Suomen kuntavaalit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo kunnallisvaaleista Suomessa. Kuntavaalit-artikkeli kertoo vaaleista yleisesti.
Kuntavaalien 2017 äänestyspaikka.

Kuntavaalit (vuoteen 2015 asti kunnallisvaalit) ovat vaalit, joissa valitaan kuntien ja kaupunkien valtuustoihin valtuutetut ja varavaltuutetut. Suomessa kuntavaaleista säädetään perustuslaissa, kuntalaissa, vaalilaissa ja Ahvenanmaata koskien sen omassa lainsäädännössä.

Valtuusto valitaan välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla joka neljäs vuosi.[1][2] Vuoden 2012 kunnallisvaaleihin saakka vaalipäivä oli lokakuun neljäs sunnuntai ja uusi kunnanvaltuusto aloitti toimikautensa vaalivuotta seuraavan kalenterivuoden alusta. Toimikausi päättyi seuraavan vaalivuoden loppuun. Vuoden 2017 kuntavaaleista lähtien vaalit järjestetään eduskuntavaalien tavoin huhtikuun kolmantena sunnuntaina ja uudet valtuustot aloittavat toimintansa kesäkuussa. Pääsiäisen vuoksi vaalit kuitenkin aikaistettiin vuonna 2017 ja suunnitellaan aikaistettavan vuonna 2025.[3]

1980-luvulla valtuutettuja oli lähes 13 000, ja 1990-luvulta lähtien määrä laski kaikissa vaaleissa vuoden 2021 vaaleihin saakka. Kuntien määrä väheni samassa ajassa 445:stä alle 300:een ja ehdokkaiden määrä suunnilleen puolittui noin 67 000:sta 34 000:een.[4] Vuoden 2021 vaaleissa ehdokasmäärä nousi kuitenkin 5,6 % edellisvaaleista. Vuonna 2021 valtuustoihin valittiin 8 859 jäsentä.[5]

Suomen suuriruhtinaskunnassa asetettiin uusi kunnallisasetus vuonna 1873. Sen mukaan kunnalliset oikeudet ja velvollisuudet tulivat kaikkien kuntalaisten yhteisiksi. Kaupunginvaltuutetut valittiin kolmeksi vuodeksi, siten että vuosittain kolmannes valtuutetuista oli erovuorossa. Täten uudet vaalit järjestettiin vuosittain. Ehdokkaaksi saattoi asettua yli 25-vuotias miespuolinen kuntalainen. Äänivalta vaaleissa kuitenkin riippui maksetusta veroäyristä, joten yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ei ollut.[6]

Vuonna 1917 hyväksyttiin uusi kunnallisvaalilaki, joka takasi yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden. Ensimmäiset uuteen vaalilakiin perustuvat kunnallisvaalit pidettiin loppuvuodesta 1918 tai alkuvuodesta 1919 riippuen kunnasta. Lain mukaan pienimmällä vertausluvulla valittu kolmannes valtuustosta oli erovuorossa ensimmäisen toimivuoden lopussa, seuraava kolmannes toisen ja viimeinen kolmannes kolmannen vuoden lopussa. Tästä seurasi, että kunnallisvaalit oli järjestettävä joka vuoden joulukuussa. Näin jatkui vuoteen 1925 saakka, jolloin kunnallislakia muutettiin siten, että koko valtuusto valittiin yhdellä kerralla.[7]

Vuoden 1925 kunnallislain muutoksesta huolimatta kunnallinen vaalikausi pysyi siihenastisena kolmivuotisena. Joulukuussa 1928 valittujen valtuustojen toimikausi jäi kuitenkin kaksivuotiseksi, kun eduskunta määräsi Lapuanliikkeen oikeistoradikaalin toiminnan seurauksena uudet kunnallisvaalit pidettäviksi ennenaikaisesti joulukuussa 1930. Joulukuussa 1936 valitut valtuustot istuivat kaikkiaan yhdeksän vuotta, koska vaaleja jouduttiin sotien vuoksi jatkuvasti lykkäämään. Kun uudet vaalit päästiin lopulta pitämään joulukuussa 1945, uusien valtuustojen toimikausi jäi eduskunnan päätöksen nojalla kaksivuotiseksi.[7]

Marraskuussa 1955 eduskunta hyväksyi kunnallisen vaalikauden pidentämisen kolmivuotisesta nelivuotiseksi. Päätös tuli voimaan siten, että vuoden 1956 kunnallisvaaleissa valittujen valtuustojen toimikausi päättyi vuoden 1960 lopussa.[8]

Pitkälle toisen maailmansodan jälkeen kunnallisvaalien tulosten erittelyssä pidettiin ensisijaisena valtuustoihin tulevaa porvarien ja sosialistien välistä voimasuhdetta. Ehdokaslistojen ja vaaliliittojen sekalaisuuden vuoksi ei tätä tarkempaan puoluelinjojen mukaiseen erittelyyn ollutkaan mahdollista päästä. Puoluelain säätämisen jälkeen kunnallisvaalien ehdokasasettelu siirtyi pääasiassa puolueiden tehtäväksi, ja 1970-luvulta lähtien vaalitilastoissa on käytetty täyttä puoluejakaumaa.[9]

Vuoteen 1988 saakka kunnallisvaalit järjestettiin lokakuun ensimmäisenä sunnuntaina ja sitä seuranneena maanantaina. Vuonna 1990 eduskunta muutti vaalilakia siten, että kunnallisvaalit muuttuivat kaksipäiväisistä yksipäiväisiksi. Ensimmäiset yksipäiväiset kunnallisvaalit olivat vuonna 1992.[10]

Äänestysaktiivisuus Suomen kunnallisvaaleissa 1976–2012.

Nykyisin kuntavaaleissa ovat äänioikeutettuja 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttävät Suomen tai muun Euroopan unionin jäsenvaltion, Islannin tai Norjan kansalaiset, joiden kotikunta kyseinen kunta on. Kuntavaaleissa ovat äänioikeutettuja myös muut 18 vuotta viimeistään vaalipäivänä täyttävät ulkomaalaiset, joilla on ollut kotikunta Suomessa kahden edeltävän vuoden ajan. Tässä kuntavaalit poikkeavat eduskuntavaaleista ja presidentinvaalista, joissa äänioikeuteen vaaditaan ehdottomasti Suomen kansalaisuus. Kunta, jossa äänioikeutetulla on äänioikeus, määräytyy 51. päivänä ennen vaalipäivää.[11]

Vaalikelpoisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuntavaaleissa vaalikelpoisia ovat henkilöt, joiden kotikunta on ko. kunnassa ja jotka ovat jossain kunnassa äänioikeutettuja. Vaalikelpoisia eivät kuitenkaan ole valtion virkamiehet jotka hoitavat kunnallishallintoa koskevia valvontatehtäviä, kunnan palveluksessa olevat henkilöt jotka toimivat tietyissä johtavissa ja vastuullisissa tehtävissä sekä kunnan määräysvallassa olevan yhteisön tai säätiön sekä kuntayhtymän palveluksessa olevat henkilöt, jotka voidaan asemaltaan rinnastaa em. kunnan palveluksessa olevaan henkilöön.

Vaalikelpoisuus määräytyy lähtökohtaisesti sen mukaan missä kunnassa äänestäjä on väestötietojärjestelmässä 51. päivänä ennen vaalipäivää, mutta henkilön muuttaessa vaalikelpoisuus seuraa mukana. Keskusvaalilautakunta tarkastaa kotikunnan 34. päivänä ja ehdokasluetteloon voidaan tehdä korjauksia vielä 32. päivänä ennen vaalipäivää, joten sama henkilö voi olla ehdolla eri kunnassa kuin minkä alueella hän äänestää samoissa vaaleissa.

Kuntavaalit toimitetaan samojen periaatteiden mukaan kuin eduskuntavaalitkin, eli tulokset lasketaan vaalipiireittäin D’Hondtin menetelmällä. Vaalipiireinä ovat kunnat. Ehdokkaita voivat asettaa rekisteröidyt puolueet ja valitsijayhdistykset. Valitsijayhdistyksen perustamiseen vaaditaan kymmenen äänioikeutetun allekirjoittama asiakirja. Oikeusministeriön päätöksellä pienessä kunnassa voidaan kelpuuttaa jopa vain kolmen äänioikeutetun muodostama valitsijayhdistys.[12] Ehdokkaiden pitää olla kunnan asukkaita. Vaalikelpoisuudelle asetetaan kuntalaissa joitain rajoituksia: ehdokas ei saa olla johtavassa asemassa kunnan palveluksessa tai vastaavissa tehtävissä kunnan johtamassa yhteisössä tai kuntayhtymässä. Kunta-asioita valvovat valtion virkamiehetkään eivät ole kunnallisvaaleissa vaalikelpoisia.[13]

Ahvenanmaalla kunnallisvaalit toimitetaan maakunnan omien säädösten mukaisesti. Vaalit toimitetaan joka neljäs vuosi, samanaikaisesti maakuntapäivävaalien kanssa.[14]

Vaalien järjestelyssä tapahtuneesta virheestä tai lainvastaisuudesta voi valittaa hallinto-oikeuteen, joka voi oikaista vaalien tuloksen tai määrätä vaalit uusittaviksi. Kunnallisvaalit on uusittu Enontekiöllä (1972), Humppilassa (1980) ja Keminmaalla (1996).[15] Vuoden 2008 vaalit uusittiin Kauniaisissa, Vihdissä, ja Karkkilassa sähköisen äänestysjärjestelmän ongelmista johtuen.[16]

  1. Kuntalaki (9 §) FINLEX. 17.3.1995. Oikeusministeriö. Arkistoitu 23.2.2017. Viitattu 1.1.2013.
  2. Vaalilaki (144 §) FINLEX. 2.10.1998. Oikeusministeriö. Arkistoitu 6.11.2009. Viitattu 1.1.2013.
  3. Kuntavaalit siirretään huhtikuulle vuodesta 2017 alkaen Vaalit.fi. 7.5.2015. Oikeusministeriö. Arkistoitu 10.5.2015. Viitattu 7.5.2015.
  4. Borg, Sami & Pikkala, Sari: Kuntavaalitrendit (s. 6–7) 2017. KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö. Viitattu 17.1.2018.
  5. Ehdokkaiden ja valittujen tausta-analyysi kuntavaaleissa 2021 24.6.2021 (päivitetty). Tilastokeskus. Viitattu 24.11.2021.
  6. Uudenkaupungin valtuusto 130 vuotta Uudenkaupungin kaupunki. Arkistoitu 25.2.2008. Viitattu 1.1.2013.
  7. a b Hannu Soikkanen: Kunnallinen itsehallinto, kansanvallan perusta, s. 492–496. Helsinki: Maalaiskuntien Liitto, 1966.
  8. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1957, s. 20. Helsinki: Otava, 1956.
  9. Jaakko Nousiainen: Suomen poliittinen järjestelmä (10. uudistettu painos), s. 297. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1998.
  10. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1991, s. 61. Helsinki: Otava, 1990.
  11. Kuntalaki (26 §) FINLEX. 17.3.1995. Oikeusministeriö. Arkistoitu 23.2.2017. Viitattu 1.1.2013.
  12. Vaalilaki (150 §) FINLEX. 2.10.1998. Oikeusministeriö. Arkistoitu 6.11.2009. Viitattu 1.1.2013.
  13. Kuntalaki (34 §) FINLEX. 17.3.1995. Oikeusministeriö. Arkistoitu 23.2.2017. Viitattu 1.1.2013.
  14. Lagtingsval och kommunalval Ahvenanmaan maakunta. Arkistoitu 23.6.2013. Viitattu 1.1.2013. (ruotsiksi)
  15. Vaaleista valittaminen Oikeusministeriö. Viitattu 23.6.2021.
  16. Uusittavat kunnallisvaalit Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä 6. syyskuuta – puolueille ja ehdokkaille maksettavista korvauksista sovittiin. 14.8.2009. Oikeusministeriö. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 1.1.2013.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]