1946

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1946 oli normaalivuosi, joka alkoi tiistaista.

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Helsingin pinta-ala viisinkertaistui suuressa alueliitoksessa, jolloin lakkautettiin kaikkiaan yhdeksän taajaväkistä yhdyskuntaa, Haagan kauppala sekä Huopalahden, Kulosaaren ja Oulunkylän kunnat, lisäksi Helsinkiin liitettiin osia Helsingin maalaiskunnasta. Kuusiston kunta liitettiin Kaarinan kuntaan. Akaan kunta lakkautettiin ja sen tilalle perustettiin Toijalan kauppala; eräitä osia liitettiin naapurikuntiin Kylmäkoskeen, Sääksmäkeen ja Viialaan.
1. tammikuuta – Suomessa leikattiin setelit Eduskunnan hyväksymän lain nojalla.
7. tammikuuta – Itävalta palautettiin vuoden 1937 rajoihin ja jaettiin neljään miehitysvyöhykkeeseen.
8. tammikuuta − Valvontakomission puheenjohtaja Andrei Ždanov toimitti Moskovasta käsin Suomen sotasyyllisyysoikeudelle Neuvostoliitossa sotavankina olleen saksalaisen kenraalin Erich Buschenhagenin kuulustelukertomuksen suomalaisten ja saksalaisten sotilashenkilöiden yhteyksistä ennen jatkosodan syttymistä sekä jäljennöksen Adolf Hitlerin Barbarossa-suunnitelmasta. Buschenhagenin tarkkaa olinpaikkaa ei kerrottu.
9. tammikuuta − Suomen sotasyyllisyysoikeudenkäynti jatkui joulutauon jälkeen.
10. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien ensimmäinen kokous.
11. tammikuuta – Enver Hoxha julisti Albanian kansantasavallan perustetuksi.
20. tammikuuta – Charles de Gaulle Erosi väliaikaishallituksen pääministerin virasta.
20. tammikuuta – Lenin-museo avattiin Tampereella.
24. tammikuuta – Jalkaväenkenraali Erik Heinrichsiä, kenraalimajuri Hjalmar Siilasvuota ja jalkaväenkenraali Kustaa Tapolaa sekä asekätkentäjutun vuoksi vangittuna ollutta kenraaliluutnantti Aksel Airoa kuultiin syyttäjänä toimineen oikeuskansleri Toivo Tarjanteen haastamina todistajina sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä pyrittäessä selvittämään, mitä Suomessa tiedettiin operaatio Barbarossasta ennen Saksan hyökkäystä Neuvostoliittoon. Todistajat kiistivät Suomessa tiedetyn tästä mitään.
27. tammikuuta – Valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov ilmoitti, ettei Neuvostoliitto vaatinut marsalkka Mannerheimia syytettäväksi sotasyyllisyysasiassa ja että Mannerheim oli halutessaan vapaa matkustamaan ulkomaille.
30. tammikuuta − Yhdysvaltain Helsingin-suurlähetystö ilmoitti Suomen ulkoministeriölle, että Yhdysvaltain Vienti- ja Tuontipankki oli myöntänyt Suomelle 35 miljoonan dollarin lainan elintarvikkeiden, tekstiilien, koneiden ja polttoaineiden ostoa varten.
31. tammikuuta – Jugoslavian sosialistisen liittotasavallan uusi perustuslaki teki siitä kuuden tasavallan liiton Neuvostoliiton tapaan.
31. tammikuuta – 2. helmikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä syytetyt esittivät loppulausuntonsa, minkä jälkeen oikeuden jäsenet siirtyivät Säätytalosta Eduskuntataloon neuvottelemaan langetettavista tuomioista.
1. helmikuuta – Norjalainen lakimies Trygve Lie valittiin ensimmäiseksi YK:n pääsihteeriksi.
2. helmikuuta – Unkarista tuli tasavalta.
9. helmikuuta − Josif Stalin julkisti Moskovan Bolšoi-teatterissa pitämässään puheessa Neuvostoliiton uuden, järjestyksessä neljännen viisivuotissuunnitelman, jolla pyrittiin ylittämään länsimaiden öljyn, teräksen ja raudan tuotanto. Kolmannen viisivuotissuunnitelman toimeenpano oli keskeytynyt toisen maailmansodan vuoksi. Kyseessä oli Stalinin ensimmäinen julkinen esiintyminen sodan päättymisen jälkeen ja puheen sävy ennakoi sisäistä kurinpalautusta Neuvostoliitossa.^[1]
14. helmikuuta – Englannin pankki kansallistettiin.
21. helmikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti Suomen jatkosodan aikaista poliittista johtoa vastaan päättyi tuomioiden julistamiseen Säätytalossa. Tuomitut aloittivat rangaistustensa kärsimisen Katajanokan vankilassa, josta heidät jo seuraavana päivänä siirrettiin Helsingin keskusvankilaan.
22. helmikuuta – Yhdysvaltain Moskovan-lähetystön va. asiainhoitaja George F. Kennan lähetti Washingtoniin salasähkeen, jossa hän varoitti maansa johtoa kuvittelemasta Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton toisen maailmansodan aikaisen liittolaisuuden voivan jatkua rauhan aikana. Sähke vaikutti merkittävästi Trumanin opin syntyyn.
24. helmikuuta – Herakles-laiva toi toisen maailmansodan jälkeen ensimmäisen kahvilastin Turun satamaan.
2. maaliskuuta – Britit vetäytyivät Iranista sopimuksen mukaan, neuvostojoukot jäivät.
2. maaliskuuta – Ho Tši Minh valittiin Pohjois-Vietnamin presidentiksi.
4. maaliskuuta – C.G.E. Mannerheim erosi Suomen presidentin virasta.
5. maaliskuuta – Winston Churchill käytti puheessaan kielikuvaa ”rautaesiripusta” (Iron curtain), joka eristi Neuvostoliiton miehitysalueet lännestä.
6. maaliskuuta – Ho Tši Minh allekirjoitti sopimuksen Ranskan kanssa, joka tunnusti Vietnamin autonomisena valtiona Indokiinan liitossa Ranskan alaisuudessa.
7. maaliskuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda julkaisi Josif Stalinin lausunnon, jossa hän syytti Winston Churchillia sodanlietsojaksi tämän ”rautaesirippu”-puheen vuoksi ja vertasi häntä Adolf Hitleriin.
9. maaliskuuta – Suomen presidentinvaali 1946. Valtioneuvos Juho Kusti Paasikivi valittiin Suomen presidentiksi. Väliaikaiseksi pääministeriksi tuli virkavuosiltaan vanhin valtioneuvoston jäsen, ulkoministeri Carl Enckell.
10. maaliskuuta – Britit aloittivat vetäytymisen Libanonista.
15. maaliskuuta – Pääministeri Clement Attlee lupasi Intialle itsenäisyyden heti perustuslain muotoilun jälkeen.
19. maaliskuuta – Ranskan Guayanasta, Guadeloupesta, Martiniquesta ja Réunionista tuli Ranskan merentakaisia departementteja.
22. maaliskuuta – Transjordan sai itsenäisyyden.
26. maaliskuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti pankinjohtaja Mauno Pekkalan muodostaman hallituksen.
30. maaliskuuta – Yhdysvaltain entinen presidentti Herbert Hoover saapui Suomeen tutustumaan maassa vallinneeseen elintarvike- ym. huoltotilanteeseen. Vierailunsa päätteeksi Hoover totesi, että Suomella oli hyvät mahdollisuudet saada talousapua Yhdysvalloilta.

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Singaporesta tuli Britannian kruununsiirtomaa.
10. huhtikuuta – Japanissa pidettiin parlamenttivaalit, joissa edustajiksi valittiin 376 ensikertalaista ja 38 naista. Uudeksi pääministeriksi tuli Shigeru Yoshida.
13. huhtikuuta – Liittoutuneet määräsivät kaikki kansallissosialistiset muistomerkit hävitettäviksi Saksan alueelta sekä kansallissosialistista aineistoa sisältäneet julkaisut poistettaviksi saksalaisista kirjastoista ja kirjakaupoista vuoden loppuun mennessä.
18. huhtikuuta – Yhdysvallat tunnusti Josip Broz Titon hallituksen Jugoslaviassa.
18. huhtikuuta – Kansainliitto siirsi viimeisessä kokouksessaan päätösvaltansa Yhdistyneille kansakunnille ja lakkautti itsensä.
21. huhtikuuta − Saksan itävyöhykkeellä perustettiin Saksan sosialistinen yhtenäisyyspuolue (SED), jonka puheenjohtajiksi tulivat Otto Grotewohl ja Wilhelm Pieck. Puolueen lehden Neues Deutschlandin ensimmäinen numero ilmestyi 23. huhtikuuta.
29. huhtikuuta – Sotasyyllisyysoikeudenkäynti alkoi Tokiossa, syytettyinä muun muassa Hideki Tōjō, Shegenori Togo ja Hiroshi Oshima.
9. toukokuuta – Italian Viktor Emanuel III luopui kruunusta, hänen poikansa Umberto II seurasi häntä.
10. toukokuuta – Jawaharlal Nehru valittiin Intian kongressipuolueen johtoon.
20. toukokuuta – Britanniassa parlamentti päätti kansallistaa kaivokset.
25. toukokuuta – Transjordanian parlamentti valitsi Abdullah I:n kuninkaaksi.
31. toukokuuta – Kreikassa kansanäänestys kannatti paluuta monarkiaan.
2. kesäkuuta – Italialaiset päättivät luopua monarkiasta. Italia julistettiin tasavallaksi 10. kesäkuuta ja kuningas Umberto II karkotettiin maasta. Naiset saivat äänioikeuden.
4. kesäkuuta − Nikolai Švernik valittiin Neuvostoliiton presidentiksi Mihail Kalininin kuoltua.
8. kesäkuuta – Indonesian Sukarno yllytti kannattajiaan kapinoimaan Alankomaiden siirtomaavaltaa vastaan.
15. kesäkuuta − SDP piti ylimääräisen puoluekokouksen. Puheenjohtajaksi valittiin huoltotarkastaja Emil Skog ja puoluesihteeriksi kansanedustaja Väinö Leskinen.
29. kesäkuuta – SKDL:n kansanedustaja K. H. Wiik kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli kirjailija ja Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki.

heinäkuu–syyskuu

4. heinäkuuta – Kielcen kaupungissa Puolassa tapahtui paikallisten asukkaiden toimeenpanema pogromi, jossa tapettiin 35 juutalaista. Suuri osa puolanjuutalaisista pakeni sen vuoksi vuoden mittaan Puolasta länsiliittoutuneiden miehitysvyöhykkeille^[2].
8. heinäkuuta – Kotkassa Enso-Gutzeitin lautatarhan palossa tuhoutui noin 5 000 standarttia sotakorvauksiin tarkoitettua puutavaraa, pääasiassa lankkuja. Lisäksi paloivat alueella olleet konttorirakennukset ja sirkkelisuojat sekä viisi täydessä lastissa ollutta proomua. Vahingot olivat yhteensä 110 miljoonaa markkaa.
22. heinäkuuta – Siionistien Irgun räjäytti pommilla brittien hallintorakennuksen, King David -hotellin Jerusalemissa, 90 ihmistä sai surmansa.
25. heinäkuuta – Ensimmäisessä vedenalaisessa ydinkokeessa lentotukialus USS Saratoga upotettiin Bikiniatollilla.
25. heinäkuuta – Neuvostoliiton Saksaan perustamien NKVD:n erikoisleirien toinen asetus vahvisti vankein eristämisen ympäröivästä yhteiskunnasta ja määräsi, ettei virallisia syytteitä tule nostaa eikä vankien oikeustapauksia tule dokumentoida kirjallisesti.
29. heinäkuuta – Rauhankonferenssi liittoutuneiden sekä Suomen, Italian, Unkarin, Romanian ja Bulgarian kesken alkoi Pariisissa.
29. heinäkuuta – Yhdysvaltalainen Robert H. Jackson esitti syyttäjien loppulausunnon Nürnbergin oikeudenkäynnissä.
2. elokuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti Suomen valtuuskunnan Pariisin rauhanneuvotteluihin. Valtuuskuntaan tulivat pääministeri Mauno Pekkala, ulkoministeri Carl Enckell, sisäministeri Yrjö Leino ja toinen sosiaaliministeri Lennart Heljas sekä kansanedustajat Väinö Voionmaa ja John Österholm.
9. elokuuta − Hallitus antoi eduskunnalle lakiesityksen "aseellisen toiminnan luvattoman valmistelun rankaisemisesta eräissä tapauksissa".
13. elokuuta – Suomen rauhanvaltuuskunta saapui lentoteitse Pariisiin.
15. elokuuta − Ulkoministeri Carl Enckell käytti ranskan kielellä Suomelle varatun puheenvuoron Pariisin rauhankonferenssissa ja esitti siinä toivomuksen Suomelle määrättyjen alueluovutusten ja sotakorvausten lieventämiseksi. Neuvostoliiton päävaltuutettu, varaulkoministeri Andrei Vyšinski reagoi Enckellin puheeseen raivokkaasti.
19. elokuuta – Muslimien ja hindujen välisiä levottomuuksia Kalkutassa, 3 000 kuollutta.
31. elokuuta − Kaikki Nürnbergin oikeudenkäynnissä syytetyt lukuun ottamatta Hans Frankia kiistivät heihin kohdistetut syytteet.
6. syyskuuta − Pääministeri Mauno Pekkala teki radiopuheessaan selkoa Pariisin rauhanneuvottelujen etenemisestä.
8. syyskuuta – Bulgaria julistettiin kansantasavallaksi kansanäänestyksen jälkeen. Kuningas Simeon II jätti maan.

lokakuu–joulukuu

10. lokakuuta – Mäkkylän kummitus aloitti kummittelunsa.
11. lokakuuta − Kirjailija Elsa Soinin käsikirjoittama ja Ilmari Unhon ohjaama, kirjailija Aleksis Kiven elämää kuvaava elokuva "Minä elän" sai ensi-iltansa. Pääosassa oli näyttelijä Rauli Tuomi, joka sai suorituksestaan Jussi-patsaan.
14. lokakuuta − Pariisin rauhansopimuksen luonnos Suomen osalta hyväksyttiin ilman Suomen siihen esittämiä muutoksia. Sopimuksen allekirjoittaminen lykkääntyi vuoden 1947 puolelle Neuvostoliiton ja läntisten liittoutuneiden välille syntyneiden erimielisyyksien vuoksi.
16. lokakuuta – Saksan sotarikollisille Nürnbergin oikeudenkäynnissä langetetut kuolemantuomiot pantiin täytäntöön hirttämällä.
4. marraskuuta − 80 oppositiopuolueiden kansanedustajaa Kokoomuksen Päiviö Hetemäen johdolla teki Pekkalan hallitukselle välikysymyksen Valpon toiminnasta. Valpoa syytettiin välikysymyksessä siitä, että se oli pidättänyt Suomen kansalaisia ilman laillisia edellytyksiä. Hallitus sai seuraavana päivänä luottamuslauseen kiihkeän keskustelun jälkeen äänin 93−72.
8. marraskuuta – Vietnamilaiset mellakoivat Hải Phòngissa ja ottivat yhteen ranskalaisjoukkojen kanssa, 6 000 kuollutta.
12. marraskuuta – Aselepo Indonesian nationalistien ja alankomaalaisten joukkojen välillä. Alankomaat tunnusti Indonesian 15. marraskuuta.
19. marraskuuta – Afganistan, Islanti ja Ruotsi liittyivät YK:hon.
21. marraskuuta – Georgi Dimitrov muodosti Bulgarian kansantasavallan ensimmäisen hallituksen.
27. marraskuuta – Intian pääministeri Jawaharlal Nehru vetosi Yhdysvaltoihin ja Neuvostoliittoon ydinkokeiden lopettamiseksi ja aseriisunnan aloittamiseksi ”ihmiskunnan pelastamiseksi äärimmäiseltä katastrofilta”.
5. joulukuuta − New York määrättiin YK:n päämajan pysyväksi sijaintipaikaksi.
8. joulukuuta − Hinaaja Rauma upposi Pellingin edustalla jolloin yhdeksän miehistön jäsentä hukkui.
11. joulukuuta – YK:n lastenapujärjestö UNICEF perustettiin.
12. joulukuuta – YK katkaisi suhteet Francon Espanjaan ja kehotti jäsenmaita tekemään samoin.
19. joulukuuta − Eduskunnan valtiovarainvaliokunta päätti leikata Valpon määrärahoja kuudella miljoonalla markalla.
24. joulukuuta – Ranskan ”neljäs tasavalta” alkoi.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

5. tammikuuta – Diane Keaton, yhdysvaltalainen näyttelijä
6. tammikuuta – Roger Keith Barret (”Syd Barrett”), englantilainen laulaja, lauluntekijä ja kitaristi (k. 2006)
6. tammikuuta – Liisa Keltikangas-Järvinen, suomalainen psykologi, kokeellisen persoonallisuustutkimuksen uranuurtaja
9. tammikuuta – Mogens Lykketoft, tanskalainen poliitikko
12. tammikuuta – André De Shields, yhdysvaltalainen viihdetaiteilija
13. tammikuuta – Eero Koivistoinen, suomalainen jazz-muusikko ja -säveltäjä
14. tammikuuta – Harold Shipman, brittiläinen lääkäri ja sarjamurhaaja (k. 2004)
19. tammikuuta – Heikki Kyöstilä, suomalainen yrittäjä ja teollusuusneuvos
19. tammikuuta – Dolly Parton, yhdysvaltalainen laulaja ja näyttelijä
20. tammikuuta – David Lynch, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja, tuottaja, kuvataiteilija ja valokuvaaja
21. tammikuuta – Ilkka Kylä-Harakka, suomalainen kenraaliluutnantti
21. tammikuuta – Nella Martinetti, sveitsiläinen laulaja, säveltäjä ja sanoittaja (k. 2011)
27. tammikuuta – Outi Pakkanen, suomalainen kirjailija
27. tammikuuta – Jim Pembroke, brittiläinen rockmuusikko (k. 2021)
31. tammikuuta – Matti Vanhala, suomalainen talousvaikuttaja (k. 2004)
2. helmikuuta – Blake Clark, yhdysvaltalainen stand up -koomikko ja näyttelijä
7. helmikuuta – Anita Riitta Helena Lindgren (”Anita Hirvonen”), suomalainen laulaja
11. helmikuuta – Refaat El-Sayed, egyptiläis-ruotsalainen liikemies
11. helmikuuta – Knut Vollebæk, norjalainen poliitikko ja diplomaatti
13. helmikuuta – Jorma Elorinne, suomalainen oopperalaulaja
19. helmikuuta – Luis Puenzo, argentiinalainen elokuvaohjaaja
21. helmikuuta – Marianne Heske, norjalainen kuvataiteilija
21. helmikuuta – Alan Rickman, englantilainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (k. 2016)
22. helmikuuta – Aarre Pekkarinen, suomalainen näyttelijä (k. 2022)
26. helmikuuta – Ahmed Zewail, vuoden 1999 Nobelin kemianpalkinnon saanut egyptiläinen kemisti (s. 2016)
28. helmikuuta – Kari Somerjoki, suomalainen musiikkitoimittaja ja laulaja (k. 1989)
3. maaliskuuta – Helena Kalmi, suomalainen rehtori ja oppikirjojen tekijä (k. 2007)
6. maaliskuuta – David Gilmour, englantilainen kitaristi
7. maaliskuuta – Okko Kamu, suomalainen kapellimestari
8. maaliskuuta – Randy Meisner, yhdysvaltalainen muusikko ja lauluntekijä (k. 2023)
9. maaliskuuta – Tom Sjöberg, suomalainen liikemies ja talousrikollinen
10. maaliskuuta – Janis Taylor, yhdysvaltalainen oopperalaulaja
11. maaliskuuta – Heikki Pyysalo, suomalainen kemisti ja professori (k. 2010)
12. maaliskuuta – Liza Minnelli, yhdysvaltalainen laulaja ja Oscar-palkittu näyttelijä
12. maaliskuuta – Ilkka Niiniluoto, suomalainen filosofi (Helsingin yliopiston rehtori)
14. maaliskuuta – Steve Kanaly, yhdysvaltalainen näyttelijä
17. maaliskuuta – Georges J. F. Köhler, vuoden 1984 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen biologi (k. 1995)
19. maaliskuuta – Pekka Autiovuori, suomalainen näyttelijä
19. maaliskuuta – Steve Halliwell, brittiläinen näyttelijä (k. 2023)
19. maaliskuuta – Bigas Luna, espanjalainen elokuvaohjaaja (k. 2013)
21. maaliskuuta – Timothy Dalton, brittiläinen näyttelijä
24. maaliskuuta – Pekka Kyrö, suomalainen dramaturgi ja teatteripäällikkö
26. maaliskuuta – Aarno Arvela, suomalainen asianajaja (k. 2011)
26. maaliskuuta – Per Edgar Kokkvold, norjalainen toimittaja
26. maaliskuuta – Tarmo Pukkila, suomalainen yliopiston rehtori ja ylijohtaja
28. maaliskuuta – Alejandro Toledo, Perun presidentti
29. maaliskuuta – Robert Shiller, vuoden 2013 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti

huhtikuu–kesäkuu

5. huhtikuuta – Björn Granath, ruotsalainen näyttelijä (k. 2017)
8. huhtikuuta – Heikki Kinnunen, suomalainen näyttelijä ja laulaja
10. huhtikuuta – Virpi Miettinen, Miss Suomi 1965
11. huhtikuuta – Petri Hohenthal, suomalainen trubaduuri, muusikko, säveltäjä ja sovittaja (k. 2005)
13. huhtikuuta – Antti Heikkilä, suomalainen lääkäri, kirjailija ja kustantaja
13. huhtikuuta – Ekku Peltomäki, suomalainen valotaiteilija
13. huhtikuuta – Kari Tikka, suomalainen kapellimestari ja säveltäjä (k. 2022)
19. huhtikuuta – Tim Curry, englantilainen näyttelijä
20. huhtikuuta – Ricardo Maduro, Hondurasin presidentti 2002–2006
20. huhtikuuta – George Arthur Sheltz, yhdysvaltalainen roomalaiskatolinen piispa (k. 2021)
25. huhtikuuta – Seppo Ruohonen, suomalainen oopperalaulaja (k. 2020)
25. huhtikuuta – Vladimir Žirinovski, venäläinen poliitikko (k. 2022)
27. huhtikuuta – Frank Robson, brittiläinen laulaja, pianisti ja urkuri
29. huhtikuuta – Humphrey Carpenter, englantilainen kirjailija (k. 2005)
30. huhtikuuta – Kaarle XVI Kustaa, Ruotsin kuningas
30. huhtikuuta – Timo Kuparinen, suomalainen radio- ja televisiotoimittaja (k. 2016)
30. huhtikuuta – Sven Nordqvist, ruotsalainen kirjailija ja kuvittaja
2. toukokuuta – Ralf Gothóni, suomalainen pianisti, säveltäjä ja kapellimestari
4. toukokuuta – Ville Komsi, suomalainen poliitikko ja kansalaisaktivisti
6. toukokuuta – Henrik Lax, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
7. toukokuuta – Michael Rosen, englantilainen kirjailija
14. toukokuuta – Claudia Goldin, vuoden 2023 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen taloustieteen professori
15. toukokuuta – Maj-Inger Klingvall, ruotsalainen poliitikko
16. toukokuuta – Laila Stien, norjalainen kirjailija
17. toukokuuta – Udo Lindenberg, saksalainen muusikko
17. toukokuuta – Rauno Mokka, suomalainen ydinvoimatekniikan diplomi-insinööri
17. toukokuuta – Jotaarkka Pennanen, suomalainen teatteriohjaaja
18. toukokuuta – Andreas Katsulas, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2006)
19. toukokuuta – André René Roussimoff (”André the Giant”), ranskalainen show-painija ja näyttelijä (k. 1993)
20. toukokuuta – Cherilyn Sarkisian LaPier (”Cher”), yhdysvaltalainen laulaja, viihdetaiteilija ja Oscar-palkittu näyttelijä (Kuuhullut)
21. toukokuuta – Timo Kalaoja, suomalainen muusikko ja säveltäjä (k. 1988)
8. kesäkuuta – Matti Hyökki, suomalainen musiikinopettaja ja kuoronjohtaja
9. kesäkuuta – Deyda Hydara, gambialainen toimittaja (k. 2004)
11. kesäkuuta – Helena Ranta, suomalainen oikeushammaslääkäri
13. kesäkuuta – Paul L. Modrich, vuoden 2015 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biokemisti
14. kesäkuuta – Donald Trump, yhdysvaltalainen liikemies, Yhdysvaltain presidentti
14. kesäkuuta – Ahmad Zahir, afganistanilainen muusikko, säveltäjä ja runoilija (k. 1979)
16. kesäkuuta – Demis Roussos, kreikkalainen laulaja (k. 2015)
21. kesäkuuta – Harald Norvik, norjalainen ekonomisti ja yritysjohtaja
22. kesäkuuta – Kaarina Helakisa, suomalainen lastenkirjailija ja suomentaja (k. 1998)
23. kesäkuuta – Kjell Bjørndalen, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja
24. kesäkuuta – Esko Raipia, suomalainen näyttelijä (k. 2022)
28. kesäkuuta – Gilda Radner, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1989)
30. kesäkuuta – Eija Merilä, suomalainen laulaja

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Erkki Tuomioja, suomalainen poliitikko
2. heinäkuuta – Richard Axel, vuoden 2004 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen hermotutkija
5. heinäkuuta – Gerardus 't Hooft, vuoden 1999 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut alankomaalainen fyysikko
5. heinäkuuta – Sir Paul Smith, brittiläinen muotisuunnittelija
6. heinäkuuta – George W. Bush, Yhdysvaltain presidentti
6. heinäkuuta – Peter Singer, australialainen filosofi
6. heinäkuuta – Sylvester Stallone, yhdysvaltalainen näyttelijä
9. heinäkuuta – Ronald Belford Scott (”Bon Scott”), australialainen laulaja (”AC/DC”)
12. heinäkuuta – Robert Fisk, suomalainen toimittaja ja kirjeenvaihtaja (k. 2020)
12. heinäkuuta – Valentina Tolkunova, venäläinen laulaja (k. 2010)
13. heinäkuuta – Jorma Kaimio, suomalainen antiikin ja etruskien tutkija
16. heinäkuuta – Monica Aspelund, suomalainen iskelmälaulaja
18. heinäkuuta – Bjørn Kjos, Norwegian-lentoyhtiön perustaja ja toimitusjohtaja
18. heinäkuuta – Svein Ludvigsen, norjalainen poliitikko
19. heinäkuuta – Ilie Năstase, romanialainen tennispelaaja
25. heinäkuuta – Anders Wiklöf, ahvenanmaalainen liikemies ja kauppaneuvos
26. heinäkuuta – Juhani Kaskeala, suomalainen amiraali ja puolustusvoimain komentaja
22. heinäkuuta – Mireille Mathieu, ranskalainen laulaja
24. heinäkuuta – Victor Norman, norjalainen poliitikko, ministeri ja kauppakorkeakoulun rehtori (k. 2024)
24. heinäkuuta – Mirja Pyykkö, suomalainen toimittaja
30. heinäkuuta – Ismo Vehkakoski, suomalainen näyttelijä
3. elokuuta – John Whitaker Straw (”Jack Straw”), brittiläinen poliitikko
6. elokuuta – Masud Barzani, Irakin Kurdistanin presidentti 2005–2017
8. elokuuta – Veikko Savolainen, suomalainen jääkiekkoilija (k. 2012)
11. elokuuta – Rodrigo Lara, kolumbialainen asianajaja, poliitikko ja ministeri (k. 1984)
11. elokuuta – Marilyn vos Savant, yhdysvaltalainen tietokirjailija ja toimittaja
15. elokuuta – Jean-Claude Arnault, ranskalais-ruotsalainen valokuvaaja ja teatteriohjaaja
19. elokuuta – William Jefferson Clinton (”Bill Clinton”), Yhdysvaltain presidentti
19. elokuuta – Charles Bolden, yhdysvaltalainen Nasan pääjohtaja
20. elokuuta – Laurent Fabius, ranskalainen poliitikko ja pääministeri
20. elokuuta – Kari Kihlström, suomalainen näyttelijä (k. 2024)
29. elokuuta – Robert Beamon, yhdysvaltalainen pituushyppääjä ja olympiavoittaja
30. elokuuta – Michel Caux, ranskalainen jääkiekkoilija
2. syyskuuta – Paavo Väyrynen, suomalainen poliitikko, europarlamentaarikko ja ministeri
5. syyskuuta – Farrokh Bulsara (”Freddie Mercury”), sansibarilaissyntyinen englantilainen laulaja (”Queen”) (k. 1991)
6. syyskuuta – Juha Niemelä, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos
8. syyskuuta – Aziz Sancar, vuoden 2015 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalais-turkkilainen biologi
10. syyskuuta – Ilkka Salminen, suomalainen basisti (”The Avengers”)
15. syyskuuta – Tommy Lee Jones, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. syyskuuta – Oliver Stone, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
18. syyskuuta – Veikko Juntunen, suomalainen viihdesäveltäjä ja -sanoittaja
20. syyskuuta – Päivi Paunu, suomalainen laulaja (k. 2016)
21. syyskuuta – Asko Ojamäki, suomalainen kunnallishenkilö
24. syyskuuta – Tove Fergo, tanskalainen pappi ja poliitikko (k. 2015)
25. syyskuuta – Jarkko Rantanen, suomalainen näyttelijä (k. 2008)
28. syyskuuta – Herbert Jefferson Jr., yhdysvaltalainen näyttelijä
28. syyskuuta – Risto Parjanne, suomalainen järjestöjohtaja
29. syyskuuta – Tove Strand, norjalainen poliitikko

lokakuu–joulukuu

4. lokakuuta – Eeva Kuuskoski, suomalainen lääkäri ja poliitikko
4. lokakuuta – Susan Abigail Tomalin (”Susan Sarandon”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Kuolemaantuomittu)
6. lokakuuta – Pirkko Viitasalo, suomalainen kuvanveistäjä (k. 2009)
7. lokakuuta – Hannu Kahakorpi, suomalainen näyttelijä, ohjaaja, käsikirjoittaja ja tuottaja
7. lokakuuta – Irja Rane, suomalainen kirjailija
15. lokakuuta – Jorma Räty, suomalainen painonnostaja ja kehonrakentaja (k. 2007)
19. lokakuuta – Philip Pullman, englantilainen kirjailija
20. lokakuuta – Helle Degn, tanskalainen poliitikko
20. lokakuuta – Elfriede Jelinek, vuoden 2004 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut itävaltalainen kirjailija (Pianonsoittaja)
23. lokakuuta – Agnes Buen Garnås, norjalainen runonlaulaja (k. 2024)
24. lokakuuta – Erkki Saarela, suomalainen näyttelijä ja ohjaaja
29. lokakuuta – Peter Green, brittiläinen blues- ja rock-kitaristi (k. 2020)
4. marraskuuta – Robert Mapplethorpe, yhdysvaltalainen valokuvaaja (k. 1989)
5. marraskuuta – Cecil Ingram Connor (”Gram Parsons”), yhdysvaltalainen muusikko (”The Byrds”) (k. 1973)
10. marraskuuta – Duane Allman, yhdysvaltalainen kitaristi (”Allman Brothers Band”) (k. 1971)
13. marraskuuta – Aila Svedberg, suomalainen näyttelijä
14. marraskuuta – Jouko Heinonen, suomalainen museonjohtaja ja museoneuvos (k. 2010)
16. marraskuuta – Terence McKenna, yhdysvaltalainen kirjailija, filosofi ja etnologi (k. 2000)
20. marraskuuta – Marketta Kokkonen, suomalainen kaupunginjohtaja ja kaupunkineuvos
28. marraskuuta – Kathleen Ellis, yhdysvaltalainen uimari ja olympiavoittaja
29. marraskuuta – Seppo Hovi, suomalainen muusikko
30. marraskuuta – Marina Abramović, serbialais-yhdysvaltalainen performanssitaiteilija
2. joulukuuta – Jaakko Ryhänen, suomalainen oopperalaulaja
2. joulukuuta – Gianni Versace, italialainen muotisuunnittelija ja teatteripuvustaja (k. 1997)
5. joulukuuta – Josep Maria Carreras i Coll (”José Carreras”), katalonialainen oopperalaulaja
5. joulukuuta – Eva-Britt Svensson, ruotsalainen poliitikko
10. joulukuuta – Nadja Pyykkö, suomalainen näyttelijä, maskeeraaja, kuvaussihteeri ja elokuvaohjaaja (k. 2007)
11. joulukuuta – Walter de Camp, suomalainen toimittaja ja kolumnisti (k. 2017)
12. joulukuuta – Emerson Fittipaldi, brasilialainen Formula 1 -kuljettaja
17. joulukuuta – Pepe Willberg, suomalainen muusikko
18. joulukuuta – Steven Spielberg, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja
20. joulukuuta – Hannes Manninen, suomalainen poliitikko
22. joulukuuta – Patrick Russel, ranskalainen alppihiihtäjä
23. joulukuuta – Susan Lucci, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. joulukuuta – Ilkka Kylävaara, suomalainen toimittaja, ohjaaja ja kirjailija (k. 2020)
28. joulukuuta – Virpa Puisto, suomalainen poliitikko (k. 2013)
29. joulukuuta – Marianne Faithfull, englantilainen laulaja
30. joulukuuta – Heikki Salmela, suomalainen liikemies
30. joulukuuta – Heikki Salo, suomalainen asianajaja (k. 2018)
30. joulukuuta – Patti Smith, yhdysvaltalainen muusikko, laulaja ja runoilija

Kuolleita

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1946 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Ugo Ojetti, italialainen kirjailija ja taidekriitikko (s. 1871)
7. tammikuuta – Torsten Aminoff, suomalainen everstiluutnantti (s. 1872)
10. tammikuuta – Matti Turkia, suomalainen poliitikko (s. 1871)
14. tammikuuta – Antti Hackzell, Suomen pääministeri (s. 1881)
17. tammikuuta – Jenny Nyström, ruotsalainen taiteilija ja kuvittaja (s. 1854)
23. tammikuuta – Helene Schjerfbeck, suomalainen taidemaalari (s. 1862)
3. helmikuuta – Jalmari Meurman, suomalainen agronomi, kunnallisneuvos ja kansanedustaja (s. 1870)
9. helmikuuta – Valter Jung, suomalainen arkkitehti (s. 1879)
16. helmikuuta – Eva Levenius, suomalainen taidemaalari (s. 1899)
17. helmikuuta – Dorothy Gibson yhdysvaltalainen mykkäelokuvanäyttelijä, taiteilijan malli ja laulaja (s. 1889)
18. helmikuuta – Sigurd Wettenhovi-Aspa, suomalainen taidemaalari, kuvanveistäjä ja kirjailija (Kalevala ja Egypti, Suomen Kultainen Kirja II) (s. 1870)
19. helmikuuta – Jalmar Castrén, suomalainen poliitikko ja professori´(s. 1873)
19. helmikuuta – Rafael Erich, suomalainen lakimies ja Suomen pääministeri (s. 1879)
4. maaliskuuta – Einar Ilmoni, suomalainen taidemaalari (s. 1880)
8. maaliskuuta – Emanuel Tamminen, suomalainen kirjailija ja suomentaja (s. 1852)
12. maaliskuuta – Ferenc Szálasi, unkarilainen poliitikko (s. 1887)
14. maaliskuuta – Werner von Blomberg, saksalainen sotamarsalkka (s. 1878)
23. maaliskuuta – Francisco Largo Caballero, espanjalainen poliitikko (s. 1869)
23. maaliskuuta – Arthur Ponsonby, brittiläinen poliitikko, kirjailija ja yhteiskunnallinen aktivisti (s. 1871)
23. maaliskuuta – Alexander Tunzelman von Adlerflug, suomalainen kenraaliluutnantti (s. 1879)
24. maaliskuuta – Aleksandr Aljehin, venäläinen šakinpelaaja (maailmanmestari) (s. 1892)
24. maaliskuuta – Zorka Janů, tšekkiläinen näyttelijä (s. 1921)

huhtikuu–kesäkuu

8. huhtikuuta – A. Victor Donahey, yhdysvaltalainen demokraattipoliisikko ja kuvernööri (s. 1873)
9. huhtikuuta – Hanna Frosterus-Segerstråle, suomalainen kirjailija ja taidemaalari (s. 1867)
11. huhtikuuta – Gustaf Nyholm, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1898)
21. huhtikuuta – John Maynard Keynes, englantilainen taloustieteilijä (Keynesiläinen taloustiede) (s. 1883)
25. huhtikuuta – Albert Nycop, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (s. 1877)
25. huhtikuuta – Else Wikström, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1918)
26. huhtikuuta – Antero Svensson, suomalainen kenraali (s. 1892)
28. huhtikuuta – Louis Bachelier, ranskalainen matemaatikko (s. 1870)
2. toukokuuta – Anna Hagelstam, suomalainen laulaja ja laulupedagogi (s. 1883)
7. toukokuuta – Ferdinand Boberg, ruotsalainen arkkitehti (s. 1860)
10. toukokuuta – Jooseppi Juhonpoika Sallila (”Raja-Jooseppi”), suomalainen erakko (s. 1877)
13. toukokuuta – Monica von Haartman, suomenruotsalainen runoilija (s. 1920)
13. toukokuuta – Bertel Jung, suomalainen arkkitehti (s. 1872)
22. toikokuuta – Ronald Fangen, norjalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1895)
22. toukokuuta – Karl Hermann Frank, sudeettisaksalainen SS-kenraali (teloitettiin) (s. 1898)
23. toukokuuta – Onni Tarjanne, suomalainen arkkitehti (s. 1864)
25. toukokuuta – Patty Hill, yhdysvaltalainen pedagogi (s. 1868)
1. kesäkuuta – Ion Antonescu, Romanian pääministeri ja diktaattori (s. 1882) (teloitettiin)
3. kesäkuuta – Leonard Baumgartner, suomalainen toimitusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1874)
3. kesäkuuta – Mihail Kalinin, neuvostoliittolainen metallityöntekijä ja Neuvostoliiton presidentti (s. 1875)
15. kesäkuuta – Arvid Mörne, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1876)
16. kesäkuuta – Ingeborg von Alfthan, suomenruotsalainen runoilija (s. 1868)
29. kesäkuuta – Karl Harald Wiik, suomalainen poliitikko (s. 1883)

heinäkuu–syyskuu

15. heinäkuuta – Ester Ax-Tokkola, suomalainen opettaja ja tekstiilisuunnittelija (s. 1906)
11. elokuuta – Edvard Johan Horelli, suomalainen ylilääkäri ja lääkintöneuvos (s. 1871)
13. elokuuta – Herbert George Wells (”H. G. Wells”), englantilainen tieteiskirjailija (Maailmojen sota) (s. 1866)
17. elokuuta – Aleksei Sudajev, neuvostoliittolainen aseinsinööri (s. 1912)
24. elokuuta – Maria Andersson, suomalainen palvelijatar (tiettävästi pisimpään elänyt suomalainen) (s. 1828)
6. syyskuuta – Lucina Hagman, suomalainen poliitikko ja naisasialiikkeen uranuurtaja (Marttaliiton perustaja) (s. 1853)
16. syyskuuta – James Hopwood Jeans, englantilainen fyysikko, tähtitieteilijä ja mtemaatikko (s. 1877)
20. syyskuuta – Kaarle Halme, suomalainen näyttelijä, teatterinjohtaja, näytelmä- ja romaanikirjailija sekä elokuvaohjaaja (s. 1864)
28. syyskuuta – J. J. Mikkola, suomalainen kielitieteilijä ja professori (k. 1866)

lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – J. Chr. Fabritius, suomalainen insinööri ja everstiluutnantti (s. 1890)
2. lokakuuta – Ignacy Mościcki, puolalainen kemisti ja Puolan presidentti vuosina 1926–1939 (s. 1867)
6. lokakuuta – Per Albin Hansson, nelinkertainen Ruotsin pääministeri (s. 1885)
11. lokakuuta – Rudolf Koivu, suomalainen taidemaalari, lastenkirjojen kuvittaja ja satukirjailija (Rudolf Koivun satukirja) (s. 1890)
13. lokakuuta – Yrjö Tuominen, suomalainen näyttelijä (Juhla meren rannalla) (s. 1892)
15. lokakuuta – Hermann Göring, saksalainen ilmailuministeri (Luftwaffen komentaja) (s. 1893)
16. lokakuuta – Hans Frank, saksalainen SS-upseeri (Puolan kenraalikuvernööri) (s. 1900) (teloitettiin)
16. lokakuuta – Wilhelm Frick, kansallissosialistisen Saksan sisäministeri (s. 1877) (teloitettiin)
16. lokakuuta – Alfred Jodl, saksalainen kenraalieversti (Wehrmachtin pääesikunnan operaatiopäällikkö) (s. 1890) (teloitettiin)
16. lokakuuta – Ernst Kaltenbrunner, itävaltalainen turvallisuusjohtaja (RSHA:n päällikkö) (s. 1903) (teloitettiin)
16. lokakuuta – Wilhelm Keitel, saksalainen sotamarsalkka (OKW:n komentaja) (s. 1882) (teloitettiin)
16. lokakuuta – Joachim von Ribbentrop, Saksan ulkoministeri (s. 1893) (teloitettiin)
16. lokakuuta – Alfred Rosenberg, saksalainen kansallissosialistien ideologi ja poliitikko (s. 1893) (teloitettiin)
16. lokakuuta – Ernst Friedrich Sauckel (”Fritz Sauckel”), saksalainen kansallissosialistijohtaja (työvoiman hankinnan täysivaltainen päällikkö) (s. 1894) (teloitettiin)
16. lokakuuta – Arthur Seyss-Inquart, Itävallan sisäministeri ja kuvernööri sekä Alankomaiden valtakunnankomissaari (s. 1892) (teloitettiin)
16. lokakuuta – Julius Streicher, saksalainen poliitikko (Der Stürmer -lehden päätoimittaja ja perustaja) (s. 1885) (teloitettiin)
23. lokakuuta – Ernest Thompson Seton, englantilais-yhdysvaltalainen partiojohtaja ja kirjailija (Villejä eläimiä) (s. 1860)
24. lokakuuta – Daniel Burges, brittiläinen sotilas (s. 1873)
25. lokakuuta – Rudolf Walden, suomalainen jalkaväenkenraali (Mannerheim-ristin ritari), ministeri ja teollisuusmies (Yhtyneiden Paperitehtaiden perustaja) (s. 1878)
30. lokakuuta – Mamie Smith, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1883)
4. marraskuuta – Rüdiger von der Goltz, saksalainen kenraali, kreivi (s. 1865)
14. marraskuuta – Manuel de Falla, espanjalainen säveltäjä (s. 1876)
18. marraskuuta – Felix zu Schwarzenberg, itävaltalainen kenraalimajuri ja aatelinen (s. 1867)
24. marraskuuta – László Moholy-Nagy, unkarilainen taidemaalari, muotoilija ja valokuvaaja (s. 1895)
29. marraskuuta – Ragnar Länsivuori, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1889)
3. joulukuuta – Toivo Ketonen, suomalainen toimittaja ja suojeluskunta-aktiivi (s. 1892)
5. joulukuuta – Martti Nisonen, suomalainen säveltäjä (s. 1891)
10. joulukuuta – Károly Sterk, unkarilainen shakinpelaaja (s. 1881)
23. joulukuuta – Thure Hellström, suomalainen arkkitehti (s. 1880)
25. joulukuuta – William Claude Dukenfield (”W. C. Fields”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (s. 1880)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Max Jakobson: Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös 1, s. 408. Helsinki: Otava, 1999.
↑ Reaktioita ja jälkipuintia holocaustinfo.org. Arkistoitu 14.8.2009. Viitattu 22.5.2009.

[1] Max Jakobson: Väkivallan vuodet: 20. vuosisadan tilinpäätös 1, s. 408. Helsinki: Otava, 1999.

[2] Reaktioita ja jälkipuintia holocaustinfo.org. Arkistoitu 14.8.2009. Viitattu 22.5.2009.

[1]

[2]