Ensimmäinen ompelukoneeni - My first sewing machine

Ompeluharrastukseni on alkanut niin varhain, että nyt kun ei ole enää äitiä, jolta kysyisi, niin tarkkaa ikää en osaa edes sanoa. Niinpä en tiedä minkä ikäisenä tämän ensimmäisen ompelukoneeni olen saanut tai mistä se on hankittu, mutta moniaita nukenvaatteita sillä on ommeltu. Kone on siis ollut minulla niin kauan kuin muistan.

Äidillä oli komeron nurkassa ihana aarre: suuri muovisäkki kaikenlaisia värikkäitä tilkkuja! Mystistä asiassa oli kuitenkin se, että hän ei itse ommellut vaatteita, mutta varmaan tilkut olivat peräisin äidille ja meille lapsille ompelijalla teetetyistä vaatteista. Sedän vaimokin ompeli meille joskus pienenä vaatteita. Äiti itse ompeli ainoastaan lakanoiden ja verhojen käänteitä. Tilkuillekaan en muista hänellä olleen käyttöä, mutta pussista ei suinkaan noin vain saanut ottaa kankaita, vaan aina piti ensin kysyä lupa, saanko ottaa tämän tai tuon. Ja aina äiti tarkkaan arvioi, antaako tilkun vai ei. Muistaakseni kuitenkin useimmiten antoi.

Tuolla koneella tosiaan pystyy ompelemaan kangasta. Sen tekemä ommel on ketjupisto, koska koneessa ei ole puolaa eikä siis alalankaa käytössä lainkaan. Sen vuoksi varsinkin lopettaminen oli myös vähän hankalaa, koska loppuun ei pystynyt jättämään yhtään ylimääräistä lankaa päättelyä varten, ja ketjupistohan alkaa purkautua saman tien. Käsipyörääkään ei voinut kääntää taaksepäin, koska silloin lanka katkesi heti. Jotenkin opin kuitenkin koneeni kanssa kikkailemaan sen verran, että pieni langanhäntä jäi, ja sen sain neulan kanssa pääteltyä.

Nykyisellään ompeleminen ei onnistu, sillä koneesta on ikävä kyllä katkennut neula, enkä ole löytänyt sopivaa tilalle. Sen pitäisi olla halkaisijaltaan pyöreä ja lyhyempi kuin tavallinen ompelukoneen neula ja se laitetaan paikalleen sivuittain, eli neulansilmä aukeaa sivulle, ei eteen. Toinen puute on päällä olevan lankatapin mutteri, joka on kadonnut, mutta se ei ompelua haittaisi. Koneen pistolevyssä lukee Berlin, Germany, joten Saksassa se lienee valmistettu, mutta ostopaikkaa en tosiaan tiedä. Nukenvaunut ja pitkähiuksisen nuken sain aikanaan Ruotsin tuliaisena, mutta tämä ei luullakseni ole sieltä hankittu.

Olisin kiitollinen, jos joku tunnistaa koneen, ja pystyisi ehkä jopa kertomaan, mistä siihen voisi saada neulan.

====================================================================

I've started to sew so early, that since my mother isn't here any longer to tell me, I cannot remember it myself. Neither can I recall when I've got my very first sewing machine, I just know that I've had it as long as I can remember. And I've sewn numerous doll's clothes with it even before I went to school.

My mother had a real treasure in one cupboard: a big plastic bag full of colourful scraps of fabric. It was kind of a mystery where she got them since she didn't do that kind of sewing herself. She sewed only sheets and curtains, no garments. I can't remember that she would have done anything out of the scraps herself, but it was by no means allowed just to go and grab something from the bag. I always had to ask first and she always thoroughly estimated if I would get the piece or not. Thinking back now I recall that mostly she would let me.

The machine really works and it is possible to sew fabric with it. It does only chain stitch since there is no bobbin and thus only one thread. But it's a bit tricky to end the stitch since it is almost impossible to leave any free thread to the end, and if you try to turn the wheel backwards the thread breaks immediately. Somehow I anyhow did find a way to manage it so that there was always a tiny loose end I could fasten with sewing needle.

At the moment it isn't possible to sew with the machine since the needle is broken, and I haven't managed to find a new one that would fit. It would have to be shorter than regular needles and round at the upper end. It is put into the machine so that the eye of the needle faces to the left of the machine, not towards the sewer. The stitch plate is carved with Berlin, Germany, so that is probably where its made in. I would be more than grateful if someone would recognize the machine and could possibly even tell me where I could get a new needle for it.

Applikaatioliina nro 3 valmistui - Applique table runner no 3 finished

Eilen illalla tarvittiin Selviytyjät ja yksi tallennettu Hecule Poirot-jakso, jotta sain kolmannen applikaatioliinan reunakaitaleen ommeltua käsin kiinni. Liina valmistui, ja keittiön kattaus on sitä myöten valmis.

Edellisiin verrattuna applikaatioiden tausta on erilainen. Tässä kaikki kolme liinaa:

Ja tässä liinat kääntöpuolelta:

Tässä vielä yksittäinen applikaatioblokki:

Applikaatioiden pohjat on tehty kaitaleyhdistelmistä, ja niistä kummastakin jäi vielä näiden liinojen jälkeen jäljelle kaksi korttitemppua ja pätkä tuota keskimmäisen liinan ruudukkoa, ja olen yhdistänyt ne yhdeksi pitkäksi liinaksi. Siihen pitäisi keksiä jotain applikaatiopiristystä - erilaista kuin näissä, jotta tulee vähän vaihtelua sekä ompelun ajaksi, että keittiössä katseltavaksi.

********************************************************************

I finished my third applique table runner yesterday, it took one episode of Survivor and one of Hercule Poirot to fasten the binding by hand. This third one has different base quilt beneath the applique motifs. I still have two card tricks and some of this third strip combination left after these three, so I've combined them into a fourth table runner, that is waiting for suitable applique on top of it. I want to make it look totally different to get some variety both during sewing and later on the kitchen table as well.