1992

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1992 oli karkausvuosi, joka alkoi keskiviikosta.

Tapahtumia

Tammikuu

Suomen ilmavoimien kaksipaikkainen F/A-18 Hornet -hävittäjä

1. tammikuuta – Kitee, Nivala ja Orimattila muuttuivat kaupungeiksi.
1. tammikuuta – Niin kutsutut arkipyhät – loppiainen ja helatorstai – palautettiin Suomessa kirkkolain muutoksen nojalla takaisin entisille paikoilleen.
2. tammikuuta – Venäjän toinen varapääministeri Anatoli Tšubais vapautti hinnat ja aloitti ”šokkiterapian”. Hyperinflaatio alkoi Venäjällä.^[1]
2. tammikuuta – Entisen Itä-Saksan salaisen poliisin Stasin arkistot avattiin.
3. tammikuuta – Tilastokeskus ilmoitti, että Suomessa oli jätetty vuoden 1991 aikana 6 900 konkurssihakemusta, kun vuonna 1990 vastaava luku oli ollut 3 970.^[2]
4. tammikuuta – Venäjän hallitus päätti lakkauttaa valtion maatilat – kolhoosit ja sovhoosit – vuoden loppuun mennessä.
6. tammikuuta – Georgian presidentti Zviad Gamsakhurdia pakeni hallituksen kanssa presidentinpalatsista Tbilisistä, jota oppositio oli piirittänyt joulukuusta lähtien. Gamsakhurdia pakeni aluksi Azerbaidžaniin, sieltä Armeniaan ja lopuksi Tšetšeniaan, jota hallitsi Džohar Dudajevin kapinallishallitus.
7. tammikuuta – Filippiinien entisen presidentin Ferdinand Marcosin leski Imelda Marcos ilmoittautui presidenttiehdokkaaksi toukokuussa pidettäviin vaaleihin.
8. tammikuuta – Hallitus päätti, että Suomen mahdollisesta jäsenyydestä Euroopan yhteisössä järjestetään neuvoa-antava kansanäänestys.
10. tammikuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 99–68 uusien yhdysvaltalaisten F/A-18 Hornet -torjuntahävittäjien hankkimisen ilmavoimille. Vastaan äänestivät Vasemmistoliiton ja vihreiden eduskuntaryhmät sekä SDP:n eduskuntaryhmän enemmistö.
11. tammikuuta – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi uuden raamatunkäännöksen.
13. tammikuuta – Japani pyysi Korealta anteeksi toisen maailmansodan aikaisia hirmutekoja.
14. tammikuuta – Toistakymmentä entistä neuvostojohtajaa vastaan nostettiin syytteet elokuun 1991 vallankaappausyrityksestä.
15. tammikuuta – Slovenia ja Kroatia saivat virallisesti itsenäisyyden Jugoslaviasta.
16. tammikuuta – El Salvadorin hallituksen ja kapinallisten välinen rauhansopimus 12-vuotisen ja 75 000 uhria vaatineen sisällissodan lopettamiseksi allekirjoitettiin Méxicossa.
20. tammikuuta – Suomi ja Venäjä allekirjoittivat keskinäistä poliittista ja taloudellista yhteistyötä koskevan sopimuksen. YYA-sopimuksen voimassaolon todettiin lakanneen Suomen ja Venäjän keskinäisellä noottien vaihdolla. Sopimuksen voimassaoloa oli viimeksi jatkettu 20 vuodella vuonna 1983.
20. tammikuuta – Kauniita ja rohkeita alettiin esittää Suomen televisiossa.
22. tammikuuta – Kapinalliset valtasivat Kinshasassa Zairessa valtion radioaseman ja vaativat hallituksen eroa.
26. tammikuuta – Venäjän ballistiset ohjukset suunnattiin pois Yhdysvalloista.

Helmikuu

6. helmikuuta – Isossa-Britanniassa juhlittiin kuningatar Elisabet II:n 40-vuotista hallituskautta.
7. helmikuuta – Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin Alankomaissa, sen voimaantulo 1. marraskuuta 1993 kansanäänestysten jälkeen muutti Euroopan yhteisön Euroopan unioniksi.
7. helmikuuta – Maailman terveysjärjestö WHO ilmoitti, että yli puoli miljoonaa ihmistä oli sairastunut koleraan Latinalaisessa Amerikassa vuoden 1991 aikana. Sairastuneista oli kuollut noin 18 000.^[3] Epidemia oli saanut alkunsa Perusta.
8. helmikuuta – Suomen Kristillinen Liitto asettui vastustamaan Suomen EY-jäsenyyttä.
8. helmikuuta – Talviolympialaiset alkoivat Albertvillessä Ranskassa.
11. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen entinen johtohenkilö paljasti NKP:n rahoittaneen Suomen Kommunistisen Puolueen vähemmistöä yli 80 miljoonalla markalla vuosina 1978−1990. Raha-apu oli kulkenut Ville Pessin ja Taisto Sinisalon käsien kautta.
13. helmikuuta – Säästöpankkien Keskus-Osake-Pankin (SKOP) tuloksen ilmoitettiin olleen vuonna 1991 lähes seitsemän miljardia markkaa tappiollinen. Tappio oli ylivoimaisesti suurin Suomen pankkien historiassa.
19. helmikuuta – Puheviestinnän professori Aino Sallinen valittiin Jyväskylän yliopiston rehtoriksi. Hänestä tuli ensimmäisen suomalaisen tiedekorkeakoulun naisrehtori.
21. helmikuuta – Entisen Neuvostoliiton tasavalta Georgiaa hallitseva sotilasjuntta julisti neuvostoaikaisen perustuslain mitättömäksi ja paluun vuoden 1921 Georgian demokraattisen tasavallan perustuslakiin. Tämä tarkoitti että autonomiset alueet menettivät asemansa.
26. helmikuuta – Ukrainan presidentti Leonid Kravtšuk, Valko-Venäjän presidentti Stanislav Šuškevitš, Moldovan presidentti Mircea Snegur, Uzbekistanin presidentti Islom Karimov ja Tadžikistanin presidentti Rahmon Nabijev allekirjoittivat ETYKin päätösasiakirjan Helsingissä.
27. helmikuuta – Suomen hallitus päätti antaa eduskunnalle esityksen EY:n jäsenyyden hakemisesta. Ministerit Hannele Pokka ja Toimi Kankaanniemi jättivät esitykseen eriävät mielipiteensä.
27. helmikuuta – Saksa ja Tšekkoslovakia allekirjoittivat sopimuksen hyvästä naapuruudesta. Tšekkoslovakiassa oltiin kuitenkin pettyneitä siitä, ettei Saksa sanoutunut vieläkään täysin irti vuoden 1938 Münchenin sopimuksesta.

Maaliskuu

2. maaliskuuta – Kaikkiaan yhdeksän uutta valtiota – San Marino sekä kahdeksan entistä neuvostotasavaltaa Armenia, Azerbaidžan, Kazakstan, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan – hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
2. maaliskuuta – Pohjoismaiden neuvosto kokoontui 40-vuotisjuhlakokoukseensa Helsinkiin.
3. maaliskuuta – Venäjä nimitti Suomen-suurlähettilääkseen pitkän linjan diplomaatin Juri Derjabinin, joka oli aiemmin tullut suomalaisille tutuksi nimimerkillä Juri Komissarov.
5. maaliskuuta – Itämeren rantavaltiot Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Saksa, Puola, Venäjä, Viro, Latvia ja Liettua perustivat uuden yhteiselimen Itämerineuvoston, jonka tarkoituksena oli edistää entiseen itäblokkiin kuuluneiden jäsenmaiden demokratiakehitystä ja yhteisiä hankkeita muun muassa ympäristönsuojelussa.
6. maaliskuuta – Kansallis-Osake-Pankin pääjohtaja Pertti Voutilainen sanoi pankin kärsineen liki miljardin markan tappiot ns. Kouri-kaupoissa.
13. maaliskuuta – Turkissa 6,8 richterin maanjäristys surmasi 500 ihmistä.
17. maaliskuuta – Autopommi surmasi 29 ja haavoitti 242 ihmistä Israelin lähetystön edustalla Buenos Airesissa.
18. maaliskuuta – Suomi jätti liittymishakemuksen Euroopan yhteisöön.
18. maaliskuuta – Microsoft julkisti Windows 3.1:n.
22. maaliskuuta – Kommunistivalta päättyi Albaniassa kommunistien kärsittyä murskatappion parlamenttivaaleissa. Presidentti Ramiz Alia erosi huhtikuussa.
25. maaliskuuta – Kosmonautti Sergei Krikaljov palasi maahan vietettyään 10 kuukautta Mir-avaruusasemalla.
27. maaliskuuta – Maaherran virat muutettiin Suomessa määräaikaisiksi. Maaherrat nimitettiin tästä lähtien enintään kahdeksaksi vuodeksi kerrallaan.
30. maaliskuuta – Vuodesta 1918 lähtien Kokoomuksen äänenkannattajana ollut tamperelainen Aamulehti muuttui sitoutumattomaksi.

Huhtikuu

2. huhtikuuta – Suomen Pankin pääjohtaja Rolf Kullberg siirtyi eläkkeelle. Alun perin Kullbergin piti jatkaa virassaan syksyyn asti, mutta pääministeri Esko Ahon ja Kullbergin välille syntynyt riita pankkikriisin hoidosta vauhditti Kullbergin eroa. Kullbergin mielestä hallitus pyrki tekemään Suomen Pankista koko pankkikriisin syntipukin.
2. huhtikuuta – Ranskan ensimmäinen naispääministeri Édith Cresson joutui eroamaan hänen johtamansa sosialistipuolueen kärsittyä kaksi vaalitappiota. Myös Cressonin henkilökohtainen suosio oli vajonnut pohjalukemiin, vaikka hän oli ehtinyt olla pääministerinä vain kymmenen kuukautta.
4. huhtikuuta – Norjan pääministeri Gro Harlem Brundtland asettui julkisesti kannattamaan maansa liittymistä Euroopan yhteisön jäseneksi.
5. huhtikuuta – Perun presidentti Alberto Fujimori järjesti kaappauksen armeijan tuella oman valtansa lisäämiseksi ja lähetti panssarivaunut hajottamaan parlamentin ja korkeimman oikeuden. Fujimori sanoi toimenpiteiden olevan välttämättömiä Loistava polku -sissijärjestön kukistamiseksi ja huumekaupan lopettamiseksi.
5. huhtikuuta – Suomen pankin uusi pääjohtaja Sirkka Hämäläinen astui virkaansa.
5. huhtikuuta – Bosniassa muslimit ja kroaatit äänestivät itsenäisyyden puolesta. Sisällissota alkoi.
12. huhtikuuta – Euro Disney -lomakeskus avattiin Pariisissa, Ranskassa.
15. huhtikuuta – Afganistanin mujahideen-joukot valtasivat Kabulin Mohammad Najibullahin kommunistihallitukselta. Burhanuddin Rabbani nimitettiin presidentiksi. Najibullahin asema oli heikentynyt ratkaisevasti Neuvostoliiton hajottua.
20. huhtikuuta – Espanjan Sevillassa avattiin vuoden 1992 maailmannäyttely EXPO ’92.
22. huhtikuuta – Sosiaali- ja terveysministeri Eeva Kuuskoski erosi Esko Ahon hallituksesta vastalauseena ministeriön hallinnonalaan kohdistetuille leikkauksille. Hänen tilalleen nimitettiin kansanedustaja ja lääkäri Jorma Huuhtanen. Kuuskosken mielestä ”sosiaaliministerillä ei ollut mitään virkaa” hallituksessa. Samalla hän ilmoitti, ettei hän aikonut asettua Keskustan presidenttiehdokkaaksi vuoden 1994 vaaleissa.
27. huhtikuuta – Saksan ulkoministerinä vuodesta 1974 toiminut Hans-Dietrich Genscher erosi. Hänen tilalleen nimitettiin oikeusministeri Klaus Kinkel. Genscher jätti politiikan saman vuoden aikana erotessaan myös liittopäiviltä.
27. huhtikuuta – Serbia ja Montenegro ilmoittivat muodostavansa uuden Jugoslavian liittotasavallan. Useat muut valtiot kieltäytyivät tunnustamasta uutta liittovaltiota entisen Jugoslavian seuraajavaltioksi.
29. huhtikuuta – Los Angelesissa poliisit, joita syytettiin Rodney Kingin pahoinpitelystä, todettiin syyttömiksi. Tuomiosta seurasi useiden päivien pituisia mellakoita kaupungissa ja eri puolilla Yhdysvaltoja.

Toukokuu

1. toukokuuta – Etsivän keskuspoliisin (EK) ja Valtiollisen poliisin (Valpo) arkistot avattiin. Arkistoissa oli tietoja muiden muassa liki 200 000 suomalaisesta sekä puolueista ja järjestöistä.
5. toukokuuta – Bulgaria hyväksyttiin Euroopan neuvoston jäseneksi.
6. toukokuuta – Suomen hallitus ilmoitti 64 yhdysvaltalaisen F-18 Hornet -hävittäjäkoneen hankkimisesta. Hallitus kiisti väitteet, joiden mukaan hankintaan liittyisi suurvalta- tai turvallisuuspoliittisia tekijöitä. Ensimmäinen Hornet, HN-462, saapui Suomeen 7. marraskuuta 1995.^[4]
7. toukokuuta – Boris Jeltsin perusti Venäjän federaation asevoimat ja asettui niiden ylipäälliköksi.^[1]
9. toukokuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Malmössä Ruotsissa. Voittaja oli Irlannin Linda Martin kappaleella ”Why Me?”.
11. toukokuuta – Puolustusministeri Fidel V. Ramos valittiin Filippiinien uudeksi presidentiksi. Hän oli onnistunut kukistamaan ainakin seitsemän edeltäjäänsä Corazon Aquinoa vastaan suunnattua vallankaappaushanketta.
11. toukokuuta – Euroopan yhteisön jäsenmaat kutsuivat suurlähettiläänsä kotiin Belgradista vastalauseena Serbian harjoittamille sotatoimille.
15. toukokuuta – Genovan maailmannäyttely avattiin Italiassa.
16. toukokuuta – Avaruussukkula Endeavour laskeutui ensilennoltaan (STS-49).
17. toukokuuta – Musta toukokuu: Bangkokissa alkoi sarja mielenosoituksia, jotka kukistettiin väkivaltaisesti.
21. toukokuuta − Ruotsi päätti luopua puolueettomuuspolitiikastaan ja siirtyä noudattamaan ”identiteetiltään selvästi eurooppalaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa”, koska puolueettomuutta ei pidetty Neuvostoliiton hajottua enää tarpeellisena.
22. toukokuuta – Slovenia, Kroatia ja Bosnia-Hertsegovina hyväksyttiin YK:n jäseniksi.
22. toukokuuta – Yhdysvallat ilmoitti vähentävänsä Euroopassa olevien joukkojensa määrää puolella vuoteen 1996 mennessä.
22. toukokuuta – Saksa ja Ranska ilmoittivat tukevansa Suomen, Ruotsin ja Itävallan liittymistä Euroopan yhteisön jäseniksi.
24. toukokuuta – Thomas Klestil valittiin Itävallan uudeksi presidentiksi kiistellyn Kurt Waldheimin jälkeen.
24. toukokuuta – Liberaalinen Kansanpuolue valitsi uudeksi puheenjohtajakseen oikeustieteen lisensiaatti Kalle Määtän.
25. toukokuuta – Afganistanin suurimmat sissiryhmät muodostivat yhteishallituksen, jonka oli tarkoitus hallita maata seuraaviin, vuoden kuluessa pidettäviin parlamenttivaaleihin saakka.
27. toukokuuta – Tasavallan presidentti Mauno Koivisto myönsi arkkiatrin arvonimen virustutkija Nils Oker-Blomille.

Kesäkuu

1. kesäkuuta – Pohjois-Karjalan läänin maaherrana vuodesta 1967 toiminut Esa Timonen siirtyi eläkkeelle. Presidentti Mauno Koivisto nimitti uudeksi maaherraksi kansanedustaja Hannu Tenhiälän ja myönsi Timoselle ministerin arvonimen. Tenhiälän tilalle eduskuntaan tuli maa- ja metsätalousministeri Martti Pura.
5. kesäkuuta – Tšekkoslovakiassa pidettiin parlamenttivaalit, joissa menestyivät kansallismieliset puolueet. Vaalien katsottiin lopullisesti käynnistäneen maan hajoamisprosessin.
7. kesäkuuta – Kommunistinen Työväenpuolue valitsi työministeriön erikoistutkijan Pekka Tiaisen ehdokkaakseen vuoden 1994 presidentinvaaleihin.
9. kesäkuuta – Ahvenanmaalla vietettiin maakunnan itsehallinnon 70-vuotisjuhlia.
15. kesäkuuta – Eduskunta päätti äänin 180–13 poistaa valtiopäiväjärjestyksestä määrävähemmistösäännökset eli eduskunnan yhden kolmasosan mahdollisuuden äänestää tavalliset lait lepäämään yli yksien eduskuntavaalien.
17. kesäkuuta – Hallitus hyväksyi Vuotoksen tekoaltaan rakentamisen Lappiin. Päätös ei syntynyt yksimielisesti, sillä ympäristöministeri Sirpa Pietikäinen, puolustusministeri Elisabeth Rehn, ulkomaankauppaministeri Pertti Salolainen ja kehitysyhteistyöministeri Toimi Kankaanniemi vastustivat allashanketta.
20. kesäkuuta – Viro otti käyttöön oman rahayksikön kruunun (kroon).
23. kesäkuuta – Ruokolahden leijonasta tehtiin ensimmäinen havainto.
24. kesäkuuta – Georgian syrjäytetyn presidentti Zviad Gamsakhurdian tukijat ottivat lyhytaikaisesti Tbilisissä haltuunsa televisiokeskuksen ja julistivat istuvan hallituksen laittomaksi.
27. kesäkuuta – Nirvana esiintyi Ruisrockissa.
28. kesäkuuta – Ranskan presidentti François Mitterrand vieraili yllättäen Bosnian sodan kourissa olleessa Sarajevossa.

Heinäkuu

3. heinäkuuta – Norjan hallitus vapautti vankilasta ulkoministeriön entisen virkamiehen Arne Treholtin terveyssyistä. Treholt oli vuonna 1985 tuomittu 20 vuodeksi vankeuteen vakoilusta Neuvostoliiton ja Irakin hyväksi. Norjan oikeusviranomaiset olivat toukokuussa hylänneet Treholtin vaatimuksen hänen tapauksensa käsittelemiseksi uudelleen.
3. heinäkuuta – Novera-yhtymä (entinen Hankkija) ajautui konkurssiin.
6.–29. heinäkuuta – YK:n asetarkastajilta kiellettiin pääsy Irakin maatalousministeriöön. Tarkastajat viettivät 17 päivää rakennuksen ulkopuolella mutta vetäytyivät, kun irakilaiset sotilaat uhkasivat heitä.
8. heinäkuuta – Venäjän parlamentti ratifioi Euroopan tavanomaista aseistusta vähentävän TAE-sopimuksen.
8. heinäkuuta – Suomi solmi diplomaattisuhteet Georgian kanssa. Diplomaattisuhteet Suomen ja muiden entisten neuvostotasavaltojen välillä oli solmittu vuoden 1991 lopussa.
8. heinäkuuta – Hallitus teki periaatepäätöksen Suomen jakamisesta 19 maakuntaan vuoden 1994 alussa.
9. heinäkuuta – Venäjän presidentti Boris Jeltsin saapui vierailulle Suomeen. Hietaniemen hautausmaalla Jeltsin laski kukkatervehdyksen sankarihaudoille, minkä hän oli tarkoittanut lopulliseksi sovinnon eleeksi Suomen ja Venäjän välillä. Jeltsin vakuutti, ettei Venäjä enää tulisi puuttumaan Suomen sisäisiin asioihin, kuten Neuvostoliitto oli tehnyt.
9.–10. heinäkuuta – Etykin seurantakokous järjestettiin Helsingissä. Etykin päätösasiakirjan allekirjoittivat yhdeksän uuden jäsenmaan – Jugoslaviasta itsenäistyneiden Bosnia ja Hertsegovinan, Kroatian ja Slovenian sekä Neuvostoliitosta itsenäistyneiden Armenian, Azerbaidžanin, Georgian, Kazakstanin, Kirgisian ja Turkmenistanin – valtionpäämiehet. Etykin jäsenmaiden lukumäärä oli nyt 51, kun vuoden 1975 huippukokoukseen osallistui 35 valtiota.
10. heinäkuuta – Yhdysvaltain syrjäyttämä entinen Panaman presidentti Manuel Noriega tuomittiin Miamissa 40 vuodeksi vankeuteen huumekaupasta ja kiristyksestä.
17. heinäkuuta – Suomessa vietettiin ensimmäisen kerran kansanvallan päivää tasavaltaisen hallitusmuodon vahvistamisen vuosipäivänä. Päivää on sittemmin juhlittu vain satunnaisesti.
20. heinäkuuta – Václav Havel erosi Tšekkoslovakian presidentin virasta katsottuaan epäonnistuneensa yrityksessään pitää maa yhtenäisenä.
20. heinäkuuta – Sotšissa allekirjoitettiin aselepo Georgian ja Etelä-Ossetian välille.
24. heinäkuuta – Abhasian itsenäisyysmieliset julistivat tasavallan itsenäiseksi Georgiasta.
25. heinäkuuta – 9. elokuuta – Barcelonassa järjestettiin kesäolympialaiset.
29. heinäkuuta – Kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalo pyysi eroa Ahon hallituksesta.
29. heinäkuuta – Itä-Saksan entinen puoluejohtaja Erich Honecker lennätettiin Moskovasta Saksaan. Hänet vangittiin heti hänen saavuttuaan Saksan maaperälle.

Elokuu

1. elokuuta – Kansanedustaja Raimo Vistbacka valittiin Suomen Maaseudun Puolueen uudeksi puheenjohtajaksi Mikkelissä pidetyssä puoluekokouksessa. Hän voitti niukasti edeltäjänsä Tina Mäkelän, jota tuki muun muassa puolueen kunniapuheenjohtaja Veikko Vennamo. Uudeksi puoluesihteeriksi tuli Timo Soini. Puolueelle hyväksyttiin uusi ohjelma, jonka mukaan SMP oli ”populistinen eli kansan tahtoa kuunteleva asialiike”.
2. elokuuta – Suomen kirkoissa ja kristillisissä yhteisöissä vietettiin juhlasunnuntaita 350-vuotiaan suomenkielisen Raamatun kunniaksi. Valtakunnallinen juhlajumalanpalvelus pidettiin Turun tuomiokirkossa.
3. elokuuta – Presidentti Mauno Koivisto myönsi kauppa- ja teollisuusministeri Kauko Juhantalolle eron Ahon hallituksesta ja nimitti hänen seuraajakseen valtiosihteeri Pekka Tuomiston.
12. elokuuta – Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko pääsivät yksimielisyyteen Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta (NAFTA). Sopimuksen oli kaavailtu tulevan voimaan vuoden 1994 alussa, mutta tähän tarvittiin vielä maiden parlamenttien hyväksyntä.
14. elokuuta – Georgian poliisi ja kansalliskaarti saapuivat ottamaan haltuunsa kapinoivaa ja itsenäiseksi julistautunutta Abhasiaa. Sen hallitus pakeni 18. päivä Suhumista Gudautaan.
16. elokuuta – Toukokuussa muodostettu Afganistanin suurimpien sissiryhmien yhteishallitus hajosi Gulbuddin Hikmatyarin johtamien joukkojen tehtyä tuhoisia raketti-iskuja maan pääkaupunkiin Kabuliin. Iskuissa kuoli parin viikon aikana noin 1 800 ihmistä.
23. elokuuta – Äärioikeistolaiset nuoret hyökkäsivät turvapaikanhakijoiden asuntolaan Rostockissa Saksassa. Useita lähinnä Afrikasta ja Romaniasta tulleita pakolaisia loukkaantui. Mellakat levisivät moniin muihinkin itäisen Saksan kaupunkeihin ja ne kestivät useita viikkoja.
24. elokuuta – Yhdysvaltain eteläosissa riehunut hirmumyrsky Andrew surmasi yli 20 ihmistä ja jätti ainakin 200 000 kodittomiksi.
30. elokuuta – David Jewitt ja Jane Luu löysivät ensimmäisen Pluton jälkeen löydetyn transneptunisen kohteen, Albionin. Sen väliaikainen nimi oli 1992 QB₁.^[5]^[6]

Syyskuu

2. syyskuuta – Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto (TVK) haettiin konkurssiin.
3. syyskuuta – Moskovassa neuvoteltiin tulitauko Georgia–Abhasian sotaan.
4. syyskuuta – Bulgarian entinen puoluejohtaja Todor Živkov tuomittiin seitsemäksi vuodeksi vankeuteen maanpetoksesta, vallan väärinkäytöstä ja valtion varojen kavaltamisesta.
7. syyskuuta – Tadžikistanin presidentti Rahman Nabijev pakotettiin luopumaan virastaan ja uudeksi presidentiksi tuli Emomali Rahmon. Nabijev kuoli huhtikuussa 1993.
8. syyskuuta – Laaja valuuttaspekulointi johti Suomen markan päästämiseen kellumaan, ja sen arvo romahti 13 %. Vuoden aikana tehtiin yli 7 000 konkurssia.
11. syyskuuta – Liikenneministeriö päätti, että autojen vuosikatsastuksissa aletaan valvoa pakokaasupäästöjä vuoden 1993 alusta lukien.
12. syyskuuta – Loistava polku -sissijärjestön johtaja Abimael Guzmán pidätettiin Perussa. Perun sotaoikeus tuomitsi Guzmánin ja kaksi muuta järjestön johtajaa lokakuussa elinkautiseen vankeuteen maanpetoksesta.
13. syyskuuta – Albanian entinen presidentti Ramiz Alia pidätettiin ja asetettiin kotiarestiin syytettynä valtion varojen kavaltamisesta, vallan väärinkäytöstä ja siitä, että hän olisi antanut määräyksen mielenosoittajien ja maasta pakenevien ampumisesta vuonna 1991.
14. syyskuuta – Liettuan entinen pääministeri Kazimira Prunskienė erotettiin maan parlamentista. Liettuan korkein oikeus oli todennut Prunskienėn olleen yhteydessä Neuvostoliiton ja Venäjän turvallisuuspalveluihin KGB:hen ja FSB:hen.
16. syyskuuta – ”Musta keskiviikko” johti lähes koko Euroopan valuuttajärjestelmän romahdukseen. Italian liira ja Englannin punta pakotettiin pois järjestelmästä.
20. syyskuuta – Virossa pidettiin parlamenttivaalit, jotka olivat maan ensimmäiset monipuoluevaalit yli 50 vuoteen. Parhaiten menestyi neljän oikeistopuolueen ja liberaalidemokraattien muodostama Isamaa-vaaliliitto, joka sai 29 paikkaa 101-paikkaiseen riigikoguun.
23. syyskuuta – Serbian ja Montenegron muodostama Jugoslavia erotettiin YK:sta ensimmäisenä maana järjestön historiassa. YK:n alajärjestöistä Jugoslaviaa ei kuitenkaan erotettu.
29. syyskuuta – Yhdysvaltain avaruushallinto Nasa ilmoitti Etelämantereen yläpuolella olevan otsoniaukon suurentuneen vuoden 1992 aikana lähes 15 prosenttia ja olevan jo lähes Pohjois-Amerikan mantereen kokoinen.

Lokakuu

Lennart Meri

2. lokakuuta – Abhasian separatistit ja Venäjältä tulleet vapaaehtoiset tšetšeenit ja kasakat hyökkäsivät Georgian hallituksen hallussaan pitämään Gagran kaupunkiin.
4. lokakuuta – Israelilaisen El Al -lentoyhtiön rahtikone syöksyi maahan Amsterdamin esikaupunkialueella Alankomaissa koneen kummankin moottorin irrottua. Liki 90 ihmistä sai surmansa.
5. lokakuuta – Lennart Meri valittiin Viron presidentiksi.
12. lokakuuta – Yli 500 ihmistä kuoli ja noin 4 000 ihmistä loukkaantui Egyptin pääkaupunkia Kairoa ravistelleessa maanjäristyksessä, jonka voimakkuus oli 5,9 Richterin asteikolla. Noin 60 historiallista rakennusta kärsi vaurioita.
14. lokakuuta – Valtion vakuusrahasto ja ostajapankit pilkkoivat SKOPin.
14. lokakuuta – Venäjän presidentin Boris Jeltsinin julkistamista ja Puolalle luovuttamista asiakirjoista ilmeni, että Katynin joukkomurha Puolan itäosassa vuonna 1940 oli tehty Josif Stalinin ja Neuvostoliiton kommunistisen puolueen politbyroon toimeksiannosta. Neuvostoliitto oli kymmenien vuosien ajan vierittänyt syyn teosta Natsi-Saksan niskoille, mutta myöntänyt syyllisyytensä siihen vuonna 1990.
15. lokakuuta – Andrei Tšikatilo todettiin Venäjällä syylliseksi 52 murhaan ja tuomittiin jokaisesta kuolemanrangaistukseen.
18. lokakuuta – Suomessa pidettiin kunnallisvaalit. Parhaiten menestyivät SDP ja Vihreä liitto, tappioita kärsivät Suomen Keskusta ja Kokoomus. SMP:n kannatus romahti puolueen menettäessä liki neljänneksen valtuustopaikoistaan. Vaalien eniten huomiota herättänyt piirre oli sitoutumattomien ehdokkaiden ennätyksellisen suuri määrä ja hyvä menestys. Kyseessä olivat ensimmäiset yksipäiväiset kunnallisvaalit.
20. lokakuuta – Kansanedustajat Arja Alho (SDP), Liisa Jaakonsaari (SDP), Hannele Luukkainen (Vihr.), Outi Ojala (Vas.) ja Tuulikki Ukkola (LKP) pyysivät eduskunnan perustuslakivaliokuntaa selvittämään Kauko Juhantalon virkatoimien lainmukaisuuden hänen toimiessaan kauppa- ja teollisuusministerinä.
21. lokakuuta – Historiantutkija Mart Laar muodosti Viron uuden hallituksen.
27. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi äänin 154–12 sopimuksen Euroopan talousalueesta (ETA).
31. lokakuuta – Paavi Johannes Paavali II pyysi anteeksi inkvisition antamaa tuomiota Galileo Galileille.
31. lokakuuta – Tilastokeskus ilmoitti työttömien määrän Suomessa ylittäneen 400 000 henkilön rajan. Työttömiä oli 403 500 henkilöä eli 16,2 prosenttia työvoimasta.

Marraskuu

3. marraskuuta – Bill Clinton voitti Yhdysvaltain presidentinvaaleissa George Bushin.
3. marraskuuta – Eduskunta hyväksyi hallituksen energiapoliittisen selonteon ja sen yhteydessä ponsiehdotuksen, jonka mukaan Suomeen ei rakenneta lisää ydinvoimaloita.
5. marraskuuta – Ghanan presidentti Jerry Rawlings valittiin uudelle virkakaudelle. Rawlings oli johtanut Ghanaa vuodesta 1982 lähtien.
11. marraskuuta – Englannin anglikaanikirkko salli naispappeuden.
15. marraskuuta – Suomen Kommunistinen Puolue hakeutui konkurssiin. SKP:stä tuli Suomen ensimmäinen konkurssin tehnyt puolue. Puolueen Helsingin Alppilassa omistama Kulttuuritalo jäi velkojien, STS-Pankin ja Kansa-yhtiöiden haltuun.
19. marraskuuta – Norjan suurkäräjät päätti äänin 104–55 Euroopan yhteisön jäsenyyden hakemisesta.
20. marraskuuta – Tulipalo riehui Windsorin linnassa 15 tunnin ajan ja vahingoitti rakennusta vakavasti. Monia linnan taideteoksia tuhoutui.
24. marraskuuta – STS-Pankki (entinen Suomen Työväen Säästöpankki) siirtyi Kansallis-Osake-Pankin omistukseen.
24. marraskuuta – Yhdysvallat sulki viimeisen sotilastukikohtansa Filippiineillä.
25. marraskuuta – Tšekkoslovakian liittokokous äänesti maan jakamisesta Tšekin tasavaltaan ja Slovakiaan 1. tammikuuta 1993 alkaen. Unkarilaiset menettivät Slovakian uuden perustuslain mukaan asemansa vähemmistökansallisuutena.
25. marraskuuta – Norja jätti liittymishakemuksen Euroopan yhteisöön. Jäsenyys hylättiin kansanäänestyksessä 1994.
27. marraskuuta – Presidentti Mauno Koivisto nimitti Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovastin Voitto Huotarin Mikkelin hiippakunnan uudeksi piispaksi. Edellinen piispa Kalevi Toiviainen jäi eläkkeelle tammikuun lopussa 1993.
29. marraskuuta – Uusi raamatunkäännös otettiin käyttöön Suomessa. Uutta Raamattua myytiin vuoden loppuun mennessä noin 485 000 kappaletta ja sitä arvioitiin myytävän seuraavien kolmen vuoden aikana noin 1,5 miljoonaa kappaletta.
30. marraskuuta – Venäjän perustuslakituomioistuin hylkäsi syytteet Neuvostoliiton kommunistista puoluetta vastaan.^[1]

Joulukuu

3. joulukuuta – YK:n turvallisuusneuvoston yksimielinen päätös 794: Somaliaan lähetetään rauhanturvaajia Yhdysvaltojen johtamina.
3. joulukuuta – Öljytankkeri Aegean Sea haaksirikkoutui La Coruñan edustalla ja suuri osa sen 80 000 tonnin lastista valui mereen.
6. joulukuuta – Itsenäinen Suomi täytti 75 vuotta.
9. joulukuuta – Isossa-Britanniassa ilmoitettiin prinssi Charlesin ja prinsessa Dianan asumuseron alkamisesta.
12. joulukuuta – Ruotsalainen kaivosyhtiö Stora Kopparbergs Bergslags Ab ilmoitti sulkevansa vuoden lopussa Falunin kuparikaivoksen malmivarojen ehdyttyä. Yli 700 vuotta vanha kuparikaivos oli maailman vanhin toiminnassa oleva kaivos. Kaivosalue nimettiin myöhemmin Unescon maailmanperintökohteeksi.
14. joulukuuta – Venäjän federaation presidentti Boris Jeltsin erotti kansanedustajien kongressin painostuksesta pääministeri Jegor Gaidarin ja nimitti hänen tilalleen Viktor Tšernomyrdinin.^[1]
16. joulukuuta – Albania haki ensimmäisenä entisen itäblokin maana Naton jäsenyyttä. Nato torjui hakemuksen, mutta lupasi avustaa Albanian puolustusvoimien jälleenrakentamisessa.
22. joulukuuta – Ympäristöministeriö myönsi 580 000 markkaa Forssassa sijaitsevan, arvokkaana lintujärvenä tunnetun Koijärven kunnostamiseen. Työt järvellä alkoivat keväällä 1993.
22. joulukuuta – General Motors lopetti Opel Calibran tuotannon Uudessakaupungissa ja siirsi sen valmistuksen kokonaan Saksaan. Uudessakaupungissa jäi työttömiksi yli tuhat henkilöä.
29. joulukuuta – Brasilian presidentti Fernando Collor de Mello erosi, kun häntä syytettiin yli 32 miljoonan dollarin kavalluksesta valtion varoista.
31. joulukuuta – Suomen televisiossa järjestettiin kanavauudistus.

Tuntematon päivämäärä

Ensimmäinen eksoplaneetta löydettiin.
Rio de Janeirossa YK:n ympäristö- ja kehityskonferenssi.
Pelit-lehden ensimmäinen numero ilmestyi.
Patrick Volkerding alkoi vuoden loppupuolella kehittää Slackware-Linux-jakelupakettia.
Elisabet II käytti joulupuheessaan termiä Annus Horribilis (suom. 'kauhea vuosi').
Ensimmäinen Honda Fireblade tuli markkinoille.
Homoseksuaalisuus laillistettiin Latviassa ja Virossa.
Ponkilan silta suljettiin ajoneuvoliikenteeltä.

Syntyneitä

Tammikuu–maaliskuu

5. tammikuuta – Frida Erkers, ruotsalainen maastohiihtäjä
7. tammikuuta – Jeanne Galice (”Jain”), ranskalainen laulaja
12. tammikuuta – Iivo Niskanen, suomalainen maastohiihtäjä ja olympiavoittaja
15. tammikuuta – Emilio Palacios, espanjalainen näyttelijä
18. tammikuuta – Michaela Söderholm, suomalainen malli, Miss Suomi 2017
19. tammikuuta – Logan Lerman, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. tammikuuta – Malcolm James McCormick (”Mac Miller”), yhdysvaltalainen rap-artisti (k. 2018)
25. tammikuuta – Moritz Bauer, itävaltalainen jalkapalloilija
5. helmikuuta – Neymar, brasilialainen jalkapalloilija
5. helmikuuta – Kejsi Tola, albanialainen laulaja
7. helmikuuta – Maimi Yajima, japanilainen laulaja (°C-ute)
11. helmikuuta – Taylor Lautner, yhdysvaltalainen näyttelijä
14. helmikuuta – Freddie Highmore, englantilainen näyttelijä
17. helmikuuta – Mika Hori, japanilainen jääkiekkoilija
26. helmikuuta – Mikael Granlund, suomalainen jääkiekkoilija
28. helmikuuta – André Linman, suomalainen laulaja ja kitaristi
6. maaliskuuta – Momoko Tsugunaga, japanilainen poplaulaja
8. maaliskuuta – Vitaly Zdorovetskiy, venäläinen Internet-videoiden tekijä
11. maaliskuuta – Vladimir Svet, virolainen poliitikko
13. maaliskuuta – Kaya Scodelario, englantilainen näyttelijä ja malli
15. maaliskuuta – Santtu Huhtala, suomalainen jääkiekkoilija
17. maaliskuuta – John Boyega, brittiläinen näyttelijä
23. maaliskuuta – Andreas Bjelland Eriksen, norjalainen poliitikko
30. maaliskuuta – Jannis Niewöhner, saksalainen näyttelijä

Huhtikuu–kesäkuu

4. huhtikuuta – Aki Kivelä, suomalainen jääkiekkoilija
4. huhtikuuta – Nathan Trent, itävaltalainen laulaja ja lauluntekijä
7. huhtikuuta – Alexis Jordan, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
10. huhtikuuta – Daisy Ridley, brittiläinen näyttelijä
15. huhtikuuta – Amy Deasismont ("Amy Diamond"), ruotsalainen laulaja
24. huhtikuuta – Joe Keery, yhdysvaltalainen näyttelijä
4. toukokuuta – Ashley Rickards, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. toukokuuta – Alexander Ludwig, kanadalainen näyttelijä
10. toukokuuta – Jake Zyrus (”Charice”), filippiiniläinen laulaja ja näyttelijä
19. toukokuuta – Sam Smith, brittiläinen laulaja ja lauluntekijä
21. toukokuuta – Olivia Olson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
29. toukokuuta – Gregg Sulkin, englantilainen näyttelijä
31. toukokuuta – Evan Fong ("VanossGaming") kanadalainen peli-tubettaja
3. kesäkuuta – Mario Götze, saksalainen jalkapalloilija
6. kesäkuuta – Kim Hyuna, eteläkorealainen laulaja, lauluntekijä, tanssija ja malli
15. kesäkuuta – Mohamed Salah, egyptiläinen jalkapalloilija
19. kesäkuuta – Petteri Paavola, suomalainen näyttelijä
21. kesäkuuta – Mitra Kaislaranta, suomalainen laulaja
30. kesäkuuta – Sointu Borg, suomalainen yrittäjä ja Diili-voittaja 2021
30. kesäkuuta - Pauli Matalamäki, suomalainen tubettaja

Heinäkuu–syyskuu

8. heinäkuuta – Sky Ferreira, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä, malli ja näyttelijä
9. heinäkuuta – Douglas Booth, englantilainen näyttelijä
15. heinäkuuta – Koharu Kusumi, japanilainen laulaja (Morning Musume)
17. heinäkuuta – Billie Lourd, yhdysvaltalainen näyttelijä
22. heinäkuuta – Selena Gomez, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
26. heinäkuuta – Elias Kaskinen, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
30. heinäkuuta – Julia Ragnarsson, ruotsalainen näyttelijä
2. elokuuta – Charlotte Emma Aitchison (”Charli XCX”), brittiläinen laulaja ja lauluntekijä
4. elokuuta – Dylan ja Cole Sprouse, yhdysvaltalaiset näyttelijäkaksoset
12. elokuuta – Cara Delevingne, brittiläinen malli ja elokuvanäyttelijä
18. elokuuta – Frances Bean Cobain, Kurt Cobainin ja Courtney Loven ainoa lapsi
20. elokuuta – Demi Lovato, yhdysvaltalainen laulaja-lauluntekijä, näyttelijä
3. syyskuuta – Shirly Karvinen, suomalainen radiojuontaja, Miss Suomi 2016
4. syyskuuta – Amanda ja Caitlin Fein, yhdysvaltalaiset näyttelijäkaksoset
16. syyskuuta – Nick Jonas, yhdysvaltalainen laulaja
20. syyskuuta – Səfurə Əliyeva, azerbaidžanilainen laulaja
28. syyskuuta – Skye McCole Bartusiak, yhdysvaltalainen lapsinäyttelijä (k. 2014)

Lokakuu–joulukuu

5. lokakuuta – Kevin Magnussen, tanskalainen autourheilija
7. lokakuuta – Jekaterina Kurbatova, venäläinen telinevoimistelija ja maailmanmestari
12. lokakuuta – Josh Hutcherson, yhdysvaltalainen elokuva- ja televisionäyttelijä
16. lokakuuta – Teemu Nikkanen, suomalainen pesäpalloilija
16. lokakuuta – Sita Salminen, suomalainen tubettaja ja kirjailija
22. lokakuuta – Sofia Vassilieva, yhdysvaltalainen näyttelijä
23. lokakuuta – Elisa Shua Dusapin, sveitsiläis-ranskalais-korealainen kirjailija
26. lokakuuta – Peder Losnegård ("Lido"), norjalainen muusikko
28. lokakuuta – Bea Toivonen, Miss Suomi 2014
31. lokakuuta – Vanessa Marano, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. marraskuuta – Joe Clarke, brittiläinen koskimeloja ja olympiavoittaja
9. marraskuuta – Nooralotta Neziri, suomalainen pika- ja aitajuoksija
18. marraskuuta – Nathan Kress, yhdysvaltalainen näyttelijä
21. marraskuuta – Conor Maynard, brittiläinen laulaja
23. marraskuuta – Miley Cyrus, yhdysvaltalainen laulaja-näyttelijä
28. marraskuuta – Emilia Schüle, saksalainen näyttelijä
3. joulukuuta – Joseph McManners, englantilainen laulaja ja musikaalinäyttelijä
3. joulukuuta – Nicole Stoehr, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä (Devo 2.0)
4. joulukuuta – Kim Seok-jin, eteläkorealainen laulaja
5. joulukuuta – Benjamin Dousa, ruotsalainen poliitikko
5. joulukuuta – Knute Johnsgaard, kanadalainen maastohiihtäjä
11. joulukuuta – Tiffany Alvord, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekij
15. joulukuuta – Kerli Kivilaan, virolainen laulaja
17. joulukuuta – Thomas Law, englantilainen näyttelijä
23. joulukuuta – Valtteri Hietanen, suomalainen jääkiekkoilija
27. joulukuuta – Christopher Gibson, suomalainen jääkiekkomaalivahti
31. joulukuuta – Jessica Lee Keller, yhdysvaltalainen näyttelijä, koreogaafikko ja vaatesuunnittelija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1992 kuolleista henkilöistä

Nobelin palkinnot

Tapahtumia aiheittain

Elokuvat

Pääartikkeli: Elokuvavuosi 1992

Kirjallisuus

Pääartikkeli: Kirjallisuusvuosi 1992

Musiikki

Pääartikkeli: Musiikkivuosi 1992

Urheilu

Pääartikkeli: Urheiluvuosi 1992

Videopelit

Pääartikkeli: Videopelivuosi 1992

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d Vuoden 1992 Tapahtumia Helsingin Sanomat. Arkistoitu 18.1.2008. Viitattu 21.01.2008.
↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1993, s. 38. Helsinki: Otava, 1992.
↑ Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1993, Otava 1992, Helsinki, s. 46
↑ http://www.mil.fi/paaesikunta/artikkelit/1603.dsp (Arkistoitu – Internet Archive)
↑ Neil deGrasse Tyson: The Pluto files : the rise and fall of America's favorite planet. New York : W.W. Norton, 2009. ISBN 0393065200 (englanniksi)
↑ 15760 (1992 QB1) ssd.jpl.nasa.gov. JPL Small-Body Database Browser. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)

[hs1992-1] Vuoden 1992 Tapahtumia Helsingin Sanomat. Arkistoitu 18.1.2008. Viitattu 21.01.2008.

[2] Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1993, s. 38. Helsinki: Otava, 1992.

[3] Mitä-Missä-Milloin Kansalaisen vuosikirja 1993, Otava 1992, Helsinki, s. 46

[4] ttp://www.mil.fi/paaesikunta/artikkelit/1603.dsp (Arkistoitu – Internet Archive)

[5] Neil deGrasse Tyson: The Pluto files : the rise and fall of America's favorite planet. New York : W.W. Norton, 2009. ISBN 0393065200 (englanniksi)

[6] 15760 (1992 QB1) ssd.jpl.nasa.gov. JPL Small-Body Database Browser. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]