiset käyvät naapurikunnissa, esimerkiksi Orimattilan yhteiskoulussa ja Erkko-lukiossa. Aikaisemmin myrskyläläiset kävivät lukiota muun muassa Porlammin lukiossa, mutta Lapinjärven kunnan lakkautettua sen, oppilaat menevät toisen asteen yleissivistäviä opintoja varten lähikuntien muihin lukioihin.

Myrskylän peruskoulun seitsemännen, kahdeksannen ja yhdeksännen luokan opetus siirtyy Orimattilasta Porvoon kaupunkiin. Kunta ja kaupunki eivät päässeet yhtenevään näkemykseen opetuksen hinnasta Orimattilan pyytäessä aikaisempaa enemmän. [17]

Myrskylän suomenkielisen kansakoulun perustamisesta päätettiin 1872. Se aloitti toimintansa Pyylän talossa 19 oppilaalla syyskuussa 1873. Koulun toiminta siirtyi Rantalan taloon 1877. Varsinainen kansankoulu valmistui Pyylän tontille 1884. Lähelle tätä valmistui 1953 kaksikerroksinen kivirakennuksinen kansankoulu. Neljäs kansakoulun käytössä oleva yksikerroksinen rakennus valmistui myöhemmin. Nykyinen hirrestä tehty peruskoulu on Myrskylän kunnan kirkonkylän perusopetuksen viides.

Koulu kyläalue vuosi paikka lakkautettu
Hallilan kansakoulu Hallila lakkautettu
Hevonojan kansakoulu Hevonoja 1917 lakkautettu kuului Myrskylänkylään
kirkonkylän kansakoulu Myrskylänkylä 1873 syyskuussa lakkautettu Pyylän talo, Rantalan talo, kansakoulu Pyylän tontille, kaksikerroksinen kivirakennuksinen kansakoulu, matala yksikerroksinen kansa- tai peruskoulu
Kreivilän kansakoulu Kreivilä lakkautettu asuintalo, kolmannella omistajalla kunnan jälkeen
Nybro folkskola Uusisilta lakkautettu 1969 kuului Jaakkolaan, Uudensillan kansankoulusta voidaan julkaista historiankirja
Kankkilan koulu Kankkila lakkautettu 2010 toimii 2022 viidentoista ukrainalaisen tilapäisen suojelun pakolaiskeskuksena
Myrskylän koulu Myrskylänkylä 2021 jatkaa Myrskylän hirsikoulu ja -liikuntahalli, valmistunut syksyllä 2021

Liikunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myrskylän Syväjärvi.

Liikuntatoimessa on toimintoja, mm. uimakouluja Syväjärvellä, jonka rannalla on Myrskylän kunnan virallinen vesitarkastettu uimapaikka. Lisäksi kunta järjestää vuosittain toukokuusta kesän loppuun kestävän postilaatikkopyöräilyn, jossa pyöräilypostilaatikon ohittaneet voivat merkitä nimensä postilaatikossa olevaan vihkoon.

Postilaatikkopyöräilyn postilaatikoita on

  • Kentänmäellä, lähellä Loviisanseudun Vesi Oy:n pumppaamoa
  • Orimattilan kaupungin vastaisella rajalla Kylmäsuon Niemeläntien alussa
  • Lapinjärven kunnan vastaisella rajalla satoja metrejä ennen Lapinjärven rajaa
  • entisen Artjärven kunnan, nykyisen Orimattilan kaupungin vastaisella rajalla Artjärven aseman lähellä
  • entisen Pernajan kunnan, nykyisen Loviisan kaupungin vastaisella rajalla lähellä Digitan Pernajan radio- ja televisiolähetysasemaa
  • Pukkilan kunnan seututie 162n varrella
  • Muttilassa Kreivilään johtavan tien länsipuolella Muttilantiellä

(Kuntolaatikoissa on Myrskylän kartta tutustuttavaksi.)

Myrskylän Euroopan unioni direktiivistä johtuvien vaatimusten mukainen vesitutkittu uimaranta on Syväjärven länsiranta Syväjärventie 155:ssä. Eurouimarannalla on pukukopit, lentopallokenttä verkotta, kaksi grillikatosta, laituri ja pitkä seisomapöytä sekä miesten ja naistren kuivakäymälät pysäköintialueen itäreunalla. Myrskylässä on monia järviä ja rantoja, joita käytetään uimiseen on mm. Teeno Kankkilassa ja Pakilan Kotojärvellä.

Postilaatikkopyöräilyn ja suoritusten rekisteröimisen lisäksi on Kentänmäellä myös seitsemäs liikuntasuorituspaikka mäen laella, josta alkaa kaksi ulkoilureittiä samasta paikasta ja aluksi samaa reittiä noudattaen: AMPu:n 4H-kerhon luontopolku, jolla on seitsemän rastia ja Lassen polku, joka erkanee luontopolusta sen toisen rasti jälkeen ja leikkaa luontopolun lopun kuudennella rastilla jatkuen mäen keskikorkeudella etelään kaartaen pohjoiseen.

Kartanonmäellä on frisbeegolfrata, jota varten voi lainata Myrskylän kirjastosta liitokiekot. Kartanonmäen ja kirkonkylän ydinkeskusten välillä on Kartanonmäen uimaranta, jota varten ei suoriteta virallisia uimapaikan vesimittauksia Kirkkojärvi niin kuin Syväjärvellä, jonka länsirannalla on kunnan virallinen uimapaikka Syväjärventie 155 C:ssä. Syväjärven uimarannalla on pitkä pystypöytä ja kaksi grillikatosta.

Kiparkatti.

Myrskylän Myrsky järjestää vuosittain Kiparkatissa Lassen hölkän.

Tekninen toimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kunnan teknisellä toimella on yhteistyötä Askolan kunnan kanssa, lakisääteinen ympäristöhallinto on yhteinen ympäristölautakunnan ja ympäristösihteerin osalta.

Muiden muassa Loviisan kaupunki saa osan vedestään Myrskylän kirkonkylän Kentänmäen vedenottamolta, mikä nykyään kuuluu Loviisanseudun Vesi Oy:lle. [18]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pinnanmuodoiltaan Myrskylä on eteläsuomalaista suhteellisen vähäisten korkeuserojen seutua, mutta kunnan alueella on kuitenkin hyvin vaihtelevia maisemia. Maasto on peltoja ja tavanomaista sekametsää sekä siellä täällä kallioita, joista osa on varsin jyrkkiä. Myrskylässä on joitain suuria jääkautisia siirtolohkareita: Hallilan Tonttukirkko[19], Jaakkolan Karhukivi ja Laivakivi sekä Hyövinkylän Tallsten.[20]

Luonnonsuojelualueita Myrskylässä ovat Paavolan kolme luonnonsuojelualuetta ja Sopajärven luonnonsuojelualue.[21]

Joet ja järvet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääosa Myrskylästä kuuluu Koskenkylänjoen ja sen sivujoen Myrskylänjoen vesistöalueeseen. Lounaisin osa kunnasta on Ilolanjoen valuma-aluetta ja pieni kulma lännessä Porvoonjoen valuma-aluetta. Miltei puolet järvistä kuuluu Myrskylänjoen valuma-alueeseen.

Koskenkylänjoen vesistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Syväjärveä.

Myrskylän alueella ei ole kovin suuria jokia, mutta kylissä on runsaan hehtaarin laajuisia järviä. Kunnan järviä ovat Isojärvi, Kirkkojärvi, Muttilanjärvi, Pöyrysjärvi, Sopajärvi, Sulkavanjärvi, Siippo ja Vähäjärvi.

Suurin niistä on Kirkkojärvi, joka sijaitsee Myrskylän kirkonkylän itäpuolella. Kirkkojärven koillisrantaan on kaavoitettu Kirkonkylänranta-niminen asuinalue, joka sijaitsee lähellä entistä Myrskylän kartanoa. Lähellä kirkonkylää ovat myös Sopajärvi Sopajärvellä ja Siippo Artjärventien ja Lapinjärventien välillä Myllykylässä sekä Muttilanjärvi Muttilassa hieman etäämpänä. Sulkavanjärvi sijaitsee Hallilassa Pernajan Koskenkylään johtavan tien varrella. Nämä kaikki järvet laskevat Koskenkylänjokeen Myrskylänjoen kautta.

Kirkkojärvestä itään sijaitsevassa Syväjärvessä on Myrskylän kunnan virallinen uimapaikka. Tämä järvi laskee Koskenkylänjokeen Pekinojan kautta. Syväjärven lähialue ja rannat ovat suosittuja pientaloasumispaikkoja mahdollisesti siksi, että ne sijaitsevat lähellä kirkonkylää.

Ilolanjoen vesistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tankvallinojan kautta Ilolanjokeen laskevat Pakilassa Kotojärvi, Pimijärvi ja Valkjärvi. Valkjärvi on kunnan eteläosassa, ja se ulottuu myös Askolan puolelle.

Järvelänjärvi Järvelässä ja Teeno Kankkilassa laskevat Ilolanjokeen sen yläosassa.

Porvoonjoen vesistö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkusan Teeno eli Puntarjärvi Kankkilassa kuuluu ainoana Myrskylän järvistä Porvoonjoen vesistöalueeseen.

Valuma-alueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nimi Vesistöaluetunnus Suurimpia järviä Korkeus Pinta-ala (km²) Rantaviiva (km) Järvitunnus Paikka Paikkakunta Kunta
Myrskylänjoen valuma-alue 16.005 Isojärvi
Vähäjärvi
Pöyrysjärvi
Muttilanjärvi
Siippo
Sopajärvi
Kirkkojärvi
Sulkavanjärvi		 68,0
62,2
61,3
41,5
39,2
39,0
34,6
26,7		 0,1
0,0708
0,0215
0,353
0,113
0,762
1,581
1,122		 16.005.1.008
16.005.1.007
16.005.1.006
16.005.1.005
16.005.1.004
16.005.1.003
16.005.1.002
16.005.1.001
Koukjärvi
Koukjärvi
Kylmäsuo
Muttila
Myllykylä
Sopajärvi
Myrskylän kk.
Hallila		 Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Myrskylä
Koskenkylänjoen keskiosan alue 16.002 Syväjärvi
Valkeapäänlampi		 44,8
39,2		 0,338
0,0492		 3,73
1		 16.002.1.002
16.002.1.001		 Itäkylä
Käkikoski		 Myllykylä
Porlammi		 Myrskylä
Lapinjärvi
Koskenkylänjoen alaosan alue 16.001

Luonnonsuojelualueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Luonnonsuojelualue yksityinen luonnonsuojelualue sijainti aika suojeluohjelma
Aarnimäen (ensimmäinen) luonnonsuojelualue YSA232588 Hallila 504-401-5-62 2015-09-28 [21]
Aarnimäen toinen luonnonsuojelualue YSA233390 Hallila 504-401-5-62 2015-11-23 [21]
Haukkakallion luonnonsuojelualue YSA232488 Myrskylän Hevonoja 504-405-44-5 2015-09-22 [21]
Majbäckin luonnonsuojelualue YSA238123 Jaakkola 504-403-8-6 2017-04-25 [21]
Paavolan (ensimmäinen) luonnonsuojelualue Karsojalla YSA206827 Karsoja Kylmäsuolla 2012-02-20 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2014-2025[21]
Paavolan toinen luonnonsuojelualue Lähdeojalla YSA206827 Lähdeoja Paavolasa 2012-02-20 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2014-2025[21]
Paavolan kolmas luonnonsuojelualue Takusenojalla YSA206827 Takusenoja Paavolasa 2012-02-20 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2014-2025[21]
Sopajärven luonnonsuojelualue YSA201066, LVO010017 Sopajärvi 2004-12-17 lintuvesien suojeluohjelma, Sopajärvi LVO010017 [21]
Tervalantin luonnonsuojelualue YSA241887 Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelma 2014-2025[21]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän tieyhteyksiin kuuluvat seututie 167, joka kulkee etelästä Koskenkylästä Myrskylän kirkonkylän kautta pohjoiseen Orimattilan suuntaan. Pukkilan suunnasta Myrskylän kirkonkylään vie seututie 162. Artjärven suunnasta Myrskylän kirkonkylään vie puolestaan seututie 174. Muita huomattavia teitä ovat yhdystie 1605 kunnan kaakkoisosassa ja kirkonkylästä itään Lapinjärven Porlammille vievä yhdystie 1751.

Myrskylän koillisosan halki kulkee Lahti–Loviisa-rata, johon kuuluva Myrskylän rautatieasema sijaitsee kunnan rajojen ulkopuolella Lapinjärven Porlammin kylässä. Asemalta on noin kuuden kilometrin matka länteen Myrskylän kirkonkylään. Myrskylän kunnan alueella on kuitenkin sijainnut saman rautatien toinen rautatieasema, jonka nimi oli Artjärven rautatieasema. Rautatien henkilöliikenne loppui jo 1970-luvulla.

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väestörakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylä on asukasluvultaan Suomen 271. suurin kunta. Myrskylän asukasluku oli vuoden 2023 lopussa 1 716 asukasta, mikä on 0,01 prosenttia Uudenmaan maakunnan asukasluvusta. Myrskylän väkiluku on ollut laskeva 1990-luvulta lähtien. Myrskylän väestöllinen huoltosuhde oli vuoden 2021 lopussa 80 prosenttia, mikä on noin 27,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin Uudellamaalla keskimäärin. Alle 15-vuotiaita Myrskylän väestöstä on 13,2 prosenttia. Työikäisiä Myrskylässä on 56,6 prosenttia ja yli 65-vuotiaita 30,1 prosenttia. Vieraskielistä väestöä Myrskylässä oli vuonna 2021 yhteensä 62 eli 3,4 prosenttia kaupungin asukkaista.[22]

Myrskylän väestötiheys on 9,9 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen: enemmistö eli 87,7 prosenttia asukkaista puhuu suomea ja 9,7 prosenttia ruotsia. Muita kieliä kuin suomea tai ruotsia puhuu 2,6 prosenttia kunnan asukkaista.[23]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän asukasluku kehittyi 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun seuraavasti:lähde?

  • 1775: 1 492 as.
  • 1800: 1 904 as.
  • 1820: 2 160 as.
  • 1915: 2 811 as., joista muualla 73 .[24]
  • 1.1.1930: 2 850 as.

1900-luvun alussa joitakin torppia siirrettiin Myrskylän kirkonkylän tai Myrskylän kartanon lähistöltä Pohjois-Myrskylään, esimerkiksi Kylmäsuolle.[25]

Suurimmillaan Myrskylän väkiluku oli 1940-luvun lopussa ja 1950-luvulla noin 3 500 asukasta. Tuolloin kuntaan muutti siirtoväkeä Uukuniemeltä Neuvostoliitolle luovutetuilta alueilta. Tällöin muodostui paljon uusia pientiloja myös Myrskylän kartanon, Hevonojan kartanon ja Paavolan kartanon maille.

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Myrskylän väestönkehitys 1980–2015
Vuosi Asukkaita
1980
  
 2 073
1985
  
 1 998
1990
  
 2 098
1995
  
 2 040
2000
  
 2 004
2005
  
 2 033
2010
  
 2 006
2015
  
 1 969
Lähde: Tilastokeskus.[26]
Kielet.

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 lopussa Myrskylässä oli 1 922 asukasta, joista 908 asui taajamassa, 984 haja-asutusalueilla ja 30:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Myrskylän taajama-aste on 48,0 %.[27] Kunnassa on vain yksi taajama, Myrskylän kirkonkylä.[28]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Myrskylässä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[29]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Myrskylässä toimii Myrskylän Kotikirkko.[30]

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Myrskylän alueella toimii Kotkan ortodoksinen seurakunta.[31]

Katolisen kirkon Helsingin hiippakunnassa Myrskylä kuuluu Pyhän Ursulan seurakunnan alueeseen.

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän työpaikkarakenne, Tilastokeskus (2022)[32]

  Alkutuotanto (17.9%)
  Jalostus (25.7%)
  Palvelusektori (53.6%)
  Muut sektorit (2.8%)

Talousalueena Myrskylä kuuluu Porvoon seutukuntaan, jonka alueellinen bruttokansantuote oli 79 428 euroa asukasta kohden vuonna 2022. Alueellinen BKT on maan keskiarvoa korkeampi ja seutukuntien keskinäisessä vertailussa toiseksi suurin.[33]

Myrskylässä oli vuonna 2022 yhteensä 470 työpaikkaa ja kunnassa asui 750 työllistä työssäkäyvää. Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisistä on 42,7 prosenttia. Myrskylän työpaikkojen suhde on palveluvaltainen. Palvelujen osuus työpaikoista on 53,6 prosenttia, jalostuksen 25,7 prosenttia ja alkutuotannon 17,9 prosenttia.[32]

Myrskylän työpaikkaomavaraisuus on 66,7 prosenttia. Työikäisten työllisyysaste oli 76,0 prosenttia vuonna 2022 ja työttömien osuus työvoimasta 11,4 prosenttia. Taloudellisen huoltosuhteen mittarilla Myrskylässä on 150,2 työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä sataa työllistä kohden.[32]

Elinkeinorakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noin kolmasosa myrskyläläisistä työskentelee tuotannossaselvennä tai rakennustoiminnassa. Kunnassa on savukalanjalostusta, muoviteollisuutta, kiviteollisuutta ja maalaiskunnalle tyypillisiä palveluita.

Rakennustarviketuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylässä louhitaan punagraniittia, yhtä kaupallista graniittilajia, jonka kaupallinen nimi rakennustarvikkeena on Myrskylä Red.[34] Siitä louhitaan eduskunnan uudet portaat 2 700 metriä pitkänä.[35]

Suomen tuhannesta suurimmasta maatilassa Myrskylässä sijaitsee neljä. Suurin näistä tiloista on kooltaan 291,55 hehtaaria ja pienin 157,87 hehtaaria.[36]

Elintarviketeollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylässä on ollut 1900-luvun alussa kuusi meijeriä: Grevnäsin osuusmeijeri (Kreivilässä), Hallilan meijeri, Myrskylän kartanon meijeri, Nybron meijeri, Koukjärven meijeri ja Labbomin meijeri (Jaakkolassa).[37] Myöhemmin Myrskylän kirkonkylässä toimi myös E-liikkeen meijeri. Sen tiloissa toimii kalasavustamo Safu.[38] Myrskylän Savustamo tuottaa kalajalosteita myös vientiin ja sillä on tehtaanmyymälä. Apetit Pakaste Oy:n hallussa savustamo suljettiin, mutta se avattiin 2015 uudelleen, kun Ahvenkosken Savu Oy osti tilat. Nykyään Ahvenkosken Savu ei toimi enää lainkaan Ahvenkoskella, vaan kaikki senkin toimina on keskitetty aikeisempaa laajempiin tiloihin Myrskylään. Myrskylän savustamolla on jatkuvasti auki oleva tehtaanmyymälä tuotantotilojen yhteydessä samassa rakennuksessa.

Myrskylän meijeri, minkä rakennus on Myrskylän kirkonkylässä, alkoi kerätä 1955 Orimattilassa saman vuonna perustetulle Oy Tuottajain Maito - Producenternas Mjölk Ab:lle, minkä kotipaikaksi merkittiin Helsinki. Pääkonttoria varten vuokrattiin Köydenpunojankatu 7:stä kiinteistö. Myrskylän lisäksi myös Orimattilan rajan pohjoispuolella olevan Pakaan maidonmyyntiosuuskunnan ja Orimattilan meijerin maito siirtyi Oy Tuottajain Maito - Producenternas Mjölk Ab:lle. Seuraavana vuonna 1956 siityi Pukkilan Kanteleen ja Pukkilan meijerin toiminta siirtyi Oy Tuottajain Maito - Producenternas Mjölk Ab:lle. 1972 ohjattiin E-liikkeen meijereiden maito Oy Tuottajain Maito - Producenternas Mjölk Ab:lle ja 1974 ne siirtyivät Oy Tuottajain Maito - Producenternas Mjölk Ab:n omistukseen. [39]

Puutuote- ja huonekaluteollisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän huonekalutehdas oli toiminnassa ollessaan suuri teollinen työllistäjä. Nykyään sen kiinteistö palvelee rautakaupan ja atk-yrityksen sekä puukenkätehtaan tiloina. Tiloissa on myös kansanopiston kutomatoimintaa ja ProAgrian neuvontapiste.

Pankit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän kirkonkylässä on ollut kaksi pankkia. Nykyään kirkonkylässä on Myrskylän Säästöpankin pääkonttori, minkä sivukonttorit ovat Orimattilassa ja Mäntsälässä.

Siirtoväen mukana vuonna 1946 kuntaan tuli myös vuoden 2015 alusta Orimattilan Osuuspankkiin liittynyt Myrskylän Osuuspankki, joka oli aiemmin nimeltään Uukuniemen Latvasyrjän Osuuskassa. Väkilukuun nähden Myrskylässä on ollut Uudenmaan eniten pankkikonttoreita väkilukuun suhteutettuna. 2018 Orimattilan Osuuspankin Myrskylän konttori suljettiin, ja kiinteistö myytiin maanainesyritykselle. Konttori on ollut käytössä enää vain pyynnöstä neuvotteluja varten.

Orimattilan Osuuspankki muodosti 2023 yhdessä Kärkölän Osuuspankin, Mäntsälän Osuuspankin ja Pukkilan Osuuspankin kanssa Ylä-Uudenmaan Osuuspankin. Mäntsälä on Keski-Uudenmaan kunta, Pukkila Itä-Uudenmaan kunta ja Kärkölä Päijät-Hämeen. Aikaisemmin Orimattilan ja Pukkilan Osuuspankkien kesken oli keskustelua yhdistymisestä Päijät-Hämeen Osuuspankkiin.

Vähittäiskauppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vähittäiskaupan palveluihin kuuluu Osuuskauppa Hämeenmaahan kuuluneen vanhan osuuskaupparakennuksen paikalle rakennettu Sale. Alkuperäistä Salea on laajennettu. Sitä ennen K-Market suljettiin, ja sen tilat ovat edelleen tyhjät.

Salea ennen sen paikalla oli Myrskylän Osuuskaupan rakennus vuodelta 1929. Myrskylän Osuuskauppa lakkasi 1962 ja se liittyi Orimattilan Osuuskauppaan.

Myrskylässä on toiminut myös Lahden Osuuskauppa ja yksityiskauppiaita.

Myrskylän Osuuskauppa r.l.:n ensimmäinen myymälä vuosilta 1919–1929 on edelleen olemassa ja se tunnetaan Pelanderin talona.

1929 vuodelta paikalla ollut Myrskylän Osuuskaupan toinen rakennus purettiin, ja sen tilalle rakennettiin yksikerroksinen Salen rakennus. Osuuskaupan ja kahvilan lähellä oleva kaksikerroksinen asuintalo on toiminut aikaisemmin Myrskylän apteekkina. Nykyinen apteekki toimii Myrskylän kunnanviraston rakennuksessa.

K-Market Myrskylyhty suljettiin vuoden 2013 aikana, joten S-ryhmän Sale on ainoa varsinainen elintarvikeliike Myrskylässä. Samassa kiinteistössä toimi myös suosittu 3. tammkuuta 2022 avattu lounaskahvila Violetta, joka muutti vuonna 2024 Orimattilaan. [40]

Kreivilän kylässä asuvat asioivat Liljendalin vähittäiskaupoissa. Myrskylässä on myös kahvila-ravintola Myrskytähden yhteydessä toimiva asiamiesposti, kukkia myyvä kioski ja Myrskylän apteekki, mikä toimii myös matkahuollon asiamiehenä. Kirkonkylässä oli kaksi autokorjaamoa, joista toinen suljettiin 2015, ja Muttilassa kolmas autokorjaamo, mikä on siirtynyt kirkonkylään.

Viihde

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiparkatissa on tanssipaikka ja Kentänmäellä pururata. Kiparkatin lähellä on suurehko kaupallinen soranottamo.

Julkisia palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirkonkylän koulu antaa opetusta luokka-asteille 0–6. Lisäksi kirkonkylän koulun tiloissa tarjotaan erityisluokkien opetusta.

Lähin peruskoulun ylimpien luokkien koulu on Orimattilassa. Lukiota myrskyläläiset käyvät tavallisimmin Erkko-lukiossa Orimattilassa. Aikaisemmin käytiin myös Lapinjärvellä peruskoulun yläluokilla ja Porlammin lukiossa.

Myrskylän kirjasto toimii samassa rakennuksessa kunnanviraston kanssa. Kirjaston lehtilukusali ja osa lainausosastosta toimii Myrskylän kunnanvaltuuston entisessä istuntosalissa 1958 rakennetussa Myrskylän kunnanvirastossa.

Myrskylän terveysaseman palvelut toimittaa Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä, jonka osakas on Myrskylän kunta.

Tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylässä järjestetään kesäisin Myrskylä-tapahtuma. Urheilutapahtumiin kuuluu vuonna 1969 alkanut Kiparkatin piikki, joka muuttui vuonna 1974 Lassen hölkäksi Lasse Virénin voitettua kultamitalit kesäolympialaisissa 1972. Hölkän järjestäjänä toimii urheiluseura Myrskylän Myrsky.

Moottoriurheilua edustaa Mad Max Pulling Team, joka on voittanut Tractor Pullingin Suomen mestaruuden modified mini 950 kg -luokassa kausina 2003, 2004, 2005, 2006, 2007 ja 2008. Orimattilan autourheilijat yhdessä Autoliiton Myrskylän osaston kanssa järjestävät Kylmäsuon ja Paavolan kautta kulkevan Kylmäsuon erikoiskokeen Myrskylän pohjoisosassa. Reitti on 14,6 kilometrin mittainen, ja se käsittää matkan seututie 167:n liittymästä Paavolantielle ja Kylmäsuontietä pitkin takaisin etelään seututie 167:n risteykseen.

Jaakkolassa järjestetään vuosittain siltajuhlat eli entiset vapaapalokunnan juhlat.

Pitopaikka sijaitsee Jaakkolan sillan itäpuolella joen varrella olevan Labbom FBK:n vajan lähellä. Siltajuhlat ovat pääasiassa nyyttikestimuotoiset, ja niiden ohjelmaan kuuluu myös soittoa. Jaakkolan lisäksi myös Orimattilan Tönnössä järjestetään vuosittain Tönnön siltajuhlat.

Heinäkuussa 2011 järjestettiin Myrskylän 375-vuotismessut, joilla myrskyläläiset yhdistykset ja yritykset esittäytyivät. Tilaisuuden juonsi Timo T. A. Mikkonen, ja läsnä oli entisiä kunnanjohtajia, luottamushenkilöitä ja seurakunnan kirkkoherra. Näyttelyssä oli mukana muun muassa museotraktoreita, työkoneita, moottoripyöriä, mopoja ja autoja. Ulkopihalla esiteltiin erilaisia maatalouden suuria työkoneita ja maaseudun elinkeinoja. Yleisölennätystä järjestettiin helikopterilla. Tätä ennen Myrskylä-messut oli järjestetty kunnan 350-vuotisjuhlien kunniaksi.

Joulukuussa noin viikkoa ennen joulupäivää Myrskylän suomalainen nuorisoseura, Myrskylän evankelis-luterilainen seurakunta, Myrskylän Sos.dem. Työväenyhdistys ja Myrskylän kunta järjestävät joulujuhlan Myrskylän Kinolla.

Vuosittain ajallisesti lähellä talvipäivän seisausta, järjestävät Itä-Uudenmaan MTK ja Myrskylän Reserviläiset joulutulet yhdystie 1751:n alussa, Myrskylän paloaseman ja Kinon lähellä. Tapa alkoi 2009.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vielä 1800-luvulla Myrskylän pohjoisosa muodostui pääosin Myrskylän kartanoon kuuluneista 13 tilasta, joista osa oli kartanon sivutiloja. Tätä pohjoisosaa pitäjästä kutsuttiin muun muassa kirkonkirjoissa Myrskylänkyläksi, ja sen keskuksena oli Kirkonkylä. Huolimatta nimestään Kreivilässä ei ole asunut kreivejä, mutta aatelisia kyllä.

Kirkonkylänsä eteläpuolisilta osiltaan Myrskylä on verrattain ruotsinkielinen, ja tällä alueella ovat vanhat maarekisterikylät Hallila, Hyövinkylä, Jaakkola, Kankkila, Kreivilä ja Pakila. Seitsemäs kylä, joka on pohjoisessa ja muodostaa puolet kunnan pinta-alasta on Myrskylänkylä, joka on 1800-luvulla muodostanut omia kyläkokonaisuuksia maanraivaamisen ja Myrskylän kartanoon liittyneiden muiden kartanoiden, kuten Hevonojan kartanon, Paavolan kartanon ja Kylmänsuon kartanon vaikutuksesta.

Seuraavassa taulukossa on lueteltu Myrskylän nykyiset maarekisterikylät, niiden kiinteistötunnuksissa käytetyt kylänumerot, kylien nimet suomeksi ja ruotsiksi sekä joitakin kylien osia.

Numero[41] Maarekisterikylä[41] Kylän osialähde?
504-401 Hallila (ruots. Skomarböle) Humalakoski (Humlefors), Metsäkulma
504-402 Hyövinkylä (Övitsböle) Huhti, Koukjärvi, Pusannurkka
504-403 Jaakkola (Labbom)
504-404 Kankkila (Kankböle) Rahikko
504-405 Myrskylä (Mörskom) Hevonoja, Itäkylä, Kartanonmäki Kirkonkylä (Kyrkby), Kylmäsuo, Muttila (Muttom), Myllykylä, Paavola, Palonpää, Palostenmäki, Sepänmäki, Soidinsuo, Sopajärvi, Suntionmäki, Syväjärvi
504-406 Pakila (Backböle)
504-407 Kreivilä (Grevnäs) Kreivilä, Kurjenkulma, Rämsänkylä

Kankkilan ja Pakilan kylätoimintaa pitää yllä Kankkila - Pakila -yhdistys. Pakilassa on maantietä lähellä olevan kentän äärellä Pakilan klubi, pieni puinen mökki, ja Kankkilassa Marttila-niminen kesänviettopaikka.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Myrskylän kolmas kirkko, joka valmistui 1803.

Kirkonkylässä sijaitsee Myrskylän 1700-luvun lopulta ja vuodelta 1803 peräisin oleva kirkko. Se on järjestyksessä Myrskylän seurakunnan kolmas kirkko. Myös ensimmäinen kirkko oli samalla alueella, mutta sen sijainti oli hieman nykyistä kaakommassa.

Myrskylän kotiseutumuseon kokoelmat sijaitsevat kahdessa vanhassa kirkkomakasiinissa. Museo on avoinna kesäkuusta elokuuhun.[42]

Noin kilometrin verran kirkonkylästä itään on Myrskylän kartanon päärakennus. Se on ollut hoitamattomana pari vuosikymmentä ja päässyt pahasti rapistumaan, mutta viime vuosina sitä on saatu jonkin verran korjattua. Myrskylän kartano oli aikoinaan kunnan taloudellinen keskus.

Myrskylään on pystytetty kaksi patsasta. Lasse Virénin patsas on kirkonkylän keskellä Salen itäpuolella. Myrskylän ilmavalvonta-asemalla toimineiden Ilmavalvontalottien muistomerkki paljastettiin vuonna 2009 Myrskylänkylän Kentänmäellä kunnan vedenottamon lähellä. Muistomerkin pysyttivät Myrskylän reserviläiset ja Myrskylän reserviupseerit.

Yhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maantieliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seututie 167:n risteys Myrskylän kirkonkylässä, Myrskylänkylässä, josta tie vie pohjoiseen Kylmäsuon, Pakaan ja Uudenkartanon kautta Orimattilan kirkonkylään. Oikealla Artjärventielle ja Porlammintielle vievä liittymä. Helsingistä Porvoon kautta pääsee vajaassa parissa tunnissa linja-autolla Myrskylään, josta matka jatkuu Porlammille tai Artjärvelle.

Myrskylän kirkonkylässä Osuuskauppa Hämeenmaan Myrskylän Salen eteläpuolella on kaukoliikenteen linja-autopysäkki. Samalla alueella on ABC:n bensiini- ja dieselöljytankkauspiste. Myrskylän keskeisimmät asfaltoidut tieyhteydet ovat Lahden – Loviisan Pernajan Koskenkyläntie, Koskenkyläntie seututie 167 ja Mäntsälän-Myrskylän tie, 162 sekä Koskenkylän tieltä lähtevä Porvoon-Myrskylän tie, Porvoontie yhdystie 1605.

Myrskylässä toimii kolme taksiautoilijaa: Bruce Oy Myrskylä, Kuljetus-Högström Oy sekä Myrskylän taksi Forsman.

Tietoliikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Malline:Korjattava/Trivia Avoin langaton lähiverkko ollut Kartanonmäen lähellä rautakauppa V. Vilkmanin rakennuksessa entisessä Myrskylä Oy:n konkurssiin menneen huonekalutehtaan kiinteistössä. Muita avoimia langattomia lähiverkkoja ovat Myrskylän kirjaston verkko 1958 rakennetussa Myrskylän kunnantalossa, jossa toimi ennen uudisrakennuksen valmistumista vuosikymmeniä myös Myrskylän kunnan palokunta. Myrskylän Salen yhteydessä toimivat kahvila Violetta aloitti 3.1.2022, ja siellää myös oli avoin langaton lähiverkko. 2024 se siirtyi Orimattilaan. Myrskylän Salessa on S-ryhmän s-guest

Myrskylän kirkonkylässä on HSPA+ -tietoliikenneyhteydet ja DNA:n LTE-yhteys. 5G:n ensimmäiset tukiaseemat tulivat Myrskylään ja Pukkilaan 2023. [43] Kirkonkylän merkittävin telemasto, missä ilmeisesti on sähkökatkosten varalta aggregatisointi, on Kamalamäellä lähellä kirkkoherranvirastoa. Kamalamäen toinen nimi on Kumistenmäki, minkä länsipuolella kulkee Kumistentie.lähde?

Myrskylän kunnanjohtajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Esa Ukkola [44] (2024)
  • Sam Vuorinen [44]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Murre

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylän alueella puhutun kielen perustana on kaakkoishämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Myrskylän murre kuuluu kaakkoishämäläisen murteen Porvoon ryhmään.[45]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myrskylä kuuluu ruokakulttuuriltaan uusimaalaiseen alueeseen. Perunanviljelyn yleistyttyä perunaa on hyödynnetty laajasti. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluvat rosollit, piimäjuustot ja laatikot. Uusimaalaiseen ruokakulttuuriin kuuluu myös marjaviinituotanto, puutarhamarjat ja niistä tehdyt jalosteet.[46] Myrskylän pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla imelletty perunalaatikko, makaronilaatikko, Lassen maksalaatikko, lanttulaatikko, klimppisoppa, rosolli, aladobi, kotijuusto, luumukiisseli ja kermavaahto.[47]

Tunnettuja asukkaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kulttuuri ja viihde
  • Heimo Holopainen (s. 1948), televisiokasvo, radioääni ja muusikko
  • Jenni Lättilä (s. 1977), oopperalaulaja
  • Timo T. A. Mikkonen (1947–2017), toimittaja, yrittäjä, televisiojuontaja ja tuottaja. Asuttuaan Mäntsälässä ja Myrskylässä Höröläntiellä ja Syväjärventiellä muutti perheineen Orimattilaan.
  • Nina Mikkonen (s. 1964), kampaaja ja kotiäiti sekä entinen Myrskylän kunnan kunnanvaltuutettu ja Myrskylän seurakunnan entinen kirkkovaltuutettu, Timo T. A. Mikkosen toinen puoliso
  • Pekka Streng (1948–1975), muusikko ja lauluntekijä
Tiede
  • Harald Fabritius (1877–1948), psykiatrian professori 1913–1945 ja neurologian dosentti[48]
  • Väinö Salminen (1880–1947), kansanrunouden tutkija, opettaja ja Helsingin yliopiston suomalaisen ja vertailevan kansanrunoudentutkimuksen professori 1933–47 ja suomalaisen kansanrunoudentutkimuksen dosentti 1917–1933[49]
  • Lars William Öholm (1872-1944), kemian professori 1915–1939[49]
Urheilu
  • Lasse Virén (s. 1949), nelinkertainen olympiavoittaja, poliisi sekä kansanedustaja (kok. vuosina 1999–2007 ja 2010–2011
Yhteiskunta ja politiikka

Pekka Strengin musiikkituotannon mukaan on nimetty teitä Myrskylän kirkonkylän asuinalueella Kartanonmäellä.

YouTube-kanava Korroosio Comedy on lähtöisin Myrskylästä.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ Kuntavaalit 2021, Myrskylä Oikeusministeriö. Viitattu 30.11.2021.
  7. ↑ Mikko Mansikka & Kaija Valkonen: Matkalla Suomessa, s. 190. Valitut Palat, 2004. ISBN 951-584-624-2
  8. ↑ a b Suomenmaa – maantieteellis- yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 292, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
  9. ↑ Suomenmaa – maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, sivu 294, Pentti Papunen, WSOY, 1973, Helsinki, Porvoo
  10. ↑ http://docplayer.fi/12408469-Myrskylan-kunnan-hallintosaanto.html
  11. ↑ http://www.myrskyla.fi/index.php?id=40
  12. ↑ a b Yhtymä PHHYKY. Arkistoitu 9.8.2020. Viitattu 13.8.2020.
  13. ↑ Myrskylä PHHYKY. Arkistoitu 9.8.2020. Viitattu 13.8.2020.
  14. ↑ a b Kuntaliitto: Sairaanhoitopiirit 2020 kuntaliitto.fi. Viitattu 13.8.2020.
  15. ↑ Keskussairaala PHHYKY. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 13.8.2020.
  16. ↑ Kirkonkylän koulu Myrskylän kunta via peda.net. Viitattu 29.5.2020.
  17. ↑ https://www.uusimaa.fi/aihe/Myrskyl%C3%A4
  18. ↑ https://www.loviisa.fi/vesiliikelaitos/loviisanseudun-vesi-oy/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  19. ↑ http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000005087 (Arkistoitu – Internet Archive)
  20. ↑ Myrskylä – kuvateos Myrskylän kunnasta ennen ja nyt Myrskylän 350-vuotisjuhlavuotena 1986, toimituskunta Helvi Sariomaa, Kyllikki Smolander, Pentti Urhonen ja Pekka Vartiainen
  21. ↑ a b c d e f g h i j https://www.uudenmaanliitto.fi/files/23509/Liiteaineisto_2_Suojelualueiden_kohdekuvaukset_Uusimaa-kaavan_ehdotusvaihe_kevat_2019.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  22. ↑ Tilastot: Väestö Uudenmaan liitto. Viitattu 20.3.2024.
  23. ↑ Väestö iän (1-v.), sukupuolen, siviilisäädyn ja kielen mukaan alueittain 1990–2016 (vuoden 2015 tiedot) Tilastokeskus. Arkistoitu 28.12.2017. Viitattu 19.1.2018.
  24. ↑ Suomenmaa, maantieteellis-taloudellinen ja historiallinen tietokirja, ensimmäinen osa Uudenmaan lääni, sivu 155, toimittanut Lauri Hendell, toimitus professori J. E. Rosberg, professori Kustavi Grotenfelt, professori J. G. Granö ja filosofian maisteri Kaarlo Hildén, 1919, Helsinki, Tietosanakirja-Osakeyhtiö, 1919, Helsinki, Helsingin Uusi Kirjapaino
  25. ↑ http://www.sukuhistoria.fi/wiki/index.php/Myrskyl%C3%A4
  26. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 17.6.2018. Viitattu 19.1.2018.
  27. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2018 8.12.2019. Tilastokeskus. Viitattu 8.12.2019.[vanhentunut linkki]
  28. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2018 8.12.2019. Tilastokeskus. Arkistoitu 23.11.2019. Viitattu 8.12.2019.
  29. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  30. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  31. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/kotkan-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  32. ↑ a b c Tunnuslukuja väestöstä muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi Tilastokeskus . Viitattu 10.12.2024.
  33. ↑ Bruttokansantuote asukasta kohden alueittain, vuosittain, 2000-2022 Tilastokeskus. Viitattu 10.12.2024.
  34. ↑ http://www.finstone.com/kiviteollisuusliitto/materiaaliopas.pdf
  35. ↑ http://www.kauppalehti.fi/uutiset/eduskuntatalon-raput-makaavat-myrskylassa/grqU8xvr
  36. ↑ http://www.kaytannonmaamies.fi/artikkelit/1000-suomen-suurinta-maatilaa[vanhentunut linkki]
  37. ↑ http://www.myrskyla.info/?sivu=uutiset&id=227 (Arkistoitu – Internet Archive)
  38. ↑ http://www.safu.com/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  39. ↑ http://www.tuottajainmaito.fi/osuuskunta/historia.html
  40. ↑ https://www.yrittajat.fi/uutiset/lounaskahvila-violetta-avasi-myrskylassa/
  41. ↑ a b Kunta- ja sijaintialueluettelo 2013 (XLS) Maanmittauslaitos. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 1.7.2013.
  42. ↑ Myrskylän kotiseutumuseo Uudenmaan museo-opas. Helsingin kaupunginmuseo. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 1.7.2013.
  43. ↑ https://elisa.fi/yhtiotieto/uutishuone/tiedotteet/elisan-5g-verkko-avautui-uudellamaalla-myrskyl%C3%A4%C3%A4n-ja-pukkilaan/05202375005295/
  44. ↑ a b https://yle.fi/a/74-20023316
  45. ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 252. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
  46. ↑ Pojanluoma, Riitta: Perinnemakuja maakunnista, s. 77–79. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2003. ISBN 951-31-2764-8
  47. ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 58. Helsinki: Patakolmonen Ky.
  48. ↑ http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/A-G.pdf
  49. ↑ a b http://www.helsinki.fi/keskusarkisto/virkamiehet_2/P-O.pdf

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Myrskylä.
Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Myrskylän bibliografia
Myrskylä
Kylät
Maarekisterikylät Kylät
Hallila Hallila – Humalakoski
Hyövinkylä Hyövinkylä
Jaakkola Koukjärvi – Jaakkola
Kankkila Kankkila – Rahikko
Kreivilä Kreivilä
Myrskylänkylä Hevonoja – Kirkonkylä – Paavola – Sopajärvi – Suntianmäki – Syväjärvi
Pakila Pakila
Luonto
Virtavedet järvineen Ilolanjoki (Järvelänjärvi) – Koskenkylänjoki (Syväjärvi – Valkeapäänlampi) – Myrskylänjoki (Isojärvi – Vähäjärvi – Pöyrysjärvi – Muttilanjärvi – Siippo – Sopajärvi – Kirkkojärvi – Sulkavanjärvi)
Puistot ja luonto Myrskylän hautausmaa
Nähtävyydet ja tapahtumat
Museot Myrskylän kotiseutumuseo
Rakennukset ja alueet Myrskylän kirkko
Patsaat ja veistokset Lasse Virénin patsas – Myrskylän ilmavalvontalottien muistomerkki
Tapahtumat Lassen hölkkä – Tångin soraralli
Muuta Kentänmäki
Historia
Sodat Muttilan sota 1808
Teollisuuden historia Myrskylän huonekalutehdas
Urheilu
Liikuntapaikat Kiparkatti – Myrskylän kirkonkylän urheilukenttä
Urheiluseurat Myrskylän Myrsky
Urheilutapahtumat Lassen hölkkä
Liikenne ja logistiikka
Liikennekeskukset Myrskylän linja-autopysäkki
Myrskylän kautta kulkevat tiet Seututie 167 – seututie 174 - paikallistie 1751
Myrskylän kautta kulkevat rautatiet Lahti–Loviisa-rata
Muuta Myrskylään liittyvää
Kunta ja hallinto Kunnanvaltuusto – Vaakuna
Media Orimattilan Sanomat
Oppilaitokset Myrskylän peruskoulu – Porlammin lukio
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Myrskylä&oldid=22887565”