1956

Vuosi 1956 oli karkausvuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Tapahtumia

tammikuu–maaliskuu

Urho Kekkonen

1. tammikuuta – Suomessa lakkautettiin viimeiset taajaväkiset yhdyskunnat, muiden muassa Haapajärvi, Kemijärvi, Kiuruvesi, Leppävaara, Oulainen, Tikkurila, Turenki ja Vaajakoski.
6. tammikuuta – Länsi-Saksa ilmoitti, että noin 250 000 itäsaksalaista oli paennut Länsi-Saksaan vuoden 1955 aikana.
16. tammikuuta – Egyptin presidentti Gamal Abdel Nasser vannoi vapauttavansa Palestiinan.
16. tammikuuta – Suomessa alkoivat presidentinvaalien valitsijamiesvaalit.
16. tammikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi nimitti hallintoneuvos Olavi Hongan uudeksi oikeuskansleriksi.
24. tammikuuta – Pääministeri Urho Kekkosen johtama suomalainen valtuuskunta kävi tutustumassa Porkkalan vuokra-alueen tilaan.
26. tammikuuta – Neuvostoliitto luovutti Porkkalan vuokra-alueen takaisin Suomelle. Luovutusasiakirjan allekirjoittivat Neuvostoliiton Helsingin-suurlähetystössä Suomen puolelta pääministeri Urho Kekkonen ja ulkoministeri Johannes Virolainen sekä Neuvostoliiton puolelta varapääministeri Mihail Pervuhin ja suurlähettiläs Viktor Lebedev. Porkkalan palautusta oli saapunut seuraamaan suuri joukko ulkomaisten sanomalehtien kirjeenvaihtajia.
26. tammikuuta – talviolympialaiset alkoivat Cortina d'Ampezzossa.
26. tammikuuta – Britannia kielsi heroiinin.
27. tammikuuta – Suomi osallistui ensimmäistä kertaa Pohjoismaiden neuvoston kokoukseen, joka pidettiin Kööpenhaminassa.
4. helmikuuta – Porkkalasta aikanaan lähtemään joutuneet pääsivät ensimmäistä kertaa yli 11 vuoteen käymään kotiseudullaan.
11. helmikuuta – Isosta-Britanniasta Neuvostoliittoon vuonna 1951 loikanneet Britannian ulkoministeriön virkamiehet Guy Burgess ja Donald Maclean pitivät Moskovassa lehdistötilaisuuden, jossa he perustelivat loikkaustaan ”idän ja lännen välisen yhteisymmärryksen edistämisellä”.
15. helmikuuta – Urho Kekkonen valittiin Suomen presidentiksi.
16. helmikuuta – Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK antoi yleislakkovaroituksen.
17. helmikuuta – Presidentti J. K. Paasikivi antoi eduskunnan puhemiehelle K.-A. Fagerholmille tehtäväksi muodostaa uuden hallituksen.
18. helmikuuta – Professori Veli Merikosken johtama komitea sai valmiiksi lain, jonka nojalla Porkkalaan miehitysaikana tehdyt rakennukset ja rakenteet kuuluivat valtiolle ja muu kiinteä omaisuus sen entisille omistajille.
18. helmikuuta – Helsingin ja Moskovan välinen matkustajalentoliikenne alkoi.
24. helmikuuta − SAK julkisti yleislakon ohjeet.
25. helmikuuta – Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pääsihteeri Nikita Hruštšov käynnisti ”salaisella” puheellaan NKP:n 20. edustajakokouksessa destalinisaatiokampanjan.
29. helmikuuta − Yhdysvaltain ulkoministeri John Foster Dulles sanoi Neuvostoliiton politiikan uuden suuntauksen merkitsevän kylmän sodan ”ensimmäisen kierroksen” loppua ja ”toisen kierroksen” alkua.
26. helmikuuta – Ministeri Penna Tervo kuoli liikenneonnettomuudessa Tuusulassa.
1. maaliskuuta – Yleislakko alkoi ja Urho Kekkonen aloitti ensimmäisen presidenttikautensa.
1. maaliskuuta – Eduskuntaan tuli kaksi uutta kansanedustajaa. Tasavallan presidentiksi valitun Urho Kekkosen tilalle nousi Aaro Kauppi ja liikenneonnettomuudessa kuolleen Penna Tervon tilalle Sulo Hostila.
2. maaliskuuta – Marokko julistautui itsenäiseksi Ranskan alaisuudesta.
3. maaliskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Fagerholmin hallituksen virkaansa.
4. maaliskuuta − Eduskunnan puhemieheksi valittiin Maalaisliiton V. J. Sukselainen ja ensimmäiseksi varapuhemieheksi SDP:n Väinö Leskinen. Toisena varapuhemiehenä jatkoi SKDL:n Toivo Kujala.
5. maaliskuuta – Neuvostoliitto palautti Lev Trotskille häneltä Stalinin kaudella riistetyn kunnian yhtenä kommunismin perustajana.
9. maaliskuuta – Britit karkottivat arkkipiispa Makarios III:n Kyprokselta terrorismista syytettynä.
20. maaliskuuta – Tunisia sai itsenäisyyden Ranskasta.
20. maaliskuuta – Yleislakko päättyi.
23. maaliskuuta – Pakistanista tuli ensimmäinen islamilainen tasavalta.
29. maaliskuuta – Neuvostoliiton puoluelehti Pravda aloitti voimakkaan arvostelukampanjan Josif Stalinia vastaan syyttäen häntä valtuuksiensa ”suunnattomasta” yliarvioinnista.
29. maaliskuuta − Unkarin kommunistisen puolueen keskuskomitea puhdisti entisen ulkoministerin László Rajkin maineen. Rajk oli tuomittu kuolemaan vuonna 1949 ja teloitettu Stalinin käskystä.

huhtikuu–kesäkuu

7. huhtikuuta – Espanja luopui protektoraatistaan Marokossa.
3. huhtikuuta – Tarvontien eli nykyisen Turunväylän rakennustyöt alkoivat.
18. huhtikuuta – Neuvostoliitto lakkautti Kominformin.
18. huhtikuuta – Nikita Hruštšov saapui vierailulle Ison-Britannian Portsmouthiin risteilijä Ordženikidzella kahden muun sota-aluksen saattamana. Vierailun yhteydessä katosi MI6:n vakoilutehtävässä ollut brittiläinen sukeltaja Lionel Crabb, mistä aiheutui kansainvälinen skandaali.^[1]
19. huhtikuuta – Monacon ruhtinaan Rainier III:n ja Grace Kellyn häät.
21. toukokuuta – Ensimmäinen vetypommin räjäytys ilmakehässä lähes tuhosi Bikinin atollin.
24. toukokuuta – Ensimmäinen Eurovision laulukilpailu järjestettiin Luganossa, Sveitsissä. Kilpailun voitti isäntämaa Sveitsin edustaja Lys Assia kappaleella "Refrain".^[2]
31. toukokuuta – Presidentti Risto Ryti vihittiin valtiotieteen kunniatohtoriksi Helsingin yliopistossa. Ryti ei päässyt sairautensa vuoksi juhlatilaisuuteen.
4. kesäkuuta – Tampereella Vehmaisten kalliolla paljastettiin Evert Porilan veistämä marsalkka Mannerheimin patsas.
14. kesäkuuta – Yhdysvaltain presidentti Dwight D. Eisenhower allekirjoitti lain, joka lisäsi sanat ”under God” (”Jumalan alaisuudessa”) Yhdysvaltain valaan.
18. kesäkuuta – Viimeiset ulkomaiset joukot lähtivät Egyptistä.
28. kesäkuuta – Sydney Silvermanin esitys kuolemantuomion lopettamiseksi läpäisi parlamentin alahuoneen Britanniassa.
28. kesäkuuta – Mellakat Poznańissa Puolassa murskattiin kovin ottein.
29. kesäkuuta – Marilyn Monroe ja kirjailija Arthur Miller menivät naimisiin.

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteeri Dag Hammarskjöld saapui kahden päivän vierailulle Suomeen.
1. heinäkuuta – Porkkalan hallintokomitea lakkautettiin ja alue siirtyi Uudenmaan lääninhallituksen alaisuuteen.
2. heinäkuuta – SDP:n kansanedustaja ja entinen ministeri Väinö Tanner sanoi norjalaiselle Arbeiderbladetille myöntämässään haastattelussa odottavansa, että Nikita Hruštšov tuomitsisi Stalinin harjoittaman, talvisotaan johtaneen politiikan.
10. heinäkuuta – Britannian ylähuone hylkäsi kuolemantuomion lopettamisen.
15. heinäkuuta – Maalaisliitto aloitti 50-vuotisjuhlakokouksensa Nivalassa. Ylijohtaja Veikko Vennamo asettui V. J. Sukselaisen vastaehdokkaaksi puheenjohtajan vaaliin, mutta hävisi selvin numeroin.
25. heinäkuuta – Italialainen matkustaja-alus SS Andrea Doria upposi Nantucketin rannikolla törmättyään sumussa SS Stockholmiin.
26. heinäkuuta – Nasser kansallisti Suezin kanavan, mikä käynnisti kansainvälisen vastalauseiden aallon.
27. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen aloitti maakuntamatkan Ahvenanmaalle. Kekkonen oli vasta toinen maakunnassa vieraillut presidentti; ensimmäisen vierailun oli tehnyt P. E. Svinhufvud 1930-luvulla.
28. heinäkuuta – 15 ihmistä sai surmansa Kivisalmen lossilla kantatie 69:llä Konneveden ja Rautalammin rajalla. Lossirantaan saapuneen linja-auton jarrut pettivät, minkä seurauksena auto syöksyi veteen. Autossa oli 33 matkustajaa ja kuljettaja. Kyseessä oli Suomen siihen saakka tuhoisin liikenneonnettomuus.
30. heinäkuuta – Presidentti Eisenhower allekirjoitti laiksi Yhdysvaltain kongressin esityksen lauseen ”In God We Trust” (”Jumalaan me luotamme”) ottamisesta Yhdysvaltain viralliseksi motoksi.
20. elokuuta – Intia ilmoitti, että sen alueelle oli tunkeutunut Kiinan sotajoukkoja.
20. elokuuta – Karjalais-suomalainen sosialistinen neuvostotasavalta lakkautettiin ja liitettiin Venäjän sosialistiseen neuvostotasavaltaan.
21. elokuuta – Neuvostoliiton presidentti Kliment Vorošilov saapui viisipäiväiselle viralliselle vierailulle Suomeen.
31. elokuuta – Yhteiskunnallisen korkeakoulun valtuuskunta päätti, että korkeakoulu siirtyy Helsingistä Tampereelle.
9. syyskuuta – Lapuan hiippakunnan ensimmäinen piispa Eero Lehtinen vihittiin virkaansa Lapuan tuomiokirkossa.
25. syyskuuta – Ensimmäinen Euroopan ja Pohjois-Amerikan yhdistävä puhelinkaapeli TAT-1 otettiin käyttöön.

lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Saksalainen suuramiraali Karl Dönitz vapautettiin Berliinissä sijainneesta Spandaun vankilasta hänen kärsittyään loppuun kymmenen vuoden vankeusrangaistuksensa.
2. lokakuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat ensimmäiselle valtiovierailulleen Ruotsiin.
9. lokakuuta – Oulun–Kontiomäen radalla tapahtui Rovan junaonnettomuus
10. lokakuuta – Suomi liittyi Unescon jäseneksi.
17. lokakuuta – Elisabet II kytki sähköverkkoon maailman ensimmäisen kaupallisen ydinvoimalan Calder Hallissa. Maailman ensimmäinen ydinvoimala oli jo käytössä Obninskissa Neuvostoliitossa.
23. lokakuuta – Unkarin kansannousu kommunistihallitusta vastaan, väkijoukot täyttivät Budapestin kadut. Turvallisuuspoliisi AVO avasi tulen ja Varsovan liiton joukot vyöryivät Unkariin.
29. lokakuuta – Suezin kriisi: Israel hyökkäsi Siinain niemimaalle ja työnsi egyptiläisjoukot Suezille asti.
29. lokakuuta – Tangerin kansainvälinen kaupunki liitettiin jälleen Marokkoon.
31. lokakuuta – Suezin kriisi: Britannia ja Ranska aloittivat Egyptin pommitukset.
1. marraskuuta – Pääministeri Imre Nagy ilmoitti Unkarin eronneen Varsovan liitosta ja julisti maan puolueettomaksi.
1. marraskuuta − Presidentti Nasser julisti koko Egyptin poikkeustilaan ja ilmoitti maan olevan sodassa Ranskaa ja Britanniaa vastaan.
4. marraskuuta – Neuvostoliiton lisäjoukkoja saapui Unkariin. Tulitaukoon 10. marraskuuta mennessä 7 000 sotilasta ja 25 000–50 000 kapinoijaa sai surmansa.
6. marraskuuta – Yhdysvaltain republikaanipuolueen Dwight D. Eisenhower valittiin uudelle kaudelle hänen voitettuaan vaaleissa demokraattihaastaja Adlai Stevensonin.
7. marraskuuta – Suezin kriisi: YK:n yleiskokous vaati Britanniaa, Ranskaa ja Israelia vetäytymään heti Egyptistä.
9. marraskuuta − Presidentti Urho Kekkonen vahvisti hallitusmuodon muutoksen, jonka nojalla Suomessa otettiin käyttöön ns. varapääministerijärjestelmä vuoden 1957 alussa.
9. marraskuuta – Toivo Särkän ohjaama elokuva Juha sai ensiesityksensä Helsingissä. Elokuva pohjautui Juhani Ahon samannimiseen romaaniin ja pääosissa olivat Eino Kaipainen, Elina Pohjanpää ja Veikko Uusimäki. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen värielokuva.
12. marraskuuta − Sudan, Marokko ja Tunisia hyväksyttiin YK:n jäsenmaiksi.
14. marraskuuta – Taistelut päättyivät Unkarissa. Vangittu pääministeri Imre Nagy kuljetettiin tuntemattomaan paikkaan.
16. marraskuuta − Lahdessa paljastettiin Essi Renvallin veistämä runoilija J. H. Erkon muistopatsas.
17. marraskuuta – Suezin kanavan alueelle lähtevä suomalainen YK-komppania muodostettiin Helsingissä. Komppaniaan oli hakenut 1 779 miestä, joista valittiin 268.
22. marraskuuta – Kesäolympialaiset alkoivat Melbournessa.
23. marraskuuta – Suezin kriisi aiheutti bensiinin säännöstelyn Britanniassa.
30. marraskuuta – Pentti Linnosvuo voitti vapaapistooliammunnan Melbournen olympialaisissa. Suomalaisurheilijat saivat kaikkiaan kolme kultamitalia, yhden hopeamitalin ja 11 pronssimitalia.
2. joulukuuta – Fidel Castron kapinallisryhmä nousi maihin Kuubassa. Vain 12 selvisi hengissä maihinnoususta, he pakenivat vuorille ja aloittivat sissisodan hallitusta vastaan.
4. joulukuuta – Itävalta ilmoitti, että sen alueelle oli paennut yli 110 000 unkarilaista.
8. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen ja puolustusvoimain komentaja kenraali Kaarlo Heiskanen tarkastivat Suezin alueelle lähtevän suomalaisen YK-komppanian Kaartin kasarmin pihalla Helsingissä.
10. joulukuuta – Suomalainen YK-komppania lähti viidellä yhdysvaltalaisella joukkojenkuljetuskoneella Helsinki-Vantaan lentoasemalta Suezin alueelle.
12. joulukuuta – Japani hyväksyttiin YK:n jäseneksi.
12. joulukuuta – Jugoslavian entinen varapresidentti Milovan Ðilas tuomittiin kolmeksi vuodeksi kuritushuoneeseen ”valtiota vahingoittavan propagandan levittämisestä”. Ðilas oli sanonut länsimaisille lehdille kirjoittamassaan artikkelissa Unkarin tapahtumien merkitsevän kommunismin loppua.
19. joulukuuta – Ruotsi, Irak ja Kolumbia hyväksyttiin YK:n turvallisuusneuvoston jäseniksi kaudelle 1957–1958.
24. joulukuuta – Mielenosoittajat räjäyttivät Suezin kanavan rakennustöiden johtajan, ranskalaisen insinöörin Ferdinand de Lessepsin vuonna 1899 pystytetyn pronssipatsaan Port Saidissa huutaen samalla Ranskan ja Ison-Britannian vastaisia iskulauseita.
28. joulukuuta – Kiinan kansantasavalta ilmaisi tukensa Neuvostoliiton Unkarin-politiikalle.

Tuntematon päivämäärä

Norman Granz perusti Verve Records -levy-yhtiönsä.
Kuopion Saturnus perustettiin.
Marilyn Monroe perusti oman Marilyn Monroe Productions -tuotantoyhtiönsä.
Tampereen Sorsapuistossa avattiin Suomen ensimmäinen lasten liikennepuisto.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

3. tammikuuta – Mel Gibson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja Oscar-palkittu elokuvaohjaaja
5. tammikuuta – Frank-Walter Steinmeier, Saksan liittopresidentti 2017–
7. tammikuuta – David Caruso, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. tammikuuta – Archie Roach, australialainen laulaja ja lauluntekijä
9. tammikuuta – Juha Seppälä, suomalainen kirjailija
12. tammikuuta – Ilpo Hakala, suomalainen näyttelijä
14. tammikuuta – Ben Heppner, kanadalainen oopperalaulaja
16. tammikuuta – Jennifer Dale, kanadalainen näyttelijä
17. tammikuuta – Antero Mertaranta, suomalainen urheiluselostaja ja juontaja
18. tammikuuta – Pertti Alasuutari, suomalainen sosiologian professori
18. tammikuuta – Reijo Honkonen, suomalainen kirjailija
18. tammikuuta – Turkka Mali, suomalainen sanoittaja ja muusikko
18. tammikuuta – Christoph Prégardien, saksalainen oopperalaulaja
21. tammikuuta – Virginia Elizabeth Davis (”Geena Davis”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
21. tammikuuta – Maria Leissner, ruotsalainen liberaali poliitikko
31. tammikuuta – John Joseph Lydon (”Johnny Rotten”), brittiläinen muusikko ("Sex Pistols")
3. helmikuuta – Nathan Lane, yhdysvaltalainen elokuva- ja teatterinäyttelijä
5. helmikuuta – Matti A. Takala, suomalainen muusikko (k. 2021)
6. helmikuuta – Peter Buck, yhdysvaltalainen rock-kitaristi
10. helmikuuta – Mariitta Sorvali (”Miitta Sorvali”), suomalainen näyttelijä
12. helmikuuta – Jyrki Niskanen, suomalainen oopperalaulaja ja muusikko
15. helmikuuta – Ann Westin, ruotsalainen stand up -koomikko
18. helmikuuta – Ted Gärdestad, ruotsalainen laulaja, laulunkirjoittaja ja muusikko (k. 1997)
18. helmikuuta – Aliisa Pulkkinen, suomalainen näyttelijä
19. helmikuuta – Kathleen Beller, yhdysvaltalainen näyttelijä
19. helmikuuta – Marina Fiordaliso, italialainen laulaja
19. helmikuuta – Roderick MacKinnon, vuoden 2003 Nobelin kemianpalkinnon saanut yhdysvaltalainen biologi
22. helmikuuta – Philip Kerr, skotlantilainen kirjailija (k. 2018)
23. helmikuuta – Timo Otonkoski, suomalainen ylilääkäri ja professori
24. helmikuuta – Judith Butler, yhdysvaltalainen filosofi ja feminismin teoreetikko
28. helmikuuta – Ivar Braut, norjalainen piispa
28. helmikuuta – Lloyd Sherr, yhdysvaltalainen stand up -koomikko ja näyttelijä
29. helmikuuta – Kari Eloranta (”Piri”), suomalainen jääkiekkoilija ja jalkapalloilija
29. helmikuuta – Aileen Carol Pittman (”Aileen Wuornos”), yhdysvaltalainen sarjamurhaaja (k. 2002)
1. maaliskuuta – Tim Daly, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä, -ohjaaja ja -tuottaja
1. maaliskuuta – Jouni Antero Virta (”Jonttu Virta”), suomalainen kitaristi ("Dingo")
2. maaliskuuta – Bobby Jones, yhdysvaltalainen koripalloilija
5. maaliskuuta – Markku Rossi, suomalainen Keskustan kansanedustaja
7. maaliskuuta – Bryan Cranston, yhdysvaltalainen näyttelijä^[3]
11. maaliskuuta – Rob Paulsen, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
12. maaliskuuta – Steve Harris, brittiläinen basisti ("Iron Maiden")
16. maaliskuuta – Valentin Hristov, bulgarialainen painonnostaja
18. maaliskuuta – Ingemar Stenmark, ruotsalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
23. maaliskuuta – José Manuel Durão Barroso, portugalilainen poliitikko
24. maaliskuuta – Steve Ballmer, yhdysvaltalainen liikemies (Microsoftin pääjohtaja)
27. maaliskuuta – Stephen Dillane, englantilainen näyttelijä

huhtikuu–kesäkuu

4. huhtikuuta – David E. Kelley, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja ja tv-tuottaja
7. huhtikuuta – Maria Johansson, ruotsalainen näyttelijä
10. huhtikuuta – Raija Mattila, suomalainen assyriologi
11. huhtikuuta – Tuula Lehtinen, suomalainen taidegraafikko ja kuvataiteilija
11. huhtikuuta – Reidar Sørensen, norjalainen näyttelijä
12. huhtikuuta – Andy García, kuubalais-yhdysvaltalainen näyttelijä
18. huhtikuuta – John James, yhdysvaltalainen näyttelijä
20. huhtikuuta – Peter Chelsom, brittiläinen elokuvaohjaaja ja näyttelijä
22. huhtikuuta – Seija Hirvikallio, suomalainen arkkitehti
22. huhtikuuta – Jukka-Pekka Saraste, suomalainen kapellimestari
25. huhtikuuta – Dave Corzine, yhdysvaltalainen koripalloilija
27. huhtikuuta – Kevin McNally, englantilainen näyttelijä
30. huhtikuuta – Lars Trier (”Lars von Trier”), tanskalainen elokuvaohjaaja
1. toukokuuta – Raisa Cacciatore, suomalainen lastenpsykiatri ja Vanhemmuuskeskuksen johtaja
7. toukokuuta – Jan Peter Balkenende, Alankomaiden pääministeri 2002–2010
7. toukokuuta – S. Scott Bullock, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä
7. toukokuuta – Lars Molin, ruotsalainen jääkiekkoilija
10. toukokuuta – Bikenibeu Paeniu, Tuvalun pääministeri 1989–1993 ja 1996–1999
10. toukokuuta – Mika Pantzar, suomalainen taloustieteilijä
12. toukokuuta – Liisa Tavi, suomalainen laulaja ja lauluntekijä
13. toukokuuta – Anne Kristin Sydnes, norjalainen poliitikko (k. 2017)
17. toukokuuta – Ray Charles Leonard (”Sugar Ray Leonard”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
17. toukokuuta – Jarno Sinisalo, suomalainen kapellimestari (k. 2006)
22. toukokuuta – Reijo Alakoski, suomalainen urheiluvaikuttaja
22. toukokuuta – Al Corley, yhdysvaltalainen näyttelijä (Dynastia), elokuvatuottaja ja laulaja
22. toukokuuta – Natasha Shneider, venäläinen näyttelijä ja muusikko (k. 2008)
24. toukokuuta – Rebecca Kadaga, ugandalainen poliitikko
24. toukokuuta – Vesa Vierikko, suomalainen näyttelijä
29. toukokuuta – Markus Maulavirta, suomalainen keittiömestari, eräopas ja tietokirjailija
3. kesäkuuta – George Burley, skotlantilainen jalkapalloilija ja valmentaja
3. kesäkuuta – Lynne Dawson, brittiläinen oopperalaulaja
6. kesäkuuta – Björn Borg, ruotsalainen tennispelaaja
7. kesäkuuta – Mark Ryan, englantilainen näyttelijä ja käsikirjoittaja
9. kesäkuuta – Patricia Cornwell, yhdysvaltalainen kirjailija
15. kesäkuuta – Bernie Shaw, kanadalainen laulaja (Uriah Heep)
21. kesäkuuta – Michel Platini, ranskalainen jalkapalloilija, valmentaja ja jalkapallovaikuttaja
25. kesäkuuta – Anthony Bourdain, yhdysvaltalainen kokki ja kirjailija
27. kesäkuuta – Ladislav Kyselák, tšekkiläinen alttoviulisti

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Kari Silvennoinen, suomalainen lakimies
4. heinäkuuta – Pepe Ahlqvist, suomalainen blueslaulaja ja lauluntekijä
7. heinäkuuta – Øystein Wiik, norjalainen näyttelijä, laulaja ja kirjailija
9. heinäkuuta – Thomas Jeffrey Hanks (”Tom Hanks”), yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä
12. heinäkuuta – Pauli Antero Mustajärvi (”Pate Mustajärvi”), suomalainen laulaja ja muusikko (Popeda)
12. heinäkuuta – Riitta Myller, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja europarlamentaarikko
12. heinäkuuta – Gregg Semenza, vuoden 2019 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen lääkäri, perinnöllisyystieteilijä ja professori
15. heinäkuuta – Ian Curtis, brittiläinen laulaja ja lauluntekijä (k. 1980)
24. heinäkuuta – Walter Buchan (”Wattie Buchan”), skotlantilainen punk-laulaja
24. heinäkuuta – Carmen Nebel, saksalainen televisiojuontaja
25. heinäkuuta – Frances Arnold, vuoden 2018 Nobelin kemianpalkinnon saanut suunnatun evoluution ja entsyymien tutkija
28. heinäkuuta – Bakir Izetbegović, bosniahertsegovinalainen poliitikko
29. heinäkuuta – Olav Øygard, norjalainen piispa
1. elokuuta – Tiina Weckström, suomalainen näyttelijä
2. elokuuta – Anders Burius, ruotsalainen aatehistorioitsija (k. 2004)
9. elokuuta – Ari Hukkanen, suomalainen basisti, säveltäjä ja sanoittaja
11. elokuuta – Pierre-Louis Lions, ranskalainen matemaatikko ja Fieldsin mitalisti
12. elokuuta – Bruce Greenwood, kanadalainen näyttelijä
18. elokuuta – John Debney, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä
19. elokuuta – Fathi Chebal, ranskalais-algerialainen jalkapalloilija ja valmentaja
20. elokuuta – Toimi Jaatinen, suomalainen museonjohtaja ja museoneuvos
20. elokuuta – Jan Henry T. Olsen, norjalainen poliitikko (k. 2018)
21. elokuuta – Kim Cattrall, englantilais-kanadalainen näyttelijä
25. elokuuta – Stig Strand, ruotsalainen alppihiihtäjä
29. elokuuta – Jesus Christ Allin (”GG Allin”), yhdysvaltalainen punkmuusikko, laulaja ja lauluntekijä (k. 1993)
31. elokuuta – Masashi Tashiro, japanilainen televisioesiintyjä
6. syyskuuta – Sakari Kuosmanen, suomalainen laulaja ja näyttelijä
7. syyskuuta – Arto Melleri, suomalainen runoilija (k. 2005)
7. syyskuuta – Tuomo Vilhelm Valokainen (”Tumppi Varonen”), suomalainen muusikko, kirjailija ja kunnallispoliitikko
7. syyskuuta – Diane Warren, yhdysvaltalainen lauluntekijä
14. syyskuuta – Martti Hetemäki, suomalainen virkamies ja kansliapäällikkö
15. syyskuuta – Otto Gregussen, norjalainen poliitikko
17. syyskuuta – Ove Hygum, tanskalainen poliitikko
19. syyskuuta – Jaana Järvinen, suomalainen näyttelijä (k. 2012)
20. syyskuuta – Matti Häyry, suomalainen filosofian professori
23. syyskuuta – Maren Jensen, yhdysvaltalainen näyttelijä
24. syyskuuta – Anette Olsen, norjalainen liikenainen

lokakuu–joulukuu

1. lokakuuta – Theresa May, Britannian pääministeri 2016–2019
4. lokakuuta – Christoph Waltz, saksalais-itävaltalainen näyttelijä
6. lokakuuta – Pekka Kainulainen, suomalainen kuvataiteilija
7. lokakuuta – Alain Perrin, ranskalainen jalkapallovalmentaja
11. lokakuuta – Jari-Erik Nurmi, suomalainen psykologian professori (k. 2017)
17. lokakuuta – Mae Jemison, yhdysvaltalainen astronautti
18. lokakuuta – Pertti Lehtonen, suomalainen jääkiekkoilija
18. lokakuuta – Martina Šubertová (”Martina Navrátilová”), tšekkoslovakialaissyntyinen tennispelaaja
20. lokakuuta – Danny Boyle, englantilainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja
21. lokakuuta – Carrie Fisher, yhdysvaltalainen näyttelijä (Star Wars) (k. 2016)
21. lokakuuta – Anu Panula, suomalainen näyttelijä ja koreografi (k. 2021)
4. marraskuuta – Jordan Rudess, yhdysvaltalainen kosketinsoittaja
5. marraskuuta – Tapio Perttunen, suomalainen raviohjastaja ja -valmentaja
6. marraskuuta – Marc Dutroux, belgialainen rikollinen
7. marraskuuta – Kari Alifrosti, suomalainen historiantutkija (k. 2012)
10. marraskuuta – Scott Columbus, yhdysvaltalainen rumpali (Manowar)
12. marraskuuta – Carl Armfelt, suomalainen säveltäjä
14. marraskuuta – Antti Herlin, suomalainen yritysjohtaja
17. marraskuuta – Eero Saarinen, suomalainen näyttelijä
21. marraskuuta – Kristiina Kolehmainen, ruotsinsuomalainen kirjastonhoitaja (k. 2012)
23. marraskuuta – Hannu Raittila, suomalainen kirjailija
24. marraskuuta – Jouni Kaipainen, suomalainen säveltäjä (k. 2015)
27. marraskuuta – William Fichtner, yhdysvaltalainen näyttelijä
27. marraskuuta – Zoran Lukic, jugoslavialais-ruotsalainen jalkapalloilija ja valmentaja
5. joulukuuta – Peter Dalle, ruotsalainen näyttelijä, koomikko ja elokuvaohjaaja
6. joulukuuta – Randall William Rhoads (”Randy Rhoads”), yhdysvaltalainen kitaristi ("Quiet Riot")
7. joulukuuta – Kyösti Kakkonen, suomalainen liikemies, miljonääri ja taiteenkerääjä
9. joulukuuta – Jean-Pierre Thiollet, ranskalainen kirjailija
11. joulukuuta – Stevie Young, australialainen rytmikitaristi
15. joulukuuta – Indrek Hirv, virolainen runoilija, kääntäjä ja kuvataiteilija
16. joulukuuta – Vesa Hämes, suomalainen näyttelijä ja teatteriohjaaja (k. 2024)
17. joulukuuta – Peter Farrelly, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja tuottaja
19. joulukuuta – Markku Hirvelä, suomalainen kuvanveistäjä
19. joulukuuta – Risto Tuominen, suomalainen pesäpalloilija
23. joulukuuta – Dave Murray, englantilainen kitaristi ("Iron Maiden")
25. joulukuuta – Robert Piltch, kanadalainen kitaristi ja säveltäjä
26. joulukuuta – Pertti Kurikka, suomalainen kitaristi
26. joulukuuta – Satu Montanari, suomalainen tekstiilitaiteilija
27. joulukuuta – Eero Suutari, suomalainen yrittäjä ja Kokoomuksen kansanedustaja

Tuntematon päivämäärä

David Card, vuoden 2021 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut kanadalainen taloustieteilijä
James Gourlay, brittiläinen tuubisti
Hannu Mänttäri, suomalainen sarjakuvataiteilija ja sanomalehtigraafikko

Kuolleita

Juho Kusti Paasikivi

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1956 kuolleista henkilöistä

tammikuu–maaliskuu

4. tammikuuta – Kaarlo Salovaara, suomalainen lääninrovasti ja IKL:n kansanedustaja (s. 1874)
5. tammikuuta – Mistinguett, Jeanne-Marie Bourgeois, ranskalainen revyytaiteilija ja näyttelijä (s. 1875)
10. tammikuuta – Martti Huttunen, suomalainen pastori, sosiaalijohtaja ja Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1911)
18. tammikuuta – Konstantin Päts, Viron presidentti 1938–1940 (s. 1874)
23. tammikuuta – Alexander Korda, brittiläinen elokuvaohjaaja (s. 1893)
25. tammikuuta – Ivan Bratt, ruotsalainen lääkäri ja poliitikko (s. 1878)
29. tammikuuta – Thure Bahne, suomalainen elokuvanäyttelijä ja -ohjaaja, Suomalaisen Oopperan johtaja (s. 1909)
31. tammikuuta – Alan Alexander Milne (”A. A. Milne”), englantilainen kirjailija (Nalle Puh) (s. 1882)
1. helmikuuta – Einar Inkeroinen, suomalainen Kauppalehden päätoimittaja (s. 1903)
3. helmikuuta – Émile Borel, ranskalainen matemaatikko ja poliitikko (s. 1871)
3. helmikuuta – Johnny Claes, belgialainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1916)^[4]^[5]
15. helmikuuta – Bruno Jorma, suomalainen oopperalaulaja (s. 1882)
18. helmikuuta – Gustave Charpentier, ranskalainen säveltäjä (s. 1860)
21. helmikuuta – Roland af Hällström, suomalainen elokuvaohjaaja (s. 1905)
21. helmikuuta – Rafael Karsten, suomalainen uskontotieteilijä ja filosofi (s. 1879)
22. helmikuuta – Aleksi Aaltonen, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1892)
23. helmikuuta – J. G. Granö, suomalainen maantieteilijä (s. 1882)
26. helmikuuta – Penna Tervo, suomalainen poliitikko ja ministeri (s. 1901) (auto-onnettomuus)
2. maaliskuuta – Sigurd Frosterus, suomalainen arkkitehti (s. 1876)
3. maaliskuuta – Edwin Lydén, suomalainen taidemaalari ja taidearvostelija (s. 1879)
5. maaliskuuta – Hans Thomas Lange Schaanning, norjalainen ornitologi (s. 1878)
11. maaliskuuta – Aleksanteri Aava, suomalainen runoilija (s. 1883)
12. maaliskuuta – Bolesław Biernacki (”Bolesław Bierut”), Puolan kansantasavallan presidentti (s. 1892)
14. maaliskuuta – Lars Sonck, suomalainen arkkitehti (Kallion kirkko) (s. 1870)
17. maaliskuuta – Fred Allen, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko (s. 1894)
17. maaliskuuta – Irène Joliot-Curie, vuoden 1935 Nobelin kemianpalkinnon (yhdessä miehensä Frédéric Joliot-Curien kanssa) saanut ranskalais-puolalainen tutkija (Pierre ja Marie Curien tytär) (s. 1897)
20. maaliskuuta – Wilhelm Miklas, Itävallan liittopresidentti 1928–1938 (s. 1872)
25. maaliskuuta – Robert Newton, brittiläinen teatteri- ja elokuvanäyttelijä (s. 1905)

huhtikuu–kesäkuu

1. huhtikuuta – Mihail Tereštšenko, venäläinen poliitikko, Venäjän väliaikaisen hallituksen ministeri (s. 1886)
3. huhtikuuta – Ingrid Linnea Ruin, suomalainen taidemaalari (s. 1881)
13. huhtikuuta – Emil Nolde, saksalainen taidemaalari (s. 1867)
19. huhtikuuta – Emma Kivekäs suomalainen taidemaalari (s. 1898)
21. huhtikuuta – Charles MacArthur, yhdysvaltalainen näytelmäkirjailija ja käsikirjoittaja (s. 1895)
23. huhtikuuta – Onni Laihanen, suomalainen harmonikansoittaja, säveltäjä ja tanssimuusikko (s. 1916)
26. huhtikuuta – Nicken Rönngren, suomalainen teatterinjohtaja (s. 1882)
29. huhtikuuta – Wilhelm von Leeb, saksalainen sotamarsalkka (s. 1876)
30. huhtikuuta – Alben W. Barkley, Yhdysvaltojen varapresidentti (s. 1877)
1. toukokuuta – Toivo Eloranta, suomalainen jääkäriluutnantti ja rakennusurakoitsija (s. 1896)
7. toukokuuta – Mircəfər Bağırov, neuvostoliittolainen puoluejohtaja (s. 1896)
13. toukokuuta – Aleksandr Fadejev, neuvostoliittolainen kirjailija (s. 1901)
16. toukokuuta – Yrjö Toivonen, suomalainen kielentutkija ja akateemikko (s. 1890)
20. toukokuuta – Max Beerbohm, englantilainen karikatyristi ja satiristi (s. 1872)
23. toukokuuta – Gustav Suits, virolainen runoilija ja kirjallisuudentutkija (s. 1883)
29. toukokuuta – Hermann Abendroth, saksalainen kapellimestari (s. 1883)
30. toukokuuta – Robert Ehrström, suomalainen lääkäri ja professori (s. 1874)
2. kesäkuuta – Jean Hersholt, tanskalais-yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1886)
8. kesäkuuta – Marie Laurencin, ranskalainen taidemaalari ja graafikko (s. 1883)
19. kesäkuuta – Thomas J. Watson, yhdysvaltalainen IBM:n toimitusjohtaja (s. 1874)
23. kesäkuuta – Reinhold Glière, neuvostoliittolainen säveltäjä (s. 1875)
25. kesäkuuta – Ernest King, yhdysvaltalainen amiraali (s. 1878)
26. kesäkuuta – Clifford Brown, yhdysvaltalainen jazztrumpetisti ja säveltäjä (s. 1930)

heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Anton L. Alvestad, norjalainen poliitikko (s. 1883)
7. heinäkuuta – Ernst von Born, suomalainen lakimies, poliitikko ja vapaaherra (s. 1885)
8. huhtikuuta – Giovanni Papini, italialainen toimittaja, esseisti, kriitikko ja kirjailija (s. 1881)
9. heinäkuuta – Olli Hirvensalo, suomalainen Maalaisliiton kansanedustaja ja maanviljelysneuvos (s. 1882)
13. heinäkuuta – Odie Cleghorn, kanadalainen jääkiekkoilija (s. 1891)
20. heinäkuuta – Annie Åkerhielm, ruotsalainen kirjailija ja toimittaja (s. 1869)
22. heinäkuuta – Tauno Koivukoski, suomalainen kirjailija (s. 1908)
24. heinäkuuta – Teuvo Puro, suomalainen teatterivaikuttaja (s. 1884)
27. heinäkuuta – Arnold Holmboe, norjalainen poliitikko (s. 1873)
4. elokuuta – Pekka Akimov, suomalainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1885)
5. elokuuta – Svante Lehtonen, suomalainen ammattiyhdistysmies ja toimittaja (s. 1878)
11. elokuuta – Jackson Pollock, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1912)
13. elokuuta – Jakub Kolas, valkovenäläinen kirjailija (s. 1882)
13. elokuuta – Sven Relander, suomenruotsalainen näyttelijä (s. 1897)
14. elokuuta – Bertolt Brecht, saksalainen runoilija ja näytelmäkirjailija (Kolmen pennin ooppera) (s. 1898)
14. elokuuta – Konstantin von Neurath, saksalainen diplomaatti (s. 1873)
16. elokuuta – Blaskó Béla Ferenc Dezso (”Bela Lugosi”), unkarilaissyntyinen näyttelijä (Dracula – vanha vampyyri) (s. 1882)
23. elokuuta – Gustav Suits, virolainen runoilija (s. 1883)
25. elokuuta – Alfred Kinsey, yhdysvaltalainen biologi (s. 1894)
27. elokuuta – Yrjö Ruutu, suomalainen valtiotieteilijä ja poliitikko, Yhteiskunnallisen korkeakoulun rehtori (s. 1887)
29. elokuuta – Heikki Väyrynen, suomalainen geologi (s. 1888)
2. syyskuuta – Wyndham Deedes, brittiläinen upseeri ja Palestiinan brittiläisen mandaatin Chief Secretary (s. 1883)
6. syyskuuta – Alex Raymond, yhdysvaltalainen sarjakuvapiirtäjä (s. 1909)
6. syyskuuta – Michael Ventris, englantilainen arkkitehti ja muinaistutkija (kreetalaisen Lineaari-B-kirjoituksen selvittäjä) (s. 1922)
22. syyskuuta – Frederick Soddy, vuoden 1921 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen radiokemisti (s. 1877)
27. syyskuuta – Gerald Finzi, brittiläinen säveltäjä (s. 1901)
29. syyskuuta – Anastasio Somoza García, Nicaraguan presidentti ja diktaattori (s. 1896)
29. syyskuuta – Kaarlo Johannes Valle, suomalainen entomologi (s. 1887)
30. syyskuuta – Eino Pekkala, suomalainen lakimies ja poliitikko (s. 1887)

lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – George Bancroft, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1882)
7. lokakuuta – Bert E. Friedlob, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja (s. 1906)
12. lokakuuta – Väinö Kantele, suomalainen pappi ja lähetystyöntekijä (s. 1882)
15. lokakuuta – Vilho Jyrinoja, vienankarjalaissyntyinen suomalainen kirjailija ja kansanperinteen kerääjä (s. 1901)
25. lokakuuta – Risto Ryti, Suomen presidentti (s. 1889)
26. lokakuuta – Walter Gieseking, ranskalais-saksalainen pianisti ja säveltäjä (s. 1895)
29. lokakuuta – Louis Rosier, ranskalainen kilpa-autoilija (s. 1905)^[6]^[7]
4. marraskuuta – Verna Wikman, suomenruotsalainen näytelmäkirjailija (s. 1896)
9. marraskuuta – Aino Kallas, suomalainen kirjailija (s. 1878)
12. marraskuuta – Juan Negrín, Espanjan pääministeri 1937–1939 (s. 1892)
13. marraskuuta – Werner Haas, saksalainen ratamoottoripyöräilijä (s. 1927)^[8]^[9]
17. marraskuuta – Erkki Huttunen, suomalainen arkkitehti (Rajamäen kirkko) (s. 1901)
23. marraskuuta – André Marty, ranskalainen kommunistisen puolueen poliitikko (s. 1886)
23. marraskuuta – Josep Puig i Cadafalch, espanjalainen arkkitehti, historioitsija, poliitikko ja kulttuurin edästäjä (s. 1867)
2. joulukuuta – Aapo Pihlajamäki, suomalainen näyttelijä (s. 1861)
2. joulukuuta – Wolter Stenbäck, suomalainen sortovuosien aktivisti ja Suomen Matkailijayhdistyksen johtaja (s. 1884)
3. joulukuuta – Halvor Floden, norjalainen kirjailija (s. 1884)
6. joulukuuta – Helen Duncan, skotlantilainen meedio (s. 1897)
6. joulukuuta – Runar Finnilä, suomalainen arkkitehti (s. 1891)
6. joulukuuta – Uuno Laakso, suomalainen näyttelijä (s. 1896)
8. joulukuuta – Jimmie Angel, yhdysvaltalainen lentäjä ja tutkimusmatkailija (s. 1899)
11. joulukuuta – Niilo Ödman (”Jahvetti Korpela”), suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1901)
14. joulukuuta – Juho Kusti Paasikivi, Suomen presidentti (s. 1870)
20. joulukuuta – Dagmar Klami, suomalainen lausuntataiteilija ja runoilija (s. 1899)
30. joulukuuta – Yrjö Jylhä, suomalainen suomentaja ja runoilija (Kiirastuli) (s. 1903)
30. joulukuuta – Mikko Oinonen, suomalainen taidemaalari (s. 1883)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ http://rt.com/Top_News/2009-04-17/Death_of_MI6_agent_during_Khrushchev_visit_still_unclear.html
↑ 1956 Lugano Events. Eurovision.tv. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)
↑ Bryan Cranston People. 9.8.2018. Biography (A&E Television Networks). Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Johnny Claes Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Johnny Claes - Belgium ESPN. Arkistoitu 13.10.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Louis Rosier Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Louis Rosier - France ESPN. Arkistoitu 13.10.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Werner Haas Biography. Motorsport Memorial. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
↑ Competitor Profile: Werner Haas TT Database. The Isle of Man TT. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[1] ttp://rt.com/Top_News/2009-04-17/Death_of_MI6_agent_during_Khrushchev_visit_still_unclear.html

[2] 1956 Lugano Events. Eurovision.tv. Viitattu 27.9.2018. (englanniksi)

[3] Bryan Cranston People. 9.8.2018. Biography (A&E Television Networks). Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[4] Johnny Claes Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[5] Johnny Claes - Belgium ESPN. Arkistoitu 13.10.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[6] Louis Rosier Biography. Motorsport Magazine. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[7] Louis Rosier - France ESPN. Arkistoitu 13.10.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[8] Werner Haas Biography. Motorsport Memorial. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[9] Competitor Profile: Werner Haas TT Database. The Isle of Man TT. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)

[1]

[2]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]