Suonenjoki

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suonenjoki

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°37′30″N, 027°07′20″E
Maakunta Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta Sisä-Savon seutukunta
Kuntanumero 778
Hallinnollinen keskus Suonenjoen keskustaajama
Perustettu 1865
– kauppalaksi 1967
– kaupungiksi 1977
Kokonaispinta-ala 862,34 km²
132:nneksi suurin 2022 [1]
– maa 713,56 km²
– sisävesi 148,78 km²
Väkiluku 6 642
138:nneksi suurin 31.10.2024 [2]
– väestötiheys 9,31 as./km² (31.10.2024)
Ikäjakauma 2020 [3]
– 0–14-v. 13,0 %
– 15–64-v. 54,4 %
– yli 64-v. 32,6 %
Äidinkieli 2023 [4]
– suomenkielisiä 96,2 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– muut 3,7 %
Kunnallisvero 9,10 %
106:nneksi suurin 2024 [5]
Kaupunginjohtaja Juha Piiroinen
Kaupunginvaltuusto 27 paikkaa
  2021–2025[6]
 • Kesk.
 • PS
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • KD
12
5
4
3
2
1
suonenjoki.fi

Suonenjoki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kaupungissa asuu 6 642 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 862,34 km², josta 148,78 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 9,31 asukasta/km². Suonenjoen naapurikunnat ovat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Rautalampi ja Tervo. Suonenjoen keskustaajama sijaitsee lähellä jokea nimeltä Suonenjoki.

Suonenjoki on tunnettu mansikkatiloistaan, ja mansikanlehti esiintyy myös kaupungin vaakunassa. Suonenjoki on Sisä-Savon seutukunnan ainoa kaupunki ja asukasluvultaan suurin kunta. Suonenjoki sai kuntaoikeudet vuonna 1865. Kauppalaksi Suonenjoki tuli vuonna 1967 ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1977, kun kunnallislaki muuttui ja kauppalajärjestelmä lakkautettiin.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoki sijaitsee valtatie 9:n varrella 50 km lounaaseen Kuopiosta ja 100 km koilliseen Jyväskylästä. Suonenjoen naapurikunnat ovat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki ja Rautalampi sekä Tervo. Kaupungin halki virtaa Suonenjoki Suonteenselästä Iisveteen. Keskustan tuntumassa sijaitsee luonnonkaunis Lintharju. Keskustaajama muodostuu akselista Iisvesi–Käpylä–Suonenjoki.

Suonenjoen rautatieasema 2019.

Suonenjoen ohitse kulkeva valtatie 9 tarjoaa hyvät tieyhteydet Kuopioon ja Jyväskylään. Kaupungista on lisäksi hyvät rautatieyhteydet ja useita junia kulkee kaupungin lävitse päivittäin. Tammikuussa 2006 VR aloitti Pendolino-yhteydet Helsinkiin ja Kuopioon. Suonenjoen matkakeskus sijaitsee linja-autoasemalla ja sieltä lähtee linja-autoja Jyväskylään, Kuopioon, Rautalammille, Karttulaan ja Mikkeliin.

Kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Herrala, Hulkkola, Jauhomäki, Karkkola, Kukkola, Kutumäki, Kutunkylä, Kuvansi, Käpylä, Kärkkäälä, Lempyy, Liedemäki, Luukkola, Lyytilänmäki, Markkala, Nuutila, Piispalanmäki, Pörölänmäki, Rajalanniemi, Rieponlahti, Sydänmaa, Toholahti, Tyyrinmäki, Vauhkola, Vehvilä (Arkistoitu – Internet Archive), Viippero, Jalkala, Karsikonmäki, Suontee, Suihkola, Kolikkoinmäki, Kinnula

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2017 lopussa Suonenjoella oli 7 266 asukasta, joista 5 200 asui taajamassa, 1 982 haja-asutusalueilla ja 84:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Suonenjoen taajama-aste on 72,4 %.[7] Kunnassa on vain yksi taajama, Suonenjoen keskustaajama.[8] Iisvesi muodosti aiemmin oman taajamansa, mutta se on sittemmin kasvanut yhteen Suonenjoen keskustaajaman kanssa.

Keskustaajaman kaupunginosat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harakkaniemi, Iisvesi,[9] Keskusta, Kirkkolanniemi, Kolmisoppi, Harjakangas, Kopola, Käpylä, Lampientaipale, Mannilanpelto, Metsola, Pappilanpelto, Purola, Tervala, Yhteislaidun, Valkeisenmäki

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen alueelta Koskeloveden Saunaniemestä on löytynyt asutukseen viittaavia kampakeraamisia löytöjä, jotka on ajoitettu noin ajalle 2500–2000 eaa. Alueella liikkui tuolloin kuitenkin lähinnä pohjoiseen vaeltavia lappilaisia.[10]

Pähkinäsaaren rauhan rajan muistomerkki (1969) Suonenjoki-joen Kruunusillan vierellä.

Suonenjoen arvellaan toimineen Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajamerkkinä. Alueelle alkoi 1500- ja 1600-luvuilla muuttaa pikkuhiljaa enemmän väestöä, ja 1700-luvulla Suonenjoelle perustettiin ensin rukoushuonekunta, sitten kappeliseurakunta. Vuonna 1811 kappeliseurakunta liittyi Rautalammin kirkkopitäjään, minkä seurauksena hallinto keskittyi Kuopioon aikaisemman Pieksämäen sijasta. Nykyisellä taajama-alueella Suonenjoen ylittävät sillat rakennettiin jo varhain, Kruununsilta oli olemassa jo 1780 ja joen alkupäässä sijaitsevan Siioninsillan paikalla oli silta 1830-luvulla.[10]

Suonenjoen saadessa kuntaoikeudet vuonna 1865 oli asukasluku noin 4 000. Samana vuonna valmistui Suonenjoen nykyinen kirkko, joka korvasi ahtaaksi jääneen 1700-luvun lopulla rakennetun ensimmäisen kirkon. Suonenjoelle rakennettiin rautatieasema Savon radan valmistumisen yhteydessä vuonna 1889. Myös Iisveden sivuradalle rakennettiin asema samoihin aikoihin. Suonenjoen kirkonkylästä tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1915 ja Iisvedestä vuonna 1926[11]. Kirkonkylä palautettiin osaksi kuntaa jo vuonna 1937, mutta Iisveden yhdyskunta oli olemassa vuoden 1955 loppuun asti. Sahateollisuus nousi 1900-luvun alkupuolella alueen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Mansikanviljely yleistyi 1940-luvulta lähtien, ja Suonenjoki tuli tunnetuksi mansikkakaupunkina.[10][12] Suonenjoen yhteiskoulu aloitti toimintansa 1930, ja uuteen rakennukseen se siirtyi 1950. Rakennukseen rakennettiin tilanpuutteen vuoksi vielä lisäsiipi vuonna 1956 ja koulun nimeksi tuli Suonenjoen yhteislyseo.[13]

Suonenjoen aseman eteläpuolella tapahtui junaonnettomuus 12. elokuuta 1998, kun pohjoisesta tullut InterCity-juna ja etelästä tullut tavarajuna törmäsivät. Onnettomuudessa loukkaantui lievästi 25 henkilöä ja yksi vakavasti.

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen kaupunginjohtaja on Juha Piiroinen. Kaupunginvaltuusto valitsi hänet tehtävään joulukuussa 2012.[14] Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suonenjokea ilmakuvassa.

Vuonna 2015 kunnassa oli 2452 työpaikkaa. Niistä 8,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 61 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).[15]

Suonenjoen alueen yritykset ovat järjestyneet Suonenjoen Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Suonenjoen seudun merkittäviä työnantajia ovat kaupungin sekä Sisä-Savon terveyskeskuskuntayhtymän lisäksi muun muassa tienhoitolaitevalmistaja Arctic Machine, liimapuupalkkivalmistaja Finland Laminated Timber, Iisveden Metsä Oy:n saha, Osuuskunta Maitomaan meijeri, Pakkasmarja Oy sekä Valio Oy:n Suonenjoen hillotehdas (entinen Nordic Jam Oy).[16] Kesäisin Suonenjoelle saapuu runsaasti mansikanpoimijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Suonenjoella sijaitsee myös metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö.[17]

Väestönkehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Suonenjoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 9 110
1985
  
 8 981
1990
  
 8 681
1995
  
 8 560
2000
  
 8 048
2005
  
 7 766
2010
  
 7 598
2015
  
 7 390
2020
  
 7 060
Lähde: Tilastokeskus.[18]

Julkisia palveluja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yleissivistävät oppilaitokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella toimii neljä peruskoulua ja Suonenjoen lukio. Suonenjoen peruskouluista kaksi sijaitsee taajama-alueella ja loput ovat kyläkouluja. Suonenjoen lukio on yleislukio.

Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan maahanmuuttajille.

Terveyspalvelut, poliisi ja pelastustoimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen terveyspalveluista vastaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän Suonenjoen terveysasema.

Suonenjoella sijaitsee Itä-Suomen poliisilaitoksen Suonenjoen poliisiasema[22], joka vastaa Suonenjoen, Karttulan, Rautalammin, Vesannon ja Tervon järjestyksen pidosta. Kaupungissa sijaitsee myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Suonenjoen paloasema[23].

Liikunta ja vapaa-aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella toimii lukuisia urheiluseuroja, joista suurimmat ovat Suonenjoen Kiekko-Karhut (SuKiKa) ja Suonenjoen Pallo (SuPa) sekä vuonna 1908 perustettu yleisseura Suonenjoen Vasama.[24]

Suonenjoen Kiekko-Karhut on urheiluseura, joka on keskittänyt toimintansa jääkiekkoon ja ringetteen. SuKiKan A-joukkue pelaa jääkiekon II-divisioonan 4. lohkossa, missä joukkue on menestynyt viime aikoina hyvin. SuKiKalla on myös kattava junioriohjelma, jokaisesta ikäluokasta löytyy joukkue ja 17 vuotta täyttäneet siirtyvät yleensä A-joukkueeseen tai muihin joukkueisiin. SuKiKan perinteiset värit ovat musta ja keltainen. Joukkue pelaa ottelunsa Suonenjoen vuonna 1997 valmistuneessa jäähallissa.

Suonenjoen Pallo -52 on vuonna 1952 perustettu jalkapalloseura. SuPa pelaa kotiottelunsa keskuskentällä. SuPalla on myös samanlainen junioriohjelma kuin Kiekko-Karhuilla, ja myös tytöt pelaavat SuPan riveissä Itä-Suomen piirin ”mimmiliigassa”. Joukkueen perinteinen väri on oranssi, ja joukkueen logo on samankaltainen kuin KuPSin logo.

Kesällä yleisurheilusta kiinnostuneet voivat harrastaa yleisurheilulajeja Suonenjoen keskuskentällä, jossa on standardien mukaiset suorituspaikat. Keskuskentän vieressä on myös mahdollista pelata tennistä vapaasti päivisin ja iltaisin. Talvisin tenniskentän paikalla on jääpallokaukalo. Keskuskentän vieressä on myös pesäpallokenttä, sekä kesäisin jäähallin vieressä pururadan ympärillä ja yläkentällä frisbeegolf rata jossa on 18-väylää. Väylät ovat suunnitellut Jussi Meresmaa ja Suonenjoen kaupunki on kustantanut radan.

Talvisin Suonenjoella on mahdollisuus hiihtää valaistuilla laduilla Lintharjun maastossa ja harrastaa mäkihyppyä.

Lintharjun liikuntakeskuksen uimahallin lisäksi keskustaajaman alueella on uimarannat Kaatronlammessa ja Kokkolammessa sekä avantouintipaikka Suonteen rannalla Soitunlahdessa. Kaatronlammen uimalasta löytyy myös uimahyppyteline ja vesiliukumäki. Suonenjoella on karting-rata.

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Evankelis-luterilainen Suonenjoen kirkko (suun. Ferdinant Öhmann, 1865).
Suonenjoen ortodoksinen kirkko.

Suonenjoella toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Suonenjoen seurakunta.[25]

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Suonenjoella toimii Suonenjoen helluntaiseurakunta.[26]

Suonenjoen alue kuuluu myös Suomen ortodoksisen kirkon Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan vuoden 2021 alusta. Aiemmin Suonenjoki oli osa Rautalammin ortodoksista seurakuntaa.[27]

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella toimii kolme museota (Kuivataipaleen museokanava,[28] Kolikkoinmäen työläiskotimuseo[29] ja Suonenjoen kotiseutumuseo[30]), kirjasto ja taidegalleria. Kirjasto ja taidegalleria, Kellarikalleria, sijaitsevat Suonenjoen kulttuuritoimen kanssa samassa rakennuksessa. Kaupungissa toimii myös Sisä-Savon kansalaisopisto, joka järjestää yleissivistävää aikuisopetusta.[31]

Suonenjoella ja lähikunnissa ilmestyy Paikallislehti Sisä-Savo. Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1965 nimellä Rautalammin–Suonenjoen paikallislehti.[32]

Venäjällä sijaitseva Äänisenranta on ollut vuodesta 1992 lähtien Suonenjoen ystävyyskunta.[33]

Ruokakulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Suonenjoen perinneruoaksi valittiin rasvapotut, eräänlainen muhennos sianlihasta, perunoista ja sipulista, sekä kerroksittainen mansikkatalkkuna.[34]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoella on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Suonenjoella viisi kertaa: 1904, 1915, 1927, 1945 sekä 2003.[35]

Mansikkakarnevaalit on Suonenjoella kesäisin järjestettävä yleisötapahtuma, jotka järjestetään yleensä heinäkuun toisella viikolla. Karnevaaleilla juhlitaan mansikan satokauden huippua, ja niille osallistuu tuhansia ihmisiä, paikallisia suonenjokelaisia, mansikanpoimijoita ja matkailijoita ympäri maan. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970, ja ne on järjestetty vuosittain kahta välivuotta lukuun ottamatta.[36]

Jörisrock oli Suonenjoella vuosina 1995–2006 järjestetty musiikkitapahtuma, joka keskittyi metallimusiikkiin ja raskaampaan rockmusiikkiin. Tapahtuma oli yleensä kolmipäiväinen. Tapahtuman järjestäjät ilmoittivat, että kesällä 2006 järjestettiin viimeinen Jörisrock. Vuonna 2007 Iisvedellä järjestettiin Iisrock-tapahtuma, jonka pääesiintyjät olivat Mirror of Madness ja Technicolour.

Nähtävyyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suonenjoen luterilainen puukirkko valmistui vuonna 1865 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ferdinand Öhman. Kirkkoa on korjattu useasti, viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 1995, ja kirkko maalattiin uudelleen vuonna 2003. Kirkon läheisyydessä sijaitsee myös keskustaajaman vanhin rakennus, vanha kellotapuli. Tapuli valmistui vuonna 1823.

Suonenjoella on yhdeksän patsasta ja muistomerkkiä, joista tunnetuimmat ovat Suonenjoen kaupungintalon edustalla oleva Mansikkatytöt-patsas sekä Suonenjoen varrella, Kruununsillan vieressä sijaitseva Pähkinäsaaren rauhan muistoksi pystytetty muistolaatta.[37]

Muita nähtävyyksiä:

Tunnettuja entisiä ja nykyisiä suonenjokelaisia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

lähde?

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
  2. ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
  4. ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
  5. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
  6. ↑ a b Kuntavaalit 2021, Suonenjoki Oikeusministeriö. Viitattu 12.12.2021.
  7. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  8. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 6.12.2018.
  9. ↑ http://www.pohjois-savonmuisti.fi/ymparisto/pohjois_savon_kulttuuriympariston_hoito_ohjelma/kotiseutuni/iisveden_projekti/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ a b c Iiris Koivula: Suonenjoen keskustan ja Iisveden kulttuuriympäristö (pdf) 2001. Kuopio: Pohjois-Savon ympäristökeskus. Viitattu 13.8.2007, linkin päivitys 4.7.2019.
  11. ↑ RKY – Museovirasto www.rky.fi. Viitattu 1.10.2017.
  12. ↑ Mari Karttunen: Suonenjoen mansikka 100 vuotta: kaikki alkoi kansakoulunopettaja Leskisen 12 taimesta iltasanomat.fi. 18.6.2016. Arkistoitu 18.6.2016. Viitattu 18.6.2016.
  13. ↑ Suonenjoen lukio: Koulun historiaa suonenjoki.fi. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 13.8.2007.
  14. ↑ Ylönen, Jorma: Suonenjoki valitsi Juha Piiroisen Kuntalehti. 11.12.2012. Viitattu 12.12.2021.
  15. ↑ Kuntien avainluvut Tilastokeskus. Viitattu 21.1.2018.
  16. ↑ SUONENJOEN KAUPUNKI Taajama-alueiden osayleiskaava – Ehdotusvaihe 10.1.2008 suonenjoki.fi. Viitattu 19.9.2008.[vanhentunut linkki]
  17. ↑ Suonenjoen toimintayksikkö 3.10.2005. Metsäntutkimuslaitos. Arkistoitu 14.8.2007. Viitattu 13.8.2007.
  18. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 29.1.2018.
  19. ↑ Arkistoitu kopio Suonenjoen kaupunki, suonenjoki.fi. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 5.7.2019.
  20. ↑ Arkistoitu kopio Suonenjoen kaupunki, suonenjoki.fi. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 5.7.2019.
  21. ↑ Sisä-Savon kansalaisopisto Suonenjoen kaupunki. Viitattu 23.8.2023.
  22. ↑ Pohjois-Savon poliisilaitos 1.1.2009. Poliisi. Viitattu 1.1.2009.
  23. ↑ Suonenjoen paloasema 11.11.2006. Kuopion kaupunki. Arkistoitu 21.1.2008. Viitattu 13.8.2007.
  24. ↑ Suonenjoen Vasama: Seuran esittely suonenjoenvasama.sporttisaitti.com. Viitattu 13.8.2007.
  25. ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Arkistoitu 23.8.2018. Viitattu 23.8.2018.
  26. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Arkistoitu 6.9.2021. Viitattu 6.9.2021.
  27. ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/rautalammin-ortodoksinen-seurakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  28. ↑ Arkistoitu kopio Suonenjoki, suonenjoki.fi. Arkistoitu 3.8.2021. Viitattu 28.8.2019.
  29. ↑ Arkistoitu kopio Suonenjoki, suonenjoki.fi. Arkistoitu 3.8.2021. Viitattu 28.8.2019.
  30. ↑ Arkistoitu kopio Suonenjoki, suonenjoki.fi. Arkistoitu 28.8.2019. Viitattu 28.8.2019.
  31. ↑ Sisä-Savon kansalaisopisto suonenjoki.fi. Viitattu 13.8.2007.
  32. ↑ Paikallislehti täytti 40 vuotta vuonna 2005 Sisä-Savon Sanomat. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 13.8.2007.
  33. ↑ Suomalaiset ja venäläiset ystävyyskunnat Kuntaliitto. Arkistoitu 28.9.2007. Viitattu 13.8.2007.
  34. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  35. ↑ Vuodet -1893 Herättäjäjuhlat. Arkistoitu 20.1.2022. Viitattu 19.12.2021.
  36. ↑ Suonenjoen Mansikkakarnevaalit – historiaa mansikkakarnevaalit.fi. Viitattu 21.5.2010.
  37. ↑ Patsaat ja muistomerkit Suonenjoen kaupunki. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 13.8.2007.
  38. ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Dahlbacka, Carol. Kotiseutumme Karttula, Keitele, Suonenjoki, Tervo, Vesanto 2003–2004. Botnia-Foto, 2004. ISBN 952-5176-35-5.
  • Koivistoinen, Aulis. Suonenjoki– Hyvä paikka yrittää elää. Omakustanne, Helsinki, 2018.
  • Ropponen, Jari. Suonenjoen historia : pitäjien takamaasta mansikkakaupungiksi. Suonenjoen kaupunki, 1993. ISBN 951-96850-0-6.
  • Kauppinen, Veli-Matti. Suonenjoki, alakylältä yläkylälle. Omakustanne, Suonenjoki, 2011. ISBN 978-952-92-8872-4.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suonenjoki&oldid=22689195”