1990-luku

1990-luku oli vuosikymmen, joka alkoi maanantaina 1. tammikuuta 1990 ja päättyi perjantaina 31. joulukuuta 1999. Vuosikymmen oli toisen vuosituhannen sekä 1900-luvun viimeinen vuosikymmen.

Hubble-avaruusteleskooppi.

Maailmanpolitiikka

Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991.

Vuosikymmenen suurin maailmanpolitiikan muutos oli Neuvostoliiton ja sen itäblokin romahdus 1991. Kylmä sota päättyi ja Yhdysvallat jäi ainoaksi supervallaksi ja otti ”maailmanpoliisin” roolin. Entisissä itäblokin maissa pidettiin 1990-luvulla ensimmäiset vapaat vaalit moneen vuosikymmeneen.

Varsovan liitto ja sosialististen maiden talousjärjestö SEV lakkautettiin vuonna 1991. Varsovan liiton lakattua olemasta läntinen sotilasliitto Nato joutui arvioimaan roolinsa uudelleen. Vuosikymmenen mittaan se muutti tehtävänsä ensisijaisesti kriisinhallintaan keskittyneeksi organisaatioksi.

Viro, Latvia, Liettua, Ukraina, Valko-Venäjä, Kazakstan, Turkmenistan, Tadžikistan, Kirgisia, Georgia, Armenia ja Azerbaidžan itsenäistyivät 1991. Venäjästä tuli Neuvostoliiton seuraajavaltio. Neuvostoliiton perinnönjaosta tuli useita vuosia kestänyt prosessi, jonka vaikeimmat osat olivat ydinaseiden kohtalo ja valtion omaisuuden yksityistäminen. Ydinaseet saatiin lopulta kerätyiksi entisistä neuvostotasavalloista Venäjän haltuun. Kaukasiassa ja entisissä Keski-Aasian neuvostotasavalloissa, joiden rajat oli aikoinaan piirretty melko keinotekoisesti, jatkuivat Neuvostoliiton loppuaikoina puhjenneet eri kansallisuuksien väliset vihamielisyydet.

Kylmän sodan aikaisen kauhun tasapainon poistuttua äärivasemmistolaisten terrorijärjestöjen toiminta hiipui, ja niiden jättämää tyhjiötä alkoivat 1990-luvun aikana täyttää uskonnolliset, etenkin jyrkkää islamin tulkintaa edustaneet ääriliikkeet, jotka vastustivat Yhdysvaltain ja muiden länsimaiden läsnäoloa Lähi-idässä sekä Yhdysvaltain tukea Israelille. Myös terrori-iskujen luonne muuttui: niiden kohteina eivät enää olleet valtionpäämiehet ja muut näkyvät yksittäiset henkilöt, vaan niillä pyrittiin aiheuttamaan mahdollisimman paljon henkilövahinkoja, jolloin uhreina olivat tavalliset ihmiset.

Yhdysvaltalaiset, öljy-yhtiöiden asialla olevat lobbaajat ryhtyivät 1990-luvulla järjestelmällisesti nostamaan ilmastonmuutosta kiistäviä viestejä julkisuuteen. Global Climate Coalition -niminen viestintäyhtiö vastusti vuodesta 1992 alkaen muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämistä. Yhdysvaltain varapresidenttinä tuolloin toiminut Al Gore kuvaili myöhemmin öljy-yhtiöiden yritykset ilmastotoimien estämiseksi olleen pahin rikos toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa.

Eurooppa

Keski-Euroopassa tapahtui yhdentymistä. Saksat yhdistyivät 1990 ja Euroopan yhteisöstä kehittyi vuonna 1992 solmitussa Maastrichtin sopimuksessa nykyinen Euroopan unioni. Unioni laajeni Itävallan, Suomen ja Ruotsin liityttyä siihen 1995. Euroopan vapaakauppajärjestön (EFTA) jäseniksi jäivät tämän jälkeen enää Sveitsi, Liechtenstein, Norja ja Islanti.

Itäisessä Euroopassa kehitys kulki päinvastaiseen suuntaan. Balkanilla alkoi 1991 Jugoslavian hajoamissodat, jonka eri näyttämöinä toimivat Slovenian sota 1991, Kroatian sota 1991–1995, Bosnian sota 1992–1995 ja viimeisenä Kosovon sota 1996–1999. Sotien seurauksena entinen Jugoslavia hajosi viiteen valtioon. Sotilasliitto Nato puuttui vahvasti sotiin. Tšekkoslovakia jakautui rauhanomaisesti Tšekiksi ja Slovakiaksi vuoden 1993 alussa.

Kolmessa Länsi-Euroopan maassa tapahtui vuosikymmenen aikana merkittäviä vallanvaihdoksia. Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Margaret Thatcher erosi yllättäen virastaan syksyllä 1990, ja uudeksi pääministeriksi tuli valtiovarainministeri John Major. Konservatiivipuolue kärsi tappion vuoden 1997 parlamenttivaaleissa ja pääministeriksi nousi työväenpuolueen Tony Blair.

Ranskan presidenttinä kaksi kautta toiminut François Mitterrand jätti paikkansa vuoden 1995 vaaleissa ja uudeksi presidentiksi valittiin Pariisin pormestari Jacques Chirac.

Saksan liittokansleri Helmut Kohl luopui virastaan syksyllä 1998 ja uudeksi liittokansleriksi tuli Gerhard Schröder.

Ranska sai toukokuussa 1991 ensimmäisen naispääministerinsä, kun Michel Rocardin johtama hallitus erosi ja Edith Cresson muodosti uuden hallituksen. Cressonin kausi pääministerinä jäi kuitenkin vain kymmenen kuukauden mittaiseksi, kun Pierre Beregovoy tuli huhtikuussa 1992 uudeksi pääministeriksi.

Ruotsissa lähes keskeytyksettä 60 vuotta hallitusvastuussa olleet sosialidemokraatit kärsivät tappion syksyn 1991 valtiopäivävaaleissa, Ingvar Carlssonin hallitus erosi ja maltillisen kokoomuksen Carl Bildt muodosti porvarihallituksen. Sosialidemokraatit palasivat valtaan vuoden 1994 valtiopäivävaaleissa, jolloin Ingvar Carlsson kokosi uuden hallituksen. Valtiovarainministeri Göran Perssonista tuli maaliskuussa 1996 uusi pääministeri Ingvar Carlssonin jätettyä politiikan.

Solidaarisuus-liikkeen johtaja, aiemmin useaan otteeseen vangittuna ollut Lech Wałęsa valittiin Puolan presidentiksi vuonna 1990. Wałęsan virkakauden lopulla hänen suhteensa Puolan parlamenttiin kiristyivät, ja vuonna 1995 pidetyt uudet presidentinvaalit voitti Aleksander Kwasniewski.

Vuonna 1991 Saksassa alkoivat oikeudenkäynnit Erich Honeckeria ja muita Saksan demokraattisen tasavallan johtajia vastaan länteen pyrkineiden itäsaksalaisten pakolaisten surmaamisesta. Honeckerin osalta oikeudenkäynti lopetettiin pian hänen sairautensa vuoksi, mutta hänen seuraajansa Egon Krenz tuomittiin vuonna 1997 vankeuteen.

Lähi-itä

Persianlahden sota.

Yksi seuratuimmista sodista maailmalla oli 1990–1991 käyty Persianlahden sota, jossa Yhdysvallat liittolaisineen vapauttivat Irakin miehittämän Kuwaitin. Muualla Lähi-idässä sen sijaan alkoi rauhanprosessi. Pohjois-Jemen ja Etelä-Jemen yhdistyivät 1990.

Israel sopi rauhan palestiinalaisten kanssa 1993 ja Jordanian kanssa 1994. Israelin pääministeri Jitzhak Rabin ja ulkoministeri Shimon Peres sekä Palestiinan vapautusjärjestön (PLO) johtaja Jasser Arafat saivat Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1994. Israelin ja palestiinalaisten rauhanprosessia vastustanut nuori äärijuutalainen murhasi Rabinin vuonna 1995. Vuonna 1996 PLO poisti peruskirjastaan kohdat, joissa oli vaadittu Israelin valtion tuhoamista, ja vastavuoroisesti Israelin työväenpuolue poisti ohjelmastaan itsenäistä Palestiinan valtiota vastustaneen periaatteen.

Entisen Neuvostoliiton alue

Etelä-Ossetian sodassa 1991–1992 Georgian maakunta Etelä-Ossetia kapinoi Georgiaa vastaan.

Venäjä soti kapinoivaa tasavaltaa, Tšetšeniaa, vastaan ensimmäisen Tšetšenian sodan 1994–1997, mitä seurasi toinen Tšetšenian sota, joka alkoi 1999. Venäjän haluttomuus päästää Tšetšeniaa itsenäistymään johtui ennen kaikkea alueen strategisesta asemasta: sen kautta kulkivat tiet sekä öljy- ja maakaasuputket Kaspianmeren öljyalueelta. Venäjä pelkäsi myös, että Tšetšenian mahdollinen itsenäistyminen antaisi pontta myös muiden pienten osavaltioiden itsenäistymispyrkimyksille.

Väitteiden mukaan Venäjän turvallisuuspalvelu FSB räjäytti vuonna 1999 venäläisiä kerrostaloja asukkaineen ja pani ne tšetšeenien syyksi. 307 henkeä vaatineesta iskusta saatiin syy Tšetšenian sodan aloittamiseen. Vladimir Putin pystyi esiintymään kovaotteisena terroristeja vastaan taistelevana sankarina.

Armenian ja Azerbaidžanin kiista Vuoristo-Karabahin alueesta jatkui koko 1990-luvun ajan. Transnistria pyrki irrottautumaan Moldovasta itsenäiseksi valtioksi ottamalla käyttöön oman rahan ja lipun. Ukrainan itäosan suurissa venäläisväestön hallitsemissa teollisuuskaupungeissa Donetskissa ja Harkovassa suhtauduttiin nuivasti ukrainalaiseen kansallismielisyyteen, ja maata uhkasi jakautuminen ukrainalaiseen länteen ja venäläiseen itään. Ukrainan vaikein ongelma oli kuitenkin Krimin niemimaa, jota Venäjä vaati itselleen. Tadžikistan ajautui vuonna 1992 viisi vuotta kestäneeseen sisällissotaan.

Valko-Venäjän presidentiksi valittiin vuonna 1994 Aljaksandr Lukašenka, joka lupasi populistisessa vaalikampanjassaan kitkeä maassa rehottaneen korruption, pysäyttää inflaation ja kiristää rikkaiden verotusta. Sittemmin Lukašenka keskitti vallan itselleen ja johti maansa kansainväliseen eristykseen. Moni muukin entinen neuvostotasavalta oli itsevaltaisen johtajan hallinnassa: Islam Karimov Uzbekistanissa, Haidar Alijev Azerbaidžanissa, Saparmurat Nijazov Turkmenistanissa ja Nursultan Nazarbajev Kazakstanissa.

Suomalainen ulkopolitiikan vaikuttaja Max Jakobson ennusti vuosikymmenen puolivälissä: ”Venäjä pyrkii palauttamaan menettämänsä suurvalta-aseman. Ensimmäisenä tavoitteena on entisten neuvostotasavaltojen kytkeminen nykyistä tiiviimmin Venäjän ohjaukseen. Ukrainasta tulee Euroopan turvallisuuden neuralginen piste.”

Aasia

Intian entinen pääministeri Rajiv Gandhi murhattiin vuonna 1991. Viranomaisten mukaan teosta olivat vastuussa Sri Lankan hallitusta vastustaneet tamilisissit.

Filippiinien presidentiksi valittiin vuonna 1992 Fidel Ramos. Ramosia seurasi vuonna 1998 Joseph Estrada.

Taliban taisteli vallasta Afganistanissa koko 1990-luvun, ja hallitsi suurinta osaa maasta 1996 lähtien syrjäytettyään ja murhattuaan maan johtajan Najibullahin.

Pohjois-Koreaa sen perustamisesta lähtien johtanut Kim Il-sung kuoli vuonna 1994 ja hänen seuraajakseen tuli hänen poikansa Kim Jong-il.

Hongkong palautettiin Kiinalle 1997 ja Macao 1999. Vuonna 1999 Itä-Timor äänesti itsenäisyydestä, jota alettiin toteuttaa YK:n johdolla.

Intian ja Pakistanin välillä käytiin lyhyt Kargilin sota kesällä 1999.

Afrikka

Ruandan kansanmurhan uhreja.

Afrikassa oli lukuisia sisällissotia, joihin länsimaat myös sekaantuivat. Jo 1980-alkanut Somalian sisällissota kiihtyi, maan presidentti Mohamed Siad Barre syöstiin vallasta vuonna 1991, ja Yhdysvallat tuli YK:n valtuutuksella väliin, mutta joutui vetäytymään maasta kolmen vuoden jälkeen 1995. 1990 alkanut Ruandan sisällissota huipentui 1994 Ruandan kansanmurhaan, jossa yli 800 000 ihmistä tapettiin. Vuonna 1998 alkanutta Kongon toista sisällissotaa kutsutaan myös Afrikan maailmansodaksi, sillä siihen osallistui yhteensä kahdeksan Keski-Afrikan valtiota. Angolan sisällissota jatkui koko vuosikymmenen ajan.

Sisällissotia oli myös Sierra Leonessa, Algeriassa, Burundissa, Tšadissa, Kongon tasavallassa ja Liberiassa. Monet näistä pitkittyivät seuraavalle vuosikymmenelle ja ne usein laajenivat myös naapurimaihin.

Etelä-Afrikassa vapautettiin vuonna 1990 yksi maailman tunnetuimmista poliittisista vangeista, vuodesta 1962 vankilassa ollut ANC-järjestön johtaja Nelson Mandela. Vuonna 1993 tuli voimaan uusi perustuslaki, jolla lakkautettiin lopullisesti apartheid-politiikka. Vuonna 1994 maassa järjestettiin ensimmäiset monirotuiset parlamenttivaalit ja Mandelasta tuli Etelä-Afrikan ensimmäinen mustaihoinen presidentti. Mandela sai yhdessä pääministeri Frederik de Klerkin kanssa Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993.

Namibia itsenäistyi Etelä-Afrikasta vuonna 1990 ja maan ensimmäiseksi presidentiksi tuli vapautusjärjestö SWAPOn johtaja Sam Nujoma. Suomen myöhemmällä presidentillä Martti Ahtisaarella oli merkittävä rooli Namibian itsenäistymisprosessissa.

Liberian presidentti Samuel Doe kukistettiin vallankaappauksessa vuonna 1990.

Etiopian diktaattori Mengistu Haile Mariam luopui vallasta tärkeimmän tukijansa Neuvostoliiton hajottua vuonna 1991 ja pakeni maasta. Eritrea irtautui Etiopiasta itsenäiseksi valtioksi vuonna 1993. Maiden välejä jäi hiertämään rajakiista, joka puhkesi avoimeksi sodaksi vuonna 1998.

Zairen presidentti Mobutu Sese Seko luopui vallasta vuonna 1997. Uudeksi presidentiksi tuli oppositiojohtaja Laurent Kabila ja maan nimi muutettiin Kongon demokraattiseksi tasavallaksi. Vallanvaihdoksella ei kuitenkaan ollut vaikutusta maan sisäisiin levottomuuksiin, joihin myös monet naapurivaltiot sekaantuivat.

Pohjois- ja Etelä-Amerikka

Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton vaimonsa Hillary Clintonin ja varapresidentti Al Goren kanssa 20. tammikuuta 1997.

Demokraattipuolueen ehdokas Bill Clinton voitti istuvan presidentin, republikaani George H. W. Bushin Yhdysvaltain presidentinvaaleissa syksyllä 1992. Syksyn 1996 vaaleissa Clinton valittiin toiselle virkakaudelle.

Vuonna 1995 169 ihmistä sai surmansa ja yli 400 loukkaantui Oklahoman osavaltion pääkaupungissa Oklahoma Cityssä huhtikuussa tehdyssä pommi-iskussa. Teosta pidätettiin Timothy McVeigh, joka tuomittiin myöhemmin kuolemaan. Iskun taustavoimaksi syytettiin Yhdysvaltain äärioikeistoa. Myös Columbinen kouluampuminen 1999 järkytti Yhdysvaltoja.

Oppositiojohtaja Violeta Chamorro voitti sandinistipresidentti Daniel Ortegan Nicaraguan presidentinvaaleissa vuonna 1990. Maan uudeksi presidentiksi tuli vuonna 1997 Arnoldo Alemán.

Kenraali Raoul Cedrasin johtama sotilasjuntta syrjäytti Haitin presidentin Jean-Bertrand Aristiden virastaan syksyllä 1991. Yhdysvallat pakotti sotilashallituksen luopumaan vallasta vuonna 1994, jolloin Aristide palasi presidentin virkaan.

Ecuadorin presidentti Abdala Bucaram erotettiin virastaan vuonna 1997. Parlamentti valitsi väliaikaiseksi presidentiksi Fabián Alarcónin ja uudeksi presidentiksi tuli seuraavana vuonna Jamil Mahuad.

Talous

Yhdysvaltain talous kasvoi. Kuva New York Citystä vuonna 1995.

Monissa vauraissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Japanissa, Australiassa ja joissakin Länsi-Euroopan maissa elettiin 1990-luvulla nousukautta. Talouskasvua nosti muun muassa internetin laajeneminen. Maailman seuratuin pörssi-indeksi, Dow Jones Industrial Average -indeksi, nousi merkittävästi etenkin vuosikymmenen loppupuoliskolla. Yhdysvaltain keskuspankin puheenjohtaja Alan Greenspan nimesi osakemarkkinoilla toimivien sijoittajien toimintaa ”järjettömäksi innostuneisuudeksi”. Entisen Neuvostoliiton maissa bruttokansantuote kuitenkin laski.

Maailman kauppajärjestö syntyi GATT-sopimuksen pohjalta vuoden 1995 alussa.

1990-luvulla taloudessa vallitseva ilmiö oli Kiina-ilmiö, joka vain kiihtyi koko vuosikymmenen. Länsimaat investoivat runsaasti Kiinaan ja monet yritykset siirsivät tuotantoaan sinne halpojen tuotantokustannusten perässä, mikä nostatti Kiinan talouden valtavaan kasvuun. Toinen merkittävä investointimaa oli Intia.

Aasian talouskriisi alkoi vuonna 1997 ja vaikutti valuuttoihin ja pörssimarkkinoihin.

Vuoden 1999 alussa euro otettiin käyttöön tilivaluuttana yhdessätoista Euroopan unionin jäsenmaassa, mukaan lukien Suomessa, mutta käteisvaluuttana maiden omia valuuttoja käytettiin aina vuoteen 2002 asti.

Tiede ja tekniikka

Maailman ensimmäinen www-palvelin CERN:issä.

Informaatioteknologia kehittyi vuosikymmenellä valtavasti. CERN:ssä kehitettiin World Wide Web, ja 1990-luvun lopulla tietokoneet ja internet yleistyivät. GSM-verkkojen rakentaminen alkoi ja matkapuhelimet yleistyivät. CD-levy-levystä tuli yleisin ääniteformaatti. Suomessa Linus Torvalds aloitti Linuxin kehitystyön. USB-formaatti julkaistiin 1996. Ensimmäinen MP3-soitin julkaistiin vuonna 1998.

1990-luvulla myös ensimmäiset digitaalikamerat ja DVD-soittimet tulivat markkinoille. Bensiiniautojen katalysaattorit tulivat pakollisiksi EU-maissa vuonna 1992.

1990-luvulla löytyi viisi uutta alkuainetta: 1994 darmstadtium ja röntgenium, 1996 kopernikium ja 1999 ununkvadium. Hubble-avaruusteleskooppi lähetettiin Maan kiertoradalle 1990. Muita merkittäviä tieteen saavutuksia olivat ensimmäisen eksoplaneetan löytö vuonna 1992 ja ensimmäinen onnistunut nisäkkään kloonaus, Dolly-lammas vuonna 1996.

Kirjallisuus

J. K. Rowling julkaisi esikoisromaaninsa Harry Potter ja viisasten kivi vuonna 1997. Harry Potter -kirjasarja niitti suurta suosiota vuosikymmenen loppupuolelta alkaen. Muita menestyneitä kirjailijoita olivat John Grisham, Stephen King, Danielle Steel, Michael Crichton ja Tom Clancy.

Muita kirjailijoita olivat esimerkiksi Yhdysvalloissa Bret Easton Ellis, David Foster Wallace ja Annie Proulx, Britanniassa Neil Gaiman, Terry Pratchett, Philip Pullman ja Itä-Euroopassa Olga Tokarczuk ja Ljudmila Ulitskaja.

Musiikki

Tunnusomaista 1990-luvun musiikille on muun muassa grunge ja muu vaihtoehtorock, joiden merkittävimpiä edustajia ovat muun muassa Nirvana, Beck, Pearl Jam, Soundgarden, Smashing Pumpkins, Green Day, Radiohead, Tori Amos ja Björk. Menestynein brittipop-yhtye oli Oasis, muita olivat esimerkiksi Blur ja Pulp.

Myös teknomusiikki ja elektroninen tanssimusiikki oli suosittua. Trance-vaikutteista musiikkia edustivat Moby, The Chemical Brothers ja The Prodigy, eurodancea 2 Unlimited ja Dr. Alban. 1990-luvulla tapahtui myös poikabändibuumi. Tunnetuimpia poikabändejä olivat Backstreet Boys ja Take That. Näiden ohella nuorten suosioon tulivat useat tyttöbändit, joista Spice Girls oli suurmenestys ja ilmiö.

Monet heavy metal -yhtyeet menestyivät, kuten Metallica, Pantera ja Rammstein. Monia metallin alalajeja syntyi, esimerkiksi black metal. Rage Against the Machine ja Red Hot Chili Peppers olivat funk-vaikutteisen rockin ja metallin edelläkävijöitä. Yhdysvalloissa countrymusiikista tuli osa valtavirtaa, menestyneimpinä muusikoina Garth Brooks ja Shania Twain. Myös hip hop -kulttuuri kukoisti: sen tärkeimpiä edustajia olivat Public Enemy, Tupac Shakur, The Notorious B.I.G., N.W.A ja Cypress Hill. R&B-artisteista menestyneimpiä olivat Mariah Carey ja Janet Jackson. Merkittävä latinalaisen musiikin artisti Yhdysvalloissa oli nuorena kuollut Selena.

Musiikkivideot saattoivat vaikuttaa suuresti musiikkikappaleiden suosioon. Monet 1960- ja 1970-luvun rock-yhtyeet ja artistit nousivat 1990-luvulla uuteen suosioon erilaisten elokuvien, comebackien tai uusintajulkaisujen kautta. Esimerkkejä näistä olivat The Doors, Led Zeppelin ja The Eagles.

Elokuva

1990-luvun ylivoimaisesti tuottavin elokuva on Titanic, joka julkaistiin vuonna 1997. Muita runsaasti tuottaneita elokuvia olivat muun muassa Terminator 2 (1991), Jurassic Park (1993), Forrest Gump (1994), Independence day (1996), Men in Black (1997), Kuudes aisti (1999) ja Star Wars: Episodi I – Pimeä uhka (1999).

Quentin Tarantino saavutti menestystä vuoden 1994 Pulp Fictionilla ja Krzysztof Kieślowski Kolme väriä -trilogialla. Muita vuosikymmenen elokuvia olivat esimerkiksi Mafiaveljet (1990), Saksikäsi Edward (1990), Uhrilampaat (1991), Schindlerin lista (1993), Järki ja tunteet (1995) ja Matrix (1999). Ruotsalaisen elokuvan menestyksiä olivat Lukas Moodyssonin Fucking Åmål (1998) ja Roy Anderssonin Toisen kerroksen lauluja (1999).

Disney julkaisi suosittuja animaatioita, kuten Kaunotar ja hirviö (1991), Aladdin (1992), Leijonakuningas (1994) ja Mulan (1998). Vuonna 1995 sai ensi-iltansa Pixarin Toy Story, joka oli maailman ensimmäinen kokonaan tietokoneella tehty täyspitkä animaatioelokuva. Japanilaisen Studio Ghiblin animet kuten Porco Rosso (1992) ja Prinsessa Mononoke (1997) menestyivät myös lännessä.

Suosittuja näyttelijöitä olivat muun muassa Pamela Anderson, Jim Carrey, Tom Cruise, Johnny Depp, Leonardo DiCaprio, Jodie Foster, Tom Hanks, Samuel L. Jackson, Nicole Kidman, Brad Pitt, Bruce Willis ja Kate Winslet.

Televisio

Suosituimpia televisiosarjoja olivat muun muassa Seinfeld (1989–1998), Salaiset kansiot (1993–2002), Frasier (1993–2004), Frendit (1994–2004), Teho-osasto (1994–2009) ja Sinkkuelämää (1998–2004). Aikuispiirretyt yleistyivät 1990-luvulla, esimerkkeinä South Park, Simpsonit ja Kukkulan kuningas. Suosittuja amerikkalaisia sarjoja olivat myös Twin Peaks, Xena, Ally McBeal ja Buffy, vampyyrintappaja. Brittiläisiä sarjoja olivat Kyllä Jeeves hoitaa, Mr. Bean, Pokka pitää, Wallace ja Gromit, Lovejoy sekä Sydämen asialla.

Muoti

Grunge-henkiseen pukeutumiseen kuuluivat flanellipaidat.

1990-luvun pukeutumisilmiöitä olivat flanellipaidat, collegepaidat, leveälahkeiset farkut, hupparit, baseball-lippalakit, napapaidat, vyölaukut, salihousut ja sivunappiverkkarit. Nuorten hip hop -tyylissä herätti huomiota hyvin alhaalla olevat housut.

Naisten hiustyylissä ajalle tyypillisiä olivat saparot, ja kampauksen viimeistelyssä käytettiin usein pantoja, kreppejä ja donitseja. Naisten suosiossa oli esimerkiksi Jennifer Anistonin esittämän Rachel Greenin hiustyyli, kun taas nuorten miesten hiustyyli sai vaikutteita esimerkiksi elokuvasta Terminator 2.

Rullaluistelusta tuli vuosikymmenen puolivälissä suosittua. Tamagotchi-leikkikalut olivat suosittuja lasten keskuudessa vuosikymmenen loppupuolella.

Arkkitehtuuri

1990-luvun lopun arkkitehtuurissa alettiin käyttää entistä useammin terästä ja lasia. Esimerkkejä ajan arkkitehtuurista ovat Oriental Pearl Tower (1994), Hongkongin kansainvälinen lentoasema (1998) ja Burj al Arab (1999). Vuonna 1999 valmistuneet Petronas Towers -pilvenpiirtäjät Malesian pääkaupungissa Kuala Lumpurissa olivat aikanaan maailman korkeimmat rakennukset.

Urheilu

Formula 1:ssä menestyneimmät kuljettajat olivat Ayrton Senna, Michael Schumacher ja Mika Häkkinen, jotka voittivat maailmanmestaruuden kahdesti 1990-luvun aikana. Senna kuitenkin kuoli onnettomuudessa vuonna 1994. Koripallossa supertähti oli Michael Jordan, joka niitti runsaasti maailmanlaajuista suosiota ja esiintyi lukuisissa mainoksissa. Tenniksessä supertähti oli Andre Agassi, nyrkkeilyssä Mike Tyson ja hiihdossa Bjørn Dæhlie. Kaikkien aikojen jääkiekkolegenda Wayne Gretzky lopetti uransa vuonna 1999.

Jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin vuonna 1990 Italiassa, jolloin Saksan jalkapallomaajoukkue voitti mestaruuden. Vuoden 1994 turnaus pelattiin Yhdysvalloissa, jolloin Brasiliasta tuli mestari, ja vuoden 1998 turnaus pelattiin Ranskassa, jolloin kotijoukkue voitti mestaruuden. Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailuissa menestynein maa oli Ruotsi, joka voitti kultaa vuosikymmenen aikana kolmesti. Suomi voitti historiansa ensimmäisen kerran jääkiekon MM-kultaa 1995.

Kesäolympialaiset järjestettiin vuonna 1992 Barcelonassa ja 1996 Atlantassa. Talviolympialaiset järjestettiin vuonna 1992 Albertvillessä, 1994 Lillehammerissa ja 1998 Naganossa.

Suomi 1990-luvulla

Pääartikkeli: Suomi 1990-luvulla

Suomessa käytiin vuosikymmenen aikana presidentinvaali vuonna 1994 sekä kolmet eduskuntavaalit vuosina 1991, 1995 ja 1999. Lisäksi järjestettiin lokakuussa 1994 neuvoa-antava kansanäänestys Suomen jäsenyydestä Euroopan unionissa. Presidentinvaalissa 1994 valittiin Mauno Koiviston seuraajaksi Martti Ahtisaari.

Suomessa 1990-luvun ensimmäistä puoliskoa leimasi historiallinen lamakausi, johon oli useita taustasyitä. Suomen valuuttakauppa oli vapautettu miltei kaikista rajoituksista vuonna 1986, mikä oli johtanut ulkomaisen velan kasvuun ja talouden ylikuumenemiseen. Samalla valuuttakurssit olivat vääristyneet vahvan markan politiikan vuoksi, mistä puolestaan seurasi vientiteollisuuden kannattavuuden nopea heikkeneminen 1990-luvun alussa. Neuvostoliiton sisäiset ongelmat ja raakaöljyn hinnan lasku taas johtivat idänkaupan vaikeuksiin. Suomen bruttokansantuote supistui vuonna 1991 peräti kahdeksan prosenttia ja vuonna 1992 vielä neljä prosenttia. Työttömien määrä nousi parissa vuodessa viisinkertaiseksi, ja heinäkuun lopussa 1993 työttömien määrä ylitti puolen miljoonan henkilön ja työttömyysaste 20 prosentin rajan. Pahimpana lamavuonna 1992 Suomi oli vähällä joutua julistetuksi maksukyvyttömäksi, jolloin ulkomaisen luoton saanti olisi loppunut. Yhteiskuntarauha saatiin säilymään maksamalla kasvaneet sosiaalimenot ulkomaisilla lainoilla. Talouden elvytystoimet kohdistettiin vientiteollisuuteen, joka alkoikin päästä matkapuhelinjätti Nokian imussa jaloilleen vuosikymmenen puoliväliin mennessä.

Muita merkittäviä tapahtumia

• Virolainen autolautta M/S Estonia upposi Itämerellä 1994.
• Prinsessa Diana kuoli auto-onnettomuudessa elokuussa 1997.
• Columbinen verilöyly huhtikuussa 1999.
• Y2K-pelko levisi ympäri maailmaa vuoden 1999 loppupuoliskolla.

Merkittäviä henkilöitä

• Boutros Boutros-Ghali, YK:n pääsihteeri
• Kofi Annan, YK:n pääsihteeri
• Jasser Arafat, Palestiinan vapautusjärjestön PLO:n johtaja, Nobelin rauhanpalkinnon saaja 1994
• George H. W. Bush, Yhdysvaltain presidentti
• Bill Clinton, Yhdysvaltain presidentti
• Saddam Hussein, Irakin presidentti
• Muammar Gaddafi, Libyan johtaja
• Jasser Arafat, Palestiinan vapautusjärjestön
• Fidel Castro, Kuuban presidentti
• Jacques Delors, Euroopan unionin komission puheenjohtaja
• Jacques Santer, Euroopan unionin komission puheenjohtaja
• Prinsessa Diana, prinssi Charlesin puoliso.
• Kim Il-sung ja Kim Jong-il, Pohjois-Korean Suuri johtaja
• Boris Jeltsin, Venäjän presidentti
• Helmut Kohl, Saksan liittokansleri
• François Mitterrand, Ranskan presidentti
• Jacques Chirac, Ranskan presidentti
• Martti Ahtisaari, Suomen tasavallan presidentti
• Elisabet II, Yhdistyneen kuningaskunnan kuningatar
• Margaret Thatcher, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
• John Major, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
• Tony Blair, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri
• Ingvar Carlsson, Ruotsin pääministeri
• Johannes Paavali II, paavi
• Göran Persson, Ruotsin pääministeri
• Lothar de Maizière, Saksan demokraattisen tasavallan viimeinen puoluejohtaja
• Mihail Gorbatšov, Neuvostoliiton viimeinen presidentti
• Václav Havel, Tšekkoslovakian viimeinen ja Tšekin ensimmäinen presidentti
• Lech Wałęsa, Puolan presidentti
• Aleksander Kwaśniewski, Puolan presidentti
• Nelson Mandela, Etelä-Afrikan presidentti
• Arnold Rüütel, Viron presidentti
• Lennart Meri, Viron presidentti
• Johannes Paavali II, katolisen kirkon johtaja vuosina 1978–2005

Lähteet

• Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput. Helsinki: Otava, 2002. ISBN 951-1-18177-7
• Visuri, Pekka: Suomi kylmässä sodassa. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 951-1-20925-6

Kirjallisuutta

• Huuhka, Essi: Ysärikirja. Jyväskylä: Atena, 2017. ISBN 978-952-300-334-7.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta 1990-luku Wikimedia Commonsissa

• Huhtanen, Ann-Mari: Ysärit tulevat. Ylioppilaslehti 12/2010.
• 1990-luku. Ylen Elävä arkisto.