Japanilaista pujottelua - Japanese meshwork

Mietin kurssilaisia varten erilaisia liimaharson käyttökohteita ja tulin ottaneeksi hyllystä esiin japanilaisia pujotteluja esittelevän kirjan. Aikanaan itse kurssilla ollessani tein pari työtä, niskatyynyn ja seinävaatteen, joka aikanaan pääsi jopa The Quilt Show'n sivuille päivän tilkkutyönä. Nimeltään tämä työ on "The odd man out".

 



Tuolloin en tiennyt vielä liimaharsoa olevan olemassakaan, joten käytin silitettävää tukikangasta tukemassa suikaleita. Japaninkielinen ohjeistus ei oikein avautunut, kuvien perusteella selvisi vain kaitaleiden leikkaamistapa ;)

 

Nyt ajattelin kokeilla liimaharsoa, sillä sen avulla pujotteleminen olisi varmasti paljon helpompaa, kun liimaharso sitoisi kaitaleiden reunoja estäen niitä venymästä ja rispaantumasta pujottelun aikana. Kaitaleet leikkasin niin, että jätin ne toisesta reunastaan kiinni toisiinsa muutaman millin matkalta. Muutoinkin leikkaustapa oli reunimmaisten kaitaleiden osalta hieman erilainen kuin seinävaatteessani, sillä tässä reunojen kaksi ensimmäistä kaitaletta leikattiin suoraan, ja vasta niitä seuraavat kiemuroiksi.

 

Aloin rakentaa pujottelua leivinpaperin päällä silittämällä kaitaleosat yhdysreunastaan kiinni leivinpaperiin, jolloin ne pysyivät tukevasti paikoillaan pujotuksen ajan. Näin syntyi kuvassa vasemmalla oleva pujottelu.

 

 

Oikeanpuoleisessa mallissa leikkaaminen tapahtui nyt sääännöllisinä ympyräkaarina. Tässä hyödynsin liimaharson taustapaperia, jonka jätin paikoilleen vaaleaan kankaaseen. Siihen piirsin kaaret harpilla - Siipan piirustuskoulun aikaisen harpin jatkokappaleelle tuli vihdoin käyttöä. Ajattelin ensin, että saan tuon leikattua ympyräleikkurillani, mutta se oli liian pieni, koska tarvitsemani suurimman ympyrän säde oli 22 cm.

 

Pujotteluun ei kirjassa ollut apukuvia, mutta yllättävän äkkiä lamppu syttyi: ihan samoin punottiin kuin korinpohja yleensäkin, suunta vain oli vinottain eli kohtisuorassa yläkulmia vastaan.

 

Liimaharso tosiaan helpotti työskentelyä: apukiinnitin kaitaleita raudan kärjellä painaen sitä mukaa kun sain ne pujotettua. Näin ne pysyivät paikallaan, mutta jos jossain näytti olevan vikaa, ne sai vielä irrotettua ja korjattua. Kunnollisesti silitin työn vasta, kun pujottelu oli kokonaan valmis.

 

Molemmat pujottelut ovat n. 25 x 25 cm, ja oppilaille tuota näyttäessäni kysyivät tietysti, mihin tuota sitten voisi käyttää. No, näistähän saisi vaikkapa somisteen siihen kassiin, josta tulikin lopulta tyyny... Sisäpiirin vitsi, kurssilaiset ymmärtävät ainakin - mutta ehkä muutkin, sillä kenellepä ei olisi joskus käynyt niin, että suunnitelma matkan varrella muuttuu, syystä tai kolmannesta...

 

**********************************

 

Last week I was figuring out different ways of using fusible web, as we were tackling the material with my students. I came across a book about Japanese meshwork that had been standing unused ever since the course I took myself years ago. Back at that time I did make two meshwork projects, a pillow and a small wall hanging. The last one even ended to be published on The Quilt Show web pages as the "Quilt of the day" from member gallery. I called it "The Odd Man Out", as I got the idea of adding the two orange patches into places where they couldn't actually exist.

 

Now I took the book and had a look at the technique with raw edge strips again. When doing the wall hanging I didn't even know that a material like fusible web even existed, so I used fusible interfacing - since the book is Japanese, it was a bit overwhelming to try and figure out anything else but the pictures concerning the technique of cutting the strips. So working with this was pure quessing, creativity, trial and error.

 

I figured that using fusible web would make the meshwork much easier: it would prevent the strips from stretching and unraveling during weaving. By cutting the strips so that they were still hanging together by a couple of millimetres from one side, I could then iron them from that edge onto baking paper, and they would stay put on their places. This resulted in the first experiment on the left in the picture. Compared with my earlier wall hanging there is one difference in the cutting: the outer two strips are cut straight and the rest of them in the wiggly way.

 

Second experiment is done using circular strips. Here the fusible web also served well: I left the release paper to the back of the lighter fabric, so I could draw the circles to the paper. First I thought that I could just simply use my circular cutter, but it proved to be too small, since the largest circle had a 22 cm radius. To the rescue came DH and his professional compass with an extension piece that allowed such large circles.

 

The book only showed how to cut the strips for circular version, but the light bulb moment came quite quickly. Weaving it together wasn't that difficult, I just had to do it against the upper corners starting from the largest pieces.

 

The weaving was really easy with the fusible web: the strips didn't stretch or ravel, and I dould tack the strips with the tip of my iron as the weaving proceeded. That way the strips stayed put, but I could still release them if necessary. Final ironing took place only after all the weaving was in place and finished.

 

Both samples are approx. 25 x 25 cm, and when showing them to my students, they naturally asked what could be made out of them. Well, how about a bag that ended up becoming a pillow... That is an insider joke, that came about during the course - but on the other hand perhaps a more general one as well:  isn't it more than frequent that plans change during the process...

 

 

 













Kuusama? - Honeyberry = honeysuckle?

Rupesinpa sitten jutun otsikoksi etsimään suomenkielistä vastinetta honeyberrylle, jota viikonloppuna ompelin. Lähimmäksi päädyin kuusaman kanssa, vaikka ei se ihan sama taida olla, kun latinalainen nimi poikkeaa. Honeyberry on Lonicera kachatica, kuusama taas Lonicera caerulea. Samaa sukua kuitenkin, ja sinisiä marjoja tekevät kaiketi molemmat.

Suuremman ajan käytin kuitenkin kahden uuden blokin ompeluun, kun aika moni ihmetteli, miten aiemmin näyttämääni lopputulokseen päädytään. Kuvasin tällä kertaa prosessin, tällä kertaa vihreistä kankaista.

Mallissa käytetään 2,5" levyisiä kaitaleita. Normaalin tilkkukankaan leveydeltä kun kaitaleet leikkaa, niin niistä syntyy kaksi blokkia. Eri kankaita tässäkin kokeilussa on kahdeksan, neljä tummaa ja neljä vaaleaa.

Ompelin kaitaleet yhteen yhdistelmiksi tumma-vaalea-tumma-vaalea, ja lopputulos neljännestuuman saumanvaralla ommellen on 8,5". (Blokkisiskojen ohjeessa leikattiin ensin 8,5" mittaisia kaitaleita, jotka sitten yhdistettiin.) Silitin toisen yhdistelmän saumanvarat tummiin kankaisiin päin, toisen vaaleisiin. HUOM! Mikäli tässä kohtaa päätyykin tekemään blokit alkuperäisellä asettelulla, saumanvarat tulee kummassakin yhdistelmässä silittää samaan suuntaan.

Yhdistelmistä leikkasin 8,5" mittaisia paloja, eli käytännössä siis neliöitä. Joistakin kankaista niitä syntyy viisikin yhdestä yhdistelmästä, itselläni oli pari kangasta, jotka eivät olleet enää alkuleveydessään joten jouduin vähän sumplimaan ompeluja, vaikkei se kuvassa näykään. Sain kummastakin neljä neliötä, ja niistä syntyy siis lopputuloksena kaksi blokkia.

Käänsin toisen pinon neliöt nurja ylöspäin ja piirsin viivan kulmasta kulmaan, se erottunee sinisenä tuosta kuvasta.

Sitten otin yhden neliön kummastakin yhdistelmästä ja laitoin ne päällekkäin oikeat puolet vastakkain. Neulasin ne kiinni varmistaen, että saumanvarat ovat hyvin puskussa toisiaan vastaan, jotta raidat osuvat ommellessa tarkasti kohdakkain. Ne loksahtavatkin tässä tapauksessa helposti kohdakkain, alkuperäistä mallia ommellessa saa olla vähän tarkempana ja saumanvaroja kertyy siinä enemmän päällekkäin.

Seuraavaksi ompelin neliöt yhteen viivan molemmilta puolilta, paininjalan leveyden etäisyydeltä viivasta.

Ompelun jälkeen leikkasin neliöt ompeleiden välissä olevaa viivaa pitkin kahtia kulmasta kulmaan.

Silitin leikatut palat auki neliöiksi, keskisauman saumanvarat vaaleareunaisissa eri suuntaan kuin tummareunaisissa. (Tarkkasilmäinen huomannee kuvasta, että siinä saumanvarat ovat samaan suuntaan, korjasin ne kuvan otettuani.)

Taas tartuin leikkuriin ja viivaimeen, leikkasin nyt neliöt kulmasta kulmaan kahdeksi kolmioksi.

Jos on ollut tarkkana ompelussa, viivoittimen pitäisi osua keskellä olevaan kulmaan tasan neljäsosatuuman päässä, kun se kulmissa on keskellä kulmaa. Kuvassa ratkoja osoittaa tuota keskellä olevaa kulmaa.

Leikkaamisen jälkeen minulla oli neljänlaisia kolmioita, ja niitä asettelin seinälle eri variaatioiksi. Tässä ensin alkuperäinen malli siten, että tummat ja vaaleat kulmat ovat samassa asennossa.

Tässä alkuperäinen malli siten, että neliöt ovat  peilikuvina.

Ja lopuksi oma variaationi, jossa keskelle muodostuu iso, selvemmin erottuva neliökuvio.

Tähän vaiheeseen kolmiot sitten jäävätkin kesäkurssiin asti, jotta voin niillä demota blokin ompelua oppilailleni. Kun kankaita on siis vielä jäljellä, niin tästä voisin tehdä isommankin työn. 

**********************

This time I feel a bit lazy and tired, so I won't translate this instruction into English. I've seen the pattern in several web shops, just google with Honeyberries block and you'll find them. And as I mentioned in my last post, the pattern is originally from the book "40 Fabulous Quick-Cut-Quilts by Evelyn Sloppy".

I left this one in the stage where the final triangles are to be combined and then the squares to be sewn together. I'm saving the rest for the summer course I'll be teaching in May and June, so I can show my students how the block is put together. I do have more of these fabrics, so I might make this one bigger than the first experiment.

Kokeilu - Experiment

Blokkisiskojen blogista aikanaan bongasin mallin, jota ajattelin kesäkurssin yhdeksi aiheeksi. (Ikävä kyllä malli taisi olla Vuodatuksen puolella, joten sieltä ei enää kuvia näy, linkitän sen nyt kuitenkin tähän.) Alunperin malli on lähtöisin Evelyn Sloppyn kirjasta "40 Fabulous Quick-Cut-Quilts by Evelyn Sloppy", ja nimeltään se on Honeyberries. Värivalintojen jujuna on yhdistää toisiinsa neljä kaitaletta periaatteella tumma-vaalea-tumma-vaalea, käytin näissä kaikkiaan kahdeksaa eri kangasta. Kaitaleyhdistelmiä tehdään kaksi erilaista, niistä leikataan neliöitä, jotka yhdistetään kolmioneliöiden tapaan, ja leikataan kahtia. Näin syntyvät kolmioneliöt leikataan taas kolmioiksi, jotka sekoitetaan tietyllä logiikalla ja yhdistellään taas takaisin neliöiksi. Kuulostaa tosi sekavalta, vai mitä - olisi pitänyt kuvata...

Viikonloppuna sain vihdoin askarreltua muutaman blokin - tuskien kautta, sillä jossain kohtaa sekoitin pari blokkia, ja jouduin purkamaan jo leikattuja kolmioita. Viimein idean oivallettuani se ei kuitenkaan ollut kovinkaan vaikeaa - koko homma perustuu peilikuviin ja niiden kääntäminen oli virheen korjaamiseksi suht vaivatonta. Vaadittiin vaan se lampun syttyminen ensin...

Hieman muuntelin myös tuota yhdistelyä, kun en halunnut tuloksen olevan aivan niin "scrappy" - se tietysti johti siihenkin, että saumanvarojen silityssuunnat olisi pitänyt huomioida toisin kuin alkuperäisessä mallissa... Mutta kasassa ovat nyt nuo neljä blokkia, joita pähkäilen, että miten yhdistän: kuvan neliöksi vai neljän kaitaleeksi. Kaitaleesta syntyisi pöytäliina, mutta symmetriaa huutava mieleni vaatisi viidennen blokin - jota en voi enää tehdä, kun yksi kankaista loppui jo...Toisaalta yhden blokin koko on 14 3/4x14 3/4" (n. 37x37 cm joten pitkänlainen liina tulisi. Neliön muodossa taas tykkään tuosta keskelle syntyvästä sekundäärisestä kuviosta, joka ei taas tule näkyviin kaitaleessa. Toisaalta: pitkulasta voisi tulla esim. keinutuolinmatto Anopille...

Summa summarum: hauska leikkaa-silvo-malli, suunnitelmallisesti edeten ei tule ongelmia, kun varmistaa että kaitaleet ovat kaikissa osissa samassa järjestyksessä ja latoo kaikki omiin kasoihin ennen ompelua ja silpomista... Käytin näihin kahdeksaa eri kangasta, mutta mallia voisi kokeilla vaikkapa neljällä tai kahdellakin kankaalla. Ja kapeammilla kaitaleillakin, tässä oli käytetty 2½-tuumaisia...

PS. Googlettamalla tuolla Honeyberries löytyy kuvia alkuperäisestä mallista, niistä näkee eron tekemääni verrattuna.

****************************

I had saved a pattern from a fellow-blogger, Blokkisiskot,  for later use, and dug it out a while ago to use it as one of the patterns on the summer course that starts in May. (Unfortunately there aren't any pictures left in the blog due to the catastrophy last summer, so the link isn't that helpful outside Finland.) The pattern comes originally from a book called "40 Fabulous Quick-Cut-Quilts by Evelyn Sloppy", and it is called Honeyberries.

If you google with Honeyberries, you'll some pictures and will see the difference with my blogs and the original pattern. As I thought that the result would bee too scrappy for my taste, I put the block together in a bit different way. And since I first made two blocks and then still two, I also made a mistake and ended up with some mirror images that wouldn't go together like the first two. I spent a hard time figuring out a solution since I ran out of one of the fabrics. Finally I "saw the light" and the mirror image character of the block, did some unsewing and resewing and voilá - mission accomplished.

Now I'm considering how to combine these four blocks. I kind of like the secondary pattern in the middle, if I put them together into a square... But I don't have use for a quilt that size, and like I said I already ran out of one of the fabrics so I cannot make any additional blocks exactly the same. If I put these together in a row, my symmetrical eye calls for a fifth one... But on the other hand: even if I had fabric, it would make a table runner too long for our kitchen table... Maybe a rocking chair cover for DMIL...

All in all: the cut-and-slash pattern was fun to sew, problems will be avoidable by careful planning and organizing = by making sure that the strips are always put together in the same order and by organizing them into separate piles before sewing them together... and before slashing them again...

The finished block size should be 14", in my case it is a bit smaller since the blocks ended up 14 3/4 x 14 3/4". I used eight different fabrics, but it would be fun to try with less, e.g. four or two. And it would be fun to try with narrower strips, these were 2 ½".

Pitkästä aikaa... - It's been a while...

Onpa tullut pitkä bloggaustauko - ensin niskat jumiin, sitten Kuopus nielurisa+kitarisaleikkaukseen. Ensimmäisen laukaisemiseen vaadittiin ihan lihasrelaksantit ja hierojat, toinen taas otti todella koville: pahimmillaan mentiin yöllä pii-paa-autolla Meilahden korvapolille poltattamaan vuotava suoni umpeen... Nyt alkaa jo rauhoittua, molemmilla rintamilla, mutta blogittaminen ja ompelukin on jäänyt vähälle.

Nyt pikkuhiljaa stressaa tuleva Loimaan opintojen neljäs ja viimeinen näyttö, joka ajoittuu toukokuun 18. päivään. Paljon olisi saatava paperille, ja tutkinto suoritettua, jos aikoo sen vanhanmuotoisena loppuun saattaa. Tuttuun tapaani käyntiin pääseminen on ollut hidasta ja nihkeää, mutta eiköhän tästäkin hengissä selvitä. Pelastukseksi tullee pääsiäiseen ajoittuva talviloma, jonka aion asialle pyhittää.

Oppilaat sen sijaan ovat olleet ahkerina. Syksyn töitä on loppusuoralla ja valmiina, helmikuussa kuvasin nämä valmiit työt.

Margit

Paula

Tarja

Sirpa

 

 

Nurmijärven opiston kevätnäyttely järjestetään tänä vuonna vähän aikaisemmin kuin ennen.

Avajaiset ovat tiistaina 16.4.2013 klo 18.00. Siitä eteenpäin näyttely on auki:

 

ke 17.4 - pe 19.4. klo 10-19

la 20.4. - su 21.4. klo 10-16

 



Mukaan on tulossa paljon muitakin töitä kuin nämä samplerit, joita valmistuu vielä lisää. Myös viime kesäkurssin satoa tulee olemanaa tarjolla ja nyt keväälläkin syntyy vielä kasseja ja pussukoita.

 

**************************

 

It's been a while since I last wrote here: there has been this and that = unexpected hurdles on the way. First I had problems with my neck muscles for two weeks and on top came the tonsillectomy of our Last born which was quite an ordeal for her. Worst moments were experienced a week after the operation at night when the wound started to bleed and she had to take an ambulance ride to hospital.

Now both problems are almost overcome, but still I've been slow with sewing and blogging. 

 

Luckily my students have been busy bees finishing their samplers, so I got to take these pictures in february. We are going to have a fabulous "quilt show" in a month's time with much more to come.Besides these four there are at least four more to come, since they have also sewn some tote bags and toiletries. And everything done during last summer's course will be on display.