Keitto
Keitto (myös soppa) on lusikalla syötävää ruokaa, joka on tehty keittämällä raaka-aineita kuten liha, vihannekset tai herneet keittoliemessä tai vedessä. Osa raaka-aineen mausta siirtyy liemeen, joka syödään osana keittoa. Keittoliemi voidaan suurustaa paksummaksi, tai raaka-aineet voidaan soseuttaa (esimerkiksi purjoperunasosekeitto) täyteläisemmän rakenteen aikaansaamiseksi.
Keskieurooppalaisessa perinteessä keitto on tyypillinen kylmän vuodenajan alkuruoka. Etelässä on myös kylmiä keittoja, kuten espanjalainen gazpacho ja ranskalainen vichyssoise.
Pääruokana tarjottavat keitot ovat ennen kaikkea pohjoiseurooppalainen ja aasialainen ilmiö. Yleisiä pohjoiseurooppalaisia pääruokana tarjottavia keittoja ovat muun muassa lohikeitto ja hernekeitto. Aasiassa syödään pääruokana monia erilaisia nuudelikeittoja, kuten vietnamilainen phở-keitto ja malesialainen laksa-keitto.
Jälkiruokakeitot (mehukeitto, mustikkakeitto, sekahedelmäsoppa) lähestyvät kiisseliä mutta ovat usein löysempiä, ja ne tarjotaan usein esimerkiksi puuron lisukkeina.
Keitosta on käytetty myös nimitystä velli joillakin murrealueilla, erityisesti pohjalaismurteissa. Muissa kuin Varsinais-Suomen, Satakunnan tai Hämeen murteissa ”rokka” on laajalti käytetty nimitys keitolle. Rokka on usein valmistettu herneitä tai pavuista.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1700- ja 1800-luvuilla yleensä jauhoilla tai suurimoilla suurustetut liha- ja kalakeitot olivat talonpikien arkiruokaa erityisesti Suomen läntisessä ruokakulttuurissa. Vuonna 1859 Tampereelle puuvillatehtaiden läheisyyteen perustettiin ensimmäinen työpaikkaruokala, keitto oli sen tärkein tarjottava.[2]
Tunnettuja keittoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- avgolemono
- bisque
- borssi
- fasolada
- gazpacho
- gulassikeitto
- gumbo
- kanakeitto
- linssikeitto
- magiritsa
- minestronekeitto
- patsas
- phở
- pääskysenpesäkeitto
- seljanka
- tom yum
- vichyssoise
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
- Street, Myra: Keittoja: hyvää helposti: 70 herkullista reseptiä. Suomentanut Tuula Ivakko. Helsinki: Kauppiaitten kustannus. ISBN 951-635-826-8
- Tanttu, Juha: Sisko sopassa. Helsingin Sanomat, 18.1.1996, s. 43. HS Aikakone (digitilaajille).
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kansanomaiset puurot, vellit ja keitot - Kielikello kielikello.fi. Viitattu 23.12.2023.
- ↑ Keittojen historia IsoMitta. Viitattu 23.12.2023.