Suomen Nato-jäsenyys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen lippu
Naton lippu
Osa artikkelisarjaa
Suomen politiikka
Suomen vaakuna
Laki ja julistukset

Muut sopimukset

Toimeenpanovalta
Tasavallan presidentti

Valtioneuvosto

Keskushallinto

Aluehallinto

Paikallishallinto

Lainsäädäntövalta

Eduskunta

Valiokunnat

Tuomiovalta
Yleinen tuomioistuin

Hallintotuomioistuin

Erityistuomioistuin

Syyttäjälaitos

Laillisuusvalvonta ja tarkastus

Tarkastus

Valtuutetut

Suomen Pankki
Muut toimielimet

Talousarvion ulkopuoliset rahastot

Muut julkisoikeudelliset rahastot

Julkisoikeudelliset laitokset

Julkisoikeudelliset säätiöt

Vaalit
Oikeus

Hallintolainsäädäntö

Koulutus

Politiikka
Ulkosuhteet
Muu julkishallinto

Hallinnollinen aluejako

Suomen Nato-jäsenyys alkoi, kun Suomi hyväksyttiin sotilasliiton jäseneksi 4. huhtikuuta 2023.

Suomi haki Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton täysjäseneksi toukokuussa 2022.[1] Jäsenyys vahvistui, kun Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu toimitti Yhdysvaltain ulkoministerille Antony Blinkenille Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointipäätöksen Naton 30 jäsenmaasta viimeisenä.[2] Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti ja luovutti Suomen liittymiskirjan Blinkenille samana päivänä.[3][4] Nato-jäsenyys päätti Suomen pitkäaikaisen sotilaallisen liittoutumattomuuden.[5]

Jäsenyyden alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ja Naton lippuja liehumassa Suomen ulkoministeriön edustalla Merikasarmilla 4. huhtikuuta 2023.
Suomen lippu liehumassa Naton päämajan edustalla Brysselissä 4. huhtikuuta 2023.

Suomi hyväksyttiin Naton jäseneksi 4. huhtikuuta 2023.[2][6] Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti Suomen liittymiskirjan noin kello 14 Suomen aikaan Naton päämajassa Brysselissä. Liittymiskirja luovutettiin vähän yli tuntia myöhemmin, kello 15.45, Yhdysvaltojen ulkoministerille Antony Blinkenille, minkä myötä Suomesta tuli Naton jäsenmaa.[4][7][8] Liittymiskirjan luovutuksen jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Suomen presidentti Sauli Niinistö pitivät erikseen lyhyet puheet, minkä jälkeen Suomen lippu nostettiin salkoon Naton päämajan ulkopuolella kello 16.50 Maamme-laulun soidessa.[6]

Suomessa samaan aikaan nostettiin Naton lippuja lipputankoihin Suomen ulkoministeriön edustalla.[9] Sauli Niinistö myös julkaisi Nato-jäsenyyteen liittyvän lausunnon, jossa hän totesi, että Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi päättyy.[5][10][11]

Reaktioita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Naton kartta Euroopan alueella; sinisellä nykyiset jäsenet, vaaleansinisellä maat, joiden liittymisprosessi on kesken, violetilla jäsenyyttä hakevat maat, harmaalla maat, joille Naton jäsenyys ei ole tavoite, punaisella Kollektiivinen turvallisuusjärjestö.

Venäjä on suhtautunut kielteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Venäjän presidentin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan se loukkaa Venäjän turvallisuutta ja Venäjän on pakko ryhtyä vastatoimiin.[12][13] Puolustusministeri Sergei Šoigun mukaan Suomen liittyminen Natoon loi uhan konfliktin laajenemisesta.[14]

Liittymispäivänä eduskunnan, pääministerin, VTT:n ja HSL:n verkkosivuja vastaan kohdistettiin palvelunestohyökkäykset, mutta tilanne normalisoitui illalla. Hyökkäyksen oli vihjannut tehneensä venäläinen hakkeriryhmä.[15] Myös Ylen verkkosivuihin kohdistui hyökkäys.[16]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Yle seurasi Suomen Nato-prosessia tässä artikkelissa 30.5.2022 (11.5.2022). Yleisradio. Viitattu 4.4.2023.
  2. ↑ a b Suora lähetys: Haavisto allekirjoittaa pian liittymisasiakirjan – seuraa tästä, mitä historiallisena Nato-päivänä tapahtuu Yle Uutiset. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  3. ↑ Haavisto: Kun liittymiskirja on jätetty Blinkenille, Suomi on Naton jäsen Yle Uutiset. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  4. ↑ a b Haavisto luovuttaa liittymiskirjan Blinkenille aivan pian – MTV seuraa historiallista Nato-päivää MTV Uutiset. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  5. ↑ a b "Sotilaallisen liittoutumattomuuden aikakausi historiassamme päättyy" – Lue presidentti Sauli Niinistön lausunto Suomen Nato-jäsenyydestä MTV Uutiset. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  6. ↑ a b Jari Alenius, Ina Kauppinen: Suomi on nyt Natossa! Lipunnosto­­seremonia käynnissä, suora lähetys Brysselistä Ilta-Sanomat. 3.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  7. ↑ Suomi liittyy Natoon | Ulkoministeri Haavisto allekirjoitti liittymiskirjan – Suomen lippu odottaa nostamista Naton päämajan edustalla Helsingin Sanomat. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  8. ↑ Suomesta on tullut Naton jäsen – maa liittyi virallisesti Pohjois-Atlantin puolustusliittoon Yle Uutiset. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  9. ↑ Heini Särkkä: Naton liput liehuvat Suomen ulkoministeriön edustalla Ilta-Sanomat. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  10. ↑ Virpi Pekkarinen: Tasavallan presidentti Sauli Niinistön lausunto Suomen Nato-jäsenyydestä Presidentti. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  11. ↑ Nato | Sikarilupaus ja ylevä hetki lipunnostossa – HS:n kirjeenvaihtaja seurasi, kuinka Suomi liitettiin Natoon historiallisena päivänä Helsingin Sanomat. 4.4.2023. Viitattu 5.4.2023.
  12. ↑ Venäjä varoittaa vastatoimista Suomen Nato-jäsenyyden takia Yle Uutiset. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  13. ↑ Kreml: Venäjän pakko tehdä "vastatoimia" Suomen Nato-jäsenyyden takia Ilta-Sanomat. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  14. ↑ Šoigu: Suomen liittyminen Natoon luo uhan konfliktin merkittävästä laajenemisesta Helsingin Sanomat. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  15. ↑ Venäläinen hakkeriryhmä voi olla eduskuntaan kohdistuneen palvelunestohyökkäyksen takana Yle Uutiset. 4.4.2023. Viitattu 5.4.2023.
  16. ↑ Ylen verkkopalveluihin kohdistui palvelunestohyökkäys tiistaina mtvuutiset.fi. 5.4.2023. Viitattu 5.4.2023.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Nato-jäsenyys&oldid=22244499”