Tervo
| Tervo | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Pohjois-Savon maakunta |
| Seutukunta | Sisä-Savon seutukunta |
| Kuntanumero | 844 |
| Hallinnollinen keskus | Tervon kirkonkylä |
| Perustettu | 1926 |
| Kokonaispinta-ala |
494,30 km² 226:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 347,75 km² |
| – sisävesi | 146,55 km² |
| Väkiluku |
1 400 280:nneksi suurin 31.10.2024 [2] |
| – väestötiheys | 4,03 as./km² (31.10.2024) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 9,2 % |
| – 15–64-v. | 51,6 % |
| – yli 64-v. | 39,2 % |
| Äidinkieli | 2023 [4] |
| – suomenkielisiä | 97,5 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,1 % |
| – muut | 2,4 % |
| Kunnallisvero |
9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Lari Tiikasalo |
| Kunnanvaltuusto | 17 paikkaa |
| 2021–2025[6] • Kesk. • PS • Kok. • SDP • KD |
10 3 2 1 1 |
| www.tervo.fi | |
Tervo on Suomen kunta, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kunnassa asuu 1 400 ihmistä[2] ja sen pinta-ala on 494,30 km², josta 146,55 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,03 asukasta/km². Tervon naapurikunnat ovat Keitele, Kuopio, Pielavesi, Rautalampi, Suonenjoki ja Vesanto. Tervo on väkiluvultaan Pohjois-Savon maakunnan pienin kunta.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervon pinta-alasta kolmasosa on vettä, ja kunta on luokiteltu niin sanotuksi saaristo-osakunnaksi.[7] Suurimmat järvet ovat Nilakka, Niinivesi sekä kolmen toisiinsa yhteydessä olevan järven yhdistelmä (Iisvesi–Virmasvesi–Rasvanki) ja neljän järven yhdistelmä Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu.[8]
Tervon keskustaajama sijaitsee salmessa, jossa Rautalammin vesistön vedet virtaavat pohjoisesta Pielavedeltä kohti etelää. Salmen rantamilla on asuttu jo rautakauden aikana löydöistä päätellen. Lähellä sijaitsee Kolun kanava, jota myöten pääsee veneellä kiertämään Äyskosken kuohut. Äyskoskella taas sijaitsee Koskisydän, jossa on matkailijoiden kalastuspaikka ja Kalatietokeskus.
Suomen pisin sisävesikanava Kolun kanava[9] on pituudeltaan 2100 metriä. Se rakennettiin alun perin jo 1890-luvulla.[10]
Tervo on suosittu kesämökkikunta: vapaa-ajan asuntoja on noin 870.
Tervon varalaskupaikka on osa Suomen varalentotukikohtien järjestelmää.
Kylät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervon kyliä ovat Kirkonkylä, Hautolahti, Hyvölä, Koivujärvi, Utrianlahti ja Talluskylä.[11]
Taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2017 lopussa Tervossa oli 1 585 asukasta, joista 560 asui taajamassa, 989 haja-asutusalueilla ja 36:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Tervon taajama-aste on 36,2 %.[12] Kunnassa on vain yksi taajama, Tervon kirkonkylä.[13]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen Tervon keskusta-alue on ollut asuttuna jo esihistoriallisella ajalla.[14]
Ensimmäisen maailmansodan aikana venäläiset rakensivat Tervon Vallikankaan alueelle vallihautoja hidastaakseen saksalaisten pelättyä hyökkäystä Pohjanmaan suunnasta Pietariin.[15]
Tervo kuului aikaisemmin historialliseen Rautalammin emäpitäjään. Tervon seurakunta itsenäistyi vuonna 1922, ja kirkko valmistui 1925. Tyyliltään se edustaa historismia.[16]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervon kunnanjohtaja vuodesta 2022 alkaen on Lari Tiikasalo.[17]
Kunnanvaltuustossa on 17 paikkaa, joista kymmenen on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.[6]
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Tervon osuuspankki, lääkäriasemia pyörittävä Sakara Trials ja Monirakennus Wallen.[18]
Alueen yritykset kuuluvat Tervon Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys.
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
Seurakunnat ja kirkolliset rakennukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuoden 2020 alusta lukien Tervon ja Vesannon seurakunnat yhdistyivät uudeksi Niiniveden seurakunnaksi.[20] Pyhäkkönä Tervolla toimii vuonna 1925 rakennettu Tervon kirkko.
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Tervon alueella toimii Kuopion ortodoksinen seurakunta.[21] Sen pyhäkkö on vuonna 1955 rakennettu Pyhän profeetta Elian rukoushuone.
Talluskylässä toimii Karttulan vapaaseurakunta, jonka pyhäkkö on vuonna 1927 rakennettu Talluskylän rukoushuone.[22]
Palvelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tervossa toimii yksi peruskoulu, Tervon yhtenäiskoulu. Kaikki kyläkoulut on lakkautettu, ja oppilasmäärän pienentyessä yhtenäiskoulukin oli uhattuna. Sen toiminta jatkui kun eri ikäisiä oppilaita alettiin opettaa yhdysluokissa.[23]
Perusterveydenhoitoa tarjoaa arkisin Tervon terveysasema. Viikonloppuisin akuuteissa tarpeissa lääkäripäivystys on saatavilla päivällä Keiteleen tai Pielaveden terveysasemalta, iltaisin ja öisin Kuopion yliopistollisen sairaalan päivystyksestä.[24]
Tervossa voi harrastaa golfia Eerikkala Golfissa lähellä Tervon keskustaa. Golfkenttä uudistuu kaudelle 2017. Kartingia voi käydä ajamassa Jira Cartingin kartinghallissa. Matkailijoita vetävä Koskisydän sijaitsee Äyskosken rannalla, ja siellä on mahdollisuus kalastaa, yöpyä hotellissa tai vuokrata mökki.
Tunnettuja tervolaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marco Hietala (s. 1966), muusikko
- Zachary Hietala (s. 1962), muusikko
- Inkeri Mertanen (s. 1949), näyttelijä
- Antero Puranen (s. 1952), keihäänheittäjä
- Väinö Puranen (1902–1978), maanviljelysneuvos
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Tervon perinneruoaksi valittiin ”potattilouta”, sienillä jatkettu perunalaatikko.[25]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Suomen ennakkoväkiluku oli 5 635 560 lokakuun 2024 lopussa 19.11.2024. Tilastokeskus. Viitattu 23.11.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väkiluvun kasvu suurin lähes 70 vuoteen 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 29.4.2024.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2021, Tervo Oikeusministeriö. Viitattu 12.12.2021.
- ↑ Saaristokunnat ja saaristo-osakunnat nimettiin kolmeksi vuodeksi Maa- ja metsätalousministeriö. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ Tervon järvet. Järviwiki. Viitattu 4.9.2016.
- ↑ Äyskosken Äyskäri Lomamökit Tervo Äyskosken Äyskäri Lomamökit. Viitattu 4.12.2020.
- ↑ Tervo Kylään. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Kylätoimikunnat Tervo. Arkistoitu 11.1.2018. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 16.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 14.7.2019. Viitattu 8.12.2018.
- ↑ Tervon Muinaisjäännöksiä Pohjois-Savon muisti. Arkistoitu 11.1.2018. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Venäläisten linnoitus meni polttopuiksi Tervossa – vallihaudat avattiin turisteille Yle. Viitattu 11.1.2018.
- ↑ Tervon kirkko Tervon seurakunta. Arkistoitu 3.3.2016. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Jorma Ylönen: Lari Tiikasalosta Tervon kunnanjohtaja Kuntalehti. 23.2.2022. KL-Kustannus Oy. Viitattu 21.7.2023.
- ↑ Katso tästä kuntasi suurimmat yhteisöveronmaksajat (toimialakuvaukset yritysten kotisivuilta) Kauppalehti. 1.11.2017. Viitattu 13.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Arkistoitu 6.3.2019. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ Niiniveden seurakunta aloittaa 1.1.2020 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ [www.ort.fi/kuopio Kuopion ortodoksinen seurakunta] Viitattu 31.5.2021.
- ↑ Karttulan Vapaaseurakunta: Seurakuntatyö karttulanvapaaseurakunta.fi. Arkistoitu 2.6.2021. Viitattu 31.5.2021.
- ↑ Tervo säilyttää opetuksen yhtenäisluokkien avulla Yle. 2012. Viitattu 14.1.2018.
- ↑ Arkistoitu kopio Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, psshp.fi. Arkistoitu 16.6.2019. Viitattu 2.7.2019.
- ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tervo Wikimedia Commonsissa
- Tervon kunnan kotisivut
- Tilastokeskus – Tervon avainluvut
- Savon Matkailu (Arkistoitu – Internet Archive)