Tohmajärvi

Tohmajärvi
vaakuna	sijainti
Tohmajärven kuntakeskus Kemie. Keskellä Tohmajärven kunnallistalo, jonka alla on jääkautinen luola.
Sijainti	62°13′35″N, 030°19′55″E
Maakunta	Pohjois-Karjalan maakunta
Seutukunta	Keski-Karjalan seutukunta
Kuntanumero	848
Hallinnollinen keskus	Kemie
Perustettu	1869
Kuntaliitokset	Pälkjärvi (1946, osa) Värtsilä (2005)
Kokonaispinta-ala	895,36 km² 128:nneksi suurin 2022
– maa	837,75 km²
– sisävesi	57,61 km²
Väkiluku	3 993 193:nneksi suurin 31.10.2024
– väestötiheys	4,77 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	12,8 %
– 15–64-v.	53,8 %
– yli 64-v.	33,4 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	93,9 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	5,9 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024
Kunnanjohtaja	Mikko Löppönen
Hallituksen puheenjohtaja	Helena Pakarinen (kesk.)
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
– puheenjohtaja	Jouni Martiskin (sd.)
2021–2025  • Kesk.  • SDP  • Kok.  • Liik.  • PS  • KD	10 7 4 3 2 1
www.tohmajarvi.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Tohmajärvi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Karjalan seutukunnassa Pohjois-Karjalan maakunnan eteläosassa, valtatie 6:n varrella, ja valtatie 9:n itäisessä päätepisteessä. Valtatie 9 on kunnan alueella myös osa Sinisen tien matkailureittiä, ja kunnan kautta kulkee myös Runon ja rajan tie. Kunnassa asuu 3 993 ihmistä ja sen pinta-ala on 895,36 km², josta 57,61 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 4,77 asukasta/km².

Tohmajärven kunnassa sijaitsee EU:n itäisin henkilöliikenteen maarajanylityspaikka, Niirala.

Eskil Colleniuksen johdolla rakennettu, vuonna 1756 valmistunut Tohmajärven kirkko on Pohjois-Karjalan vanhin puukirkko.

Maantiede

Tohmajärven naapurikunnat ovat Joensuu, Kitee ja Rääkkylä. Aikaisemmin naapurikuntia ovat olleet myös Kiihtelysvaara, Pyhäselkä, Tuupovaara ja Värtsilä. Idässä rajanaapurina on Venäjä.

Tohmajärven Natura-kohteita ovat Värtsilän laakson luontokokonaisuus, Tohmajärven lehdot, Särkijärvi, Peijonniemenlahti ja sen vesialue, valtakunnalliseen harjujensuojeluohjelmaan kuuluvat Multasärkkä-Likolamminkangas ja Kannusvaara, soiden ympäröimät Kangasvaaran-Kenraalinkylän lammet ja Hirvisuo.

Tohmajärven kunnallistalon alla sijaitsee ainutlaatuinen, 11 000 vuotta vanha maaluola. Luola on noin 8 metriä pitkä ja 1,5 m korkea.

Ilmasto

Tohmajärven (Kemie) ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −5,5 −4,9 0,6 7,2 14,8 19,4 22,1 19,8 13,8 6,2 0,5 −2,9 ka. 7,6 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −12,2 −12,8 −8,8 −2,9 2,4 7,6 10,7 9,0 5,0 0,5 −4,2 −8,7 ka. −1,2 Vrk:n keskilämpötila (°C) −8,6 −8,6 −4,0 2,2 8,9 13,9 16,6 14,3 9,3 3,4 −1,7 −5,5 ka. 3,4 Sademäärä (mm) 53 43 39 31 44 70 80 87 67 71 60 62 Σ 707 Sadepäivät (d) 12 10 9 7 9 11 11 11 11 13 13 13 Σ 130 L ä m p ö t i l a −5,5 −12,2 −4,9 −12,8 0,6 −8,8 7,2 −2,9 14,8 2,4 19,4 7,6 22,1 10,7 19,8 9,0 13,8 5,0 6,2 0,5 0,5 −4,2 −2,9 −8,7 S a d a n t a 53 43 39 31 44 70 80 87 67 71 60 62 Lähde: Ilmatieteen laitos

Kylät

Asema, Akkala, Jouhkola, Järventaus, Kantosyrjä, Kaurila (Kaurilanvaara), Kaustajärvi, Kemie (kuntakeskus), Kenraalinkylä, Kutsu (Kutsunvaara), Murtoi, Niirala, Onkamo, Patsola, Peijonniemi, Petravaara, Riikola, Ristee, Saario, Tenka, Tikkala, Uusikylä, Vatala, Timola, Vepsä, Uusi-Värtsilä, Värtsilä.

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Tohmajärvellä oli 4 571 asukasta, joista 1 521 asui taajamassa, 2 994 haja-asutusalueilla ja 56:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tohmajärven taajama-aste on 33,7 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Kemie.

Historia

Talvisodan päättäneessä Moskovan rauhassa 1940 valtaosa siihenastisen Tohmajärven alueesta pysyi Suomessa, mutta pieni alue Kiteen ja Pälkjärven rajalla sekä Pälkjärven ja Värtsilän rajalla sisältyivät Neuvostoliitolle luovutettuihin alueisiin. Toisaalta Tohmajärveen liitettiin Pälkjärven alueen Suomessa pysynyt osa, joten Tohmajärvi on Ruokolahden ja Ylämaan ohella ainoa alueitaan menettäneistä Suomen kunnista, jotka itse asiassa laajenivat sodan aiheuttamien aluemenetysten johdosta.

Tohmajärven ja Värtsilän kunta yhdistyivät 2005, seurakunnat yhdistyivät jo kaksi vuotta aiemmin. Yhdistyminen toteutettiin lakkauttamalla molemmat vanhat kunnat ja perustamalla uusi Tohmajärven kunta. Samassa yhteydessä Tohmajärvi luopui 1953 vahvistetusta vaakunastaan ja entisestä Värtsilän kunnanvaakunasta tuli Tohmajärven vaakuna. Tohmajärven väkiluku 31. joulukuuta 2004 ennen liitosta oli 4 897 ja Värtsilän 614.

Tohmajärven kunnan vaakuna vuosina 1953–2004

Hallinto

Tohmajärven kunnanjohtajana vuodesta 2005 toimineen Olli Riikosen lähdettyä virkavapaalle viransijaiseksi valittiin Mikko Löppönen heinäkuun 2022 loppuun saakka.

Kunnanvaltuustossa on 27 paikkaa, joista keskustalla on 10, SDP:llä 7, kokoomuksella 4, Liike Nytillä 3, perussuomalaisilla 2 ja kristillisdemokraateilla 1. Valtuuston puheenjohtajana toimii SDP:n Jouni Martistin. Kunnanhalltuksessa on 7 paikkaa, joista keskustalla on 3, SDP:llä 2, kokoomuksella 1 ja Liike Nytillä 1. Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimii keskustan Helena Pakarinen.

Talous

Vuonna 2015 kunnassa oli 1 374 työpaikkaa. Niistä 18 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 70 % palveluissa ja 10 % jalostuksessa. Jalostuksen osuus oli pienempi kuin koko maassa (20 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).

Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Kutsu-Oskolan yhteismetsä, K-Marketia pitävä Taru Tiilikainen Oy ja Metsä-Karvinen. Tiilikaisen suku on pitänyt kauppaa Kemiessä kolmen sukupolven ajan.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Tohmajärven väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			7 151
1985			7 005
1990			6 666
1995			6 378
2000			5 873
2005			5 446
2010			5 008
2015			4 738
2020			4 364
Lähde: Tilastokeskus.

Seurakunnat

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Tohmajärvellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Tohmajärven seurakunta

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Tohmajärvellä toimii Tohmajärven helluntaiseurakunta.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tohmajärven alueella toimii Joensuun ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Tohmajärven kunnan nykyisellä alueella.

• Värtsilän seurakunta (liitetty Tohmajärven seurakuntaan 2003)

Koulutus

• Sivistyskeskus Ahjo, luokka-asteet 1–6
• Tikkalan koulu, luokka-asteet 1–6
• Tohmajärven lukio
• Tohmajärven kansalaisopisto
• Keski-Karjalan musiikkiopisto

Urheiluseurat

• Tikkalan Veikot
• Tohmajärven Enduroseura
• Tohmajärven Palloseura (jalkapallo)
• Tohmajärven Pomppu (pesäpallo)
• Tohmajärven Tennisseura
• Tohmajärven Urheilijat
• Tomppa – Tohmajärven jumppa
• Värtsilän Kisa
• Värtsilän Teräs

Tapahtumia ja nähtävyyksiä

• Potsipäivät on kesäjuhla, jota vietetään juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna. Nimensä tapahtuma on saanut Maiju Lassilan Tulitikkuja lainaamassa -näytelmän sianporsaasta eli potsista.
• Värtsiläpäivät heinäkuun puolivälissä
• Hämärätori museoalueella syyskuun lopulla
• Puun Sielu -taidekartano
• Tohmajärven museoalue, jossa mm. Nymanin talon koti- ja apteekkimuseo, renkitupa, jossa kesäisin Katri Helena -näyttely, pitäjänmuseo ja Maiju Lassilan kotitalon aitta
• Saarion voimalaitosmuseo
• Kaurilan koulumuseo
• Värtsilän myllymuseo

Kuuluisia tohmajärveläisiä

Ambrosius, Helsingin metropoliitta Anna Easteden, malli ja näyttelijä Oskar Hainari, lehtori, kansanedustaja Antti Hartikainen, pääjohtaja Katri Hirvonen, kiekonheittäjä, kuulantyöntäjä Tarmo Huovinen, pianotaiteilija, professori Teuvo Ihanus, hanuristi Alexander Järnefelt, suomalaisuustaistelija, senaattori Aurora Järnefelt, taiteilijasisarusten isoäiti Katri Helena, viihdetaiteilija

Henna Meriläinen, Miss Suomi 1994 Erkki Määttänen, elokuvaohjaaja Karl Lennart Oesch, kenraaliluutnantti Reino Pirhonen, kunnallis- ja maanviljelysneuvos Jouko Pölönen, Ilmarisen toimitusjohtaja Siiri Rantanen, hiihtäjä Aleksi Rautiainen, pesäpalloilija Immo Rautiainen, pesäpalloilija Kosti Rautiainen, pesäpalloilija Olli Riikonen, kunnanjohtaja

Seppo Räty, keihäänheittäjä Veijo Saloheimo, historiantutkija Eino Sormunen, Kuopion piispa Oona Sormunen, keihäänheittäjä Rikhard Sotamaa, lääkintöneuvos, UKK:n ystävä Olavi Svanberg, hiihtosuunnistaja Pertti Tikka, hiihtosuunnistaja Algot Untola eli Maiju Lassila, kirjailija Gabriel Wallenius kruununvouti, ”Karjalan kuningas” Erik Wallensköld, senaattori ja maaherra.

Ruokakulttuuri

Tohmajärven pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunavelli, sienisalaatti ja hunajaletut.

Katso myös

• Luettelo Tohmajärven julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tohmajärvi Wikimedia Commonsissa

• Tohmajärven kunnan kotisivut
• Tilastokeskus – Tohmajärven avainluvut
• Värtsi – Värtsilän verkkolehti

Suomen Neuvostoliitolle 1940-luvulla luovuttamat alueet