1970

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1970 oli normaalivuosi, joka alkoi torstaista.

Tapahtumia

tammikuu

1. tammikuuta – Keravan kauppala muuttui kaupungiksi.^[1] Hinnerjoen ja Honkilahden kunnat liitettiin Euran kuntaan. Iisalmen maalaiskunta liitettiin Iisalmen kaupunkiin.
1. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nosti uudenvuodenpuheessaan Suomen tärkeimmäksi haasteeksi ympäristönsuojelun ja nimesi alkaneen vuoden teemaksi Pohjolan luonto – Pohjolan tulevaisuus.
1. tammikuuta – Tietokoneiden UNIX-ajan lähtöpiste.
4. tammikuuta – Tonghain maanjäristyksessä Etelä-Kiinassa sai surmansa yli 10 000 ihmistä.
5. tammikuuta – Espanjalainen matkustajakone syöksyi metsään miltei heti noustuaan Arlandan lentokentältä. Viisi henkilöä, joista yksi oli suomalainen lentoemäntä, sai surmansa. Onnettomuushetkellä vallitsi 28 °C:een pakkanen ja sakea sumu.
7. tammikuuta – Alankomaiden katolisten pappien kirkolliskokous esitti luopumista papiston selibaatista.^[2]
9. tammikuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kansliaministeri Jussi Linnamon pankkitarkastusviraston ylijohtajaksi helmikuun alusta lukien. Linnamon tilalle ministeriksi tuli kansanedustaja Margit Eskman.
11. tammikuuta – Biafran presidentti kenraali Chukwuemeka Odumegwu Ojukwu pakeni lentokoneella maasta Norsunluunrannikolle, josta hän sai turvapaikan. Hän palasi Nigeriaan 1982 saatuaan armahduksen.
14. tammikuuta – Saksan liittokansleri Willy Brandt ehdotti Itä-Saksalle sopimusta, joka kieltäisi voimankäytön maiden välillä.
15. tammikuuta – Biafran tasavallan sotilasjohto antautui ja maa liitettiin takaisin Nigeriaan.
15. tammikuuta – Muammar Gaddafista tuli Libyan johtaja.
16. tammikuuta – Kansainvälinen tarkkailijaryhmä ilmoitti, ettei se ollut todennut Biafran alueella merkkejä kansanmurhasta. Paavi Paavali VI oli vedonnut Nigerian johtajiin kansanmurhan estämiseksi Biafrassa.
19. tammikuuta – Itä-Saksan puoluejohtaja Walter Ulbricht sanoi, että sopimus voimakeinojen käytön kieltämisestä Saksojen välillä voitaisiin allekirjoittaa vasta Länsi-Saksan tunnustettua Itä-Saksan.
19. tammikuuta – Jethro Tull esiintyi Helsingin Kulttuuritalossa.
22. tammikuuta – Boeing 747 -matkustajalentokone otettiin kaupalliseen reittiliikenteeseen kun Pan American Airwaysin Clipper Victor -kone lensi New Yorkin John F. Kennedyn lentoasemalta Lontoon Heathrow’n lentoasemalle mukanaan 332 matkustajaa ja 18 miehistön jäsentä.
26. tammikuuta – Länsisaksalainen lääketehdas tarjosi sadan miljoonan markan korvauksia talidomidia sisältäneen lääkkeen vaikutuksesta epämuodostuneina syntyneille lapsille, mikäli oikeudenkäynti yhtiötä vastaan keskeytettäisiin. Oikeudenkäynti oli alkanut toukokuussa 1968. Länsi-Saksassa arvioitiin olevan noin 25 000 lääkkeen vaikutuksista kärsivää lasta.
27. tammikuuta – Helsingin hovioikeudessa alkoi oikeudenkäynti kenraali Yrjö Keinosta vastaan ”kellarijutun” vuoksi. Keinonen oli eronnut puolustusvoimien komentajan tehtävästä keväällä 1969.
28. tammikuuta – Prahan kevään aikana 1968 Tšekkoslovakian pääministeriksi tullut Oldřich Černík erotettiin virastaan.^[2]
30. tammikuuta – Lesothoon julistettiin poikkeustila parlamenttivaaleja seuranneiden levottomuuksien vuoksi.
30. tammikuuta – Kiinan kansantasavalta testasi onnistuneesti ensimmäistä mannertenvälistä ballistista Dongfeng 4 -ohjustaan.

helmikuu

1. helmikuuta – Suomen Elokuvasäätiö aloitti toimintansa.
2. helmikuuta – Münchenin neurokirurgisessa sairaalassa tehtiin maailman ensimmäinen hermosiirto.^[2]
2. helmikuuta – Argentiinassa tapahtui junaonnettomuus, jossa 300 ihmistä sai surmansa.^[2]
3. helmikuuta – Japani liittyi ydinsulkusopimukseen.
6. helmikuuta – Hallitus antoi eduskunnalle esityksen teurastuspalkkioiden maksamisesta lypsylehmistä maidontuotannon vähentämiseksi.
6. helmikuuta – Jörn Donnerin kohua herättänyt elokuva Naisenkuvia sai ensi-iltansa.
13. helmikuuta – Erich von Däniken tuomittiin petoksesta ja asiakirjojen väärentämisestä kolmeksi ja puoleksi vuodeksi vankeuteen.^[2]
13. helmikuuta – "Black Sabbathin" ensimmäinen albumi Black Sabbath julkaistiin.
14. helmikuuta – Aarne Saarinen valittiin Suomen kommunistisen puolueen puheenjohtajaksi.^[2]
20. helmikuuta – Eduskunnan sivistysvaliokunta hyväksyi alustavasti mies ja ääni -periaatteen korkeakoulujen hallintoon. Opetusministeri Johannes Virolaisen ajama hanke kuitenkin raukesi periaatetta vastustaneiden kansanedustajien jarrutuksen vuoksi ennen eduskuntavaaleja.
22. helmikuuta – Kalevi Oikarainen voitti 50 kilometrin hiihdon hiihdon MM-kisoissa
23. helmikuuta – Rockyhtye Led Zeppelin konsertoi Helsingin Kulttuuritalolla, mikä on yhtyeen ainoa esiintyminen Suomessa.
28. helmikuuta – Turun yliopisto vietti 50-vuotisjuhlaansa.

maaliskuu

1. maaliskuuta – Itävallan kansallisneuvoston vaaleissa Bruno Kreiskyn johtama sosialistinen puolue tuli 48,4 %:n ääniosuudella ensimmäisen kerran maan suurimmaksi puolueeksi.^[2]
1. maaliskuuta – Suomessa Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriö jaettiin kahtia liikenneministeriöksi ja työvoimaministeriöksi. Samalla aloitti toimintansa valtiovarainministeriön alainen verohallitus.
1. maaliskuuta – Islanti liittyi Euroopan vapaakauppajärjestön täysjäseneksi.
5. maaliskuuta – Ydinsulkusopimus astui voimaan.
7. maaliskuuta – Meksikossa ja Yhdysvaltojen itärannikolla oli täydellinen auringonpimennys.
11. maaliskuuta – Aku Ankan taskukirjan ensimmäinen numero ilmestyi.
16. maaliskuuta – Suomessa käytiin eduskuntavaalit, joiden suurimmaksi voittajaksi nousi Veikko Vennamon johtama Suomen Maaseudun Puolue 17 lisäpaikalla. Myös Kokoomus lisäsi paikkalukuaan 11:llä. Niin sanotut kansanrintamapuolueet kokivat tappion; TPSL putosi eduskunnasta. Uutena puolueena eduskuntaan nousi Suomen Kristillinen Liitto.
17. maaliskuuta – Yhdysvaltain armeija asetti 14 upseeria syytteeseen My Lain joukkomurhaa koskeneiden tietojen salaamisesta.
18. maaliskuuta – Kenraali Lon Nol syöksi vallasta Norodom Sihanoukin Kambodžassa.
19. maaliskuuta – Saksat aloittivat ensimmäisen kerran keskinäiset neuvottelunsa, kun Saksan liittotasavallan liittokansleri Willy Brandt ja DDR:n ministerineuvoston puheenjohtaja Willi Stoph tapasivat Erfurtissa.^[2]
20. maaliskuuta – Kirjailija ja kriitikko Tuomas Anhava, elokuvaohjaaja Risto Jarva ja keramiikkataiteilija Kyllikki Salmenhaara nimitettiin Suomen ensimmäisiksi taiteilijaprofessoreiksi.
21. maaliskuuta – Eurovision laulukilpailu järjestettiin Amsterdamissa Alankomaissa. Irlannin edustaja Dana voitti kappaleella "All Kinds of Everything".
31. maaliskuuta – Sissiryhmä kaappasi Länsi-Saksan Guatemalan-suurlähettilään kreivi Karl von Spretin Guatemalan pääkaupungissa Guatemalassa. Sissit vaativat 17 poliittisen vangin vapauttamista kolmen vuorokauden sisällä, mihin maan hallitus ei suostunut.

huhtikuu

3. huhtikuuta – Uusi eduskunta kokoontui. Puhemieheksi valittiin SDP:n Rafael Paasio, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Keskustapuolueen Johannes Virolainen ja toiseksi varapuhemieheksi Kokoomuksen Olavi Lähteenmäki.
5. huhtikuuta – Länsi-Saksan Guatemalan-suurlähettiläs Karl von Spreti löydettiin surmattuna Guatemala Cityn ulkopuolelta.
10. huhtikuuta – Paul McCartney ilmoitti The Beatlesin hajoamisesta.
11. huhtikuuta – Yhdysvaltain huono-onnisen Apollo 13 -avaruuslennon matkaan lähtö.
14. huhtikuuta – Kreikan sotilashallitus vapautti 332 poliittista vankia, muun muassa säveltäjä Mikis Theodorakisin.
20. huhtikuuta – Bruno Kreisky nimitettiin Itävallan liittokansleriksi.^[2]
22. huhtikuuta – Eri puolilla maailmaa vietettiin monin juhlallisuuksin Leninin syntymän satavuotispäivää.
24. huhtikuuta – Kiinan kansantasavalta laukaisi ensimmäisen satelliittinsa.
29. huhtikuuta – Vietnamin sota: Yhdysvallat hyökkäsi Kambodžaan Vietkong-sissien perässä.

toukokuu

4. toukokuuta – Yhdysvalloissa Kentin osavaltionyliopistossa neljä opiskelijaa kuoli kansalliskaartin sotilaiden avattua tulen Kambodžan sotaa vastustaneeseen mielenosoitukseen. Tästä tuli 1960-luvun hippikauden symbolinen loppu.^[3]
8. toukokuuta – Suomen hallitus antoi eduskunnalle esityksen rikoslain muuttamiseksi siten, että rotusyrjinnästä tulisi rangaistava teko.
14. toukokuuta – Teuvo Auran virkamieshallitus aloitti toimintansa.
15. toukokuuta – Etelä-Afrikka erotettiin Kansainvälisestä olympiakomiteasta sen harjoittaman rotuerottelun vuoksi.
17. toukokuuta – Thor Heyerdahl miehistöineen aloitti Atlantin ylityksen Ra II -papyruskaisla-aluksella Safin satamasta Marokosta. Ra II saapui 57 päivää kestäneen matkan jälkeen Barbadokselle 12. heinäkuuta. Retken tarkoituksena oli osoittaa että muinaiset egyptiläiset olivat voineet purjehtia Atlantin yli Amerikkaan 5 000 vuotta ennen Kristoffer Kolumbusta.
23. toukokuuta – Reserviupseerikoulun 50-vuotisjuhlia vietettiin Haminassa.
24. toukokuuta – Kuolan supersyvän porausreiän poraaminan alkoi Kuolan niemimaalla. Poraus päättyi vuonna 1992, kun oltiin päästy 12 262 metrin syvyyteen.
25. toukokuuta – Romaniassa esiintyi tuhoisia tulvia.^[2]
26. toukokuuta – Neuvostoliiton Tupolev Tu-144 ylitti ensimmäisenä siviilikoneena 2 machin rajan.
30. toukokuuta – Toimistopäällikkö Uuno Nokelainen valittiin TPSL:n uudeksi puheenjohtajaksi.·
31. toukokuuta – Ancashin maanjäristyksessä Perussa ja sitä seuranneissa lumi- ja maavyöryissä kuoli arviolta 74 000 ja katosi 25 600 ihmistä.

kesäkuu

3. kesäkuuta − Deep Purple julkaisi albumin Deep Purple in Rock, josta muodostui yksi metallimusiikin suunnannäyttäjä.
4. kesäkuuta – Tyynellämerellä sijaitseva Tonga itsenäistyi oltuaan Ison-Britannian protektoraattina vuodesta 1900.
6. kesäkuuta – Keskustapuolueen puheenjohtaja Johannes Virolainen valittiin Mikkelissä pidetyssä puoluekokouksessa uudelleen tehtäväänsä, vaikka hän joutuikin puolueen eduskuntavaaleissa kärsimän tappion vuoksi kovaan ryöpytykseen.
9. kesäkuuta – Imatran Voima ja neuvostoliittolainen Teknopromexport allekirjoittivat Moskovassa sopimuksen Suomeen rakennettavasta ydinvoimalasta.
12. kesäkuuta – Aleksanterinkatu Helsingin keskustassa muutettiin kokeiluluonteisesti kävelykaduksi. Kokeilua pidettiin kuitenkin ongelmallisena, koska kadulla oli sallittu raitiovaunuliikenne samoin kuin poikkikatujen autoliikennekin.
17. kesäkuuta – Suomessa keväällä 1967 asetettu apteekkikomitea jätti mietintönsä, jossa se esitti yksityisten apteekkien sosialisointia siirtämällä ne vähitellen julkisoikeudellisten apteekkiyhdistysten omistukseen.^[2]
18. kesäkuuta – Britannian parlamenttivaaleissa konservatiivit saivat yllätysvoiton, ja Edward Heathista tuli Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri.
19. kesäkuuta – Uriah Heep julkaisi debyyttialbuminsa Very 'eavy... very 'umble.
21. kesäkuuta – Brasilia voitti jalkapallon maailmanmestaruuskilpailujen loppuottelussa Méxicossa Italian 4–1.
22. kesäkuuta – Iranin šaahi Muhammad Reza Pahlavi saapui puolisoineen viisipäiväiselle valtiovierailulle Suomeen. Helsingissä järjestettiin useita šaahia vastustaneita mielenosoituksia, joiden yhteydessä poliisi pidätti noin 40 henkilöä.
24. kesäkuuta – Aleksei Beljakov nimitettiin Neuvostoliiton uudeksi Suomen-suurlähettilääksi Andrei Kovalevin tilalle.
26. kesäkuuta – Entinen puoluejohtaja Alexander Dubček erotettiin Tšekkoslovakian kommunistisesta puolueesta.
28. kesäkuuta – Yhdysvaltain joukot vetäytyivät Kambodžasta massiivisten sodanvastaisten protestien jälkeen.

heinäkuu

1. heinäkuuta – Vesihallitus aloitti toimintansa.
5. heinäkuuta – Sotilastuomioistuin tuomitsi Kambodžan syrjäytetyn valtionpäämiehen Norodom Sihanoukin poissaolevana kuolemaan valtiopetoksesta.
7. heinäkuuta – Kevään vaaleissa eduskuntaan noussut Suomen Kristillinen Liitto merkittiin oikeusministeriön puoluerekisteriin.
8. heinäkuuta – Ruotsalainen elokuvanäyttelijä Ingrid Bergman saapui vierailulle Suomeen.
13. heinäkuuta – Urho Kekkonen ilmoitti Neuvostoliiton Helsingin-suurlähettiläälle eroavansa presidentin virasta, ellei Suomen puolueettomuutta mainita hänen tulevaa Moskovan-vierailuaan koskevassa tiedonannossa.
15. heinäkuuta – Ahti Karjalaisen II hallitus aloitti toimintansa.
20. heinäkuuta – Suomen keski- ja pohjoisosassa oli poikkeuksellisen lämmintä ja varsinkin Pohjanmaalla oli voimakkaita ukonilmoja.
20. heinäkuuta – Suomen ja Neuvostoliiton ulkoministerit Väinö Leskinen ja Andrei Gromyko allekirjoittivat Moskovassa YYA-sopimuksen jatkamispöytäkirjan, jolla sopimuksen voimassaoloa pidennettiin vuoteen 1990.
21. heinäkuuta – Assuanin pato valmistui Egyptissä.
21. heinäkuuta – Kenraalimajuri Ensio Siilasvuo nimitettiin YK:n Lähi-idässä olevien tarkkailujoukkojen komentajaksi.
23. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen matkusti nelipäiväiselle valtiovierailulle Yhdysvaltoihin.

elokuu

1. elokuuta – Rotusyrjinnästä tuli Suomessa rikoslain muutoksen perusteella rangaistava teko.
7. elokuuta – Suezilla astui voimaan aselepo, jonka oli määrä lopettaa Israelin ja Egyptin välillä syyskuusta 1969 lähtien yltyneet taistelut lakkaamaan.^[2]
12. elokuuta – Saksan liittokansleri Willy Brandt ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin allekirjoittivat Moskovassa maiden välisen hyökkäämättömyyssopimuksen.
21. elokuuta – Suomen ensimmäinen kansainvälinen rock-festivaali Ruisrock alkoi Turun Ruissalossa.
30. elokuuta – Opetusministeri Jaakko Itälä paljasti vuoden 1918 kansalaissodan valtakunnallisen muistomerkin Eläintarhan puistossa Helsingissä. Crescendo-nimisen muistomerkin oli veistänyt Taisto Martiskainen.
31. elokuuta – Helsingin ja Helsingin maalaiskunnan Hiekkaharjun välisen rataosan sähköistys valmistui.

syyskuu

1. syyskuuta – Murhayritys Jordanian kuningas Husseinia vastaan.
2. syyskuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti taiteilija Harro Koskista vastaan hänen kahden teoksensa vuoksi. Koskista syytettiin Sikavaakunan osalta Suomen valtakunnan häpäisemisestä ja Sikamessiaan osalta jumalanpilkasta. Syytteeseen asetettiin myös Nuorten taiteilijoiden näyttelyn nelihenkinen raati.
2. syyskuuta – The Rolling Stones saapui vierailulle Suomeen ja piti konsertin Helsingin olympiastadionilla. Konserttiin osallistui noin 5 000 kuulijaa.
3. syyskuuta – Yhdistyneen vasemmiston ehdokas Salvador Allende voitti Chilen presidentinvaalit.
3. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen täytti 70 vuotta.
3. syyskuuta – Israelin armeija taisteli viikon verran palestiinalaississejä vastaan Etelä-Libanonissa.
6. syyskuuta – Palestiinan vapautuksen kansanrintama (PFLP) kaappasi neljä lentokonetta. Kaksi koneista lennätettiin Jordanian aavikolle ja yksi jäi Kairoon. Yksi kaappauksista epäonnistui ja sen johtaja Leila Khaled pidätettiin Heathrow'lla. Vaatiessaan Khaledin vapauttamista PFLP kaappasi vielä yhden Bombaysta Beirutiin lentäneen koneen. Britannia aloitti salaiset neuvottelut. Koneet räjäytettiin panttivankien vapauttamisen jälkeen 12. syyskuuta. Leila Khaled vaihdettiin kuuden muun palestiinalaistaistelijan kanssa panttivankeihin 30. syyskuuta.^[4]
9. syyskuuta – Irwin Goodmanin omistama omakotitalo Ryysyranta myytiin pakkohuutokaupalla Hattulan kunnan Mierolan kylässä 153 500 markalla.
16. syyskuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti Valmetin pääjohtajan, puolueisiin sitoutumattoman Olavi J. Mattilan ulkomaankauppaministeriksi.
17. syyskuuta – Jordanian sisällissota: palestiinalaississit ja Jordanian hallituksen joukot taistelivat Ammanissa.
18. syyskuuta – Risto Jarvan ohjaama elokuva Bensaa suonissa sai ensi-iltansa.
18. syyskuuta – Rockmuusikko Jimi Hendrix kuoli unilääkkeiden yliannostukseen Lontoossa.
20. syyskuuta – Syyrian panssarit ylittivät Jordanian rajan.
20. syyskuuta – Neuvostoliiton Luna 20 -luotain laskeutui Kuuhun. Se palasi näytteiden kanssa Maahan 24. syyskuuta.
22. syyskuuta – Ison-Britannian prinssi Philip saapui kolmipäiväiselle vierailulle Suomeen.
27. syyskuuta – Jordanian sisällissota: palestiinalaiset ja Jordania solmivat rauhasopimuksen.
28. syyskuuta – Gamal Abdel Nasser kuoli ja Anwar Sadatista tuli väliaikainen Egyptin presidentti.
29. syyskuuta – Punainen armeijakunta ryösti kolme pankkia Berliinissä ja sai saaliiksi yli 200 000 DM.

lokakuu

1. lokakuuta – Eduskunnan oikeusasiamies Risto Leskinen nimitettiin uudeksi oikeuskansleriksi. Edellinen oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi siirtyi eläkkeelle. Uudeksi eduskunnan oikeusasiamieheksi tuli oikeustieteen tohtori Kaarlo Ståhlberg.
1. lokakuuta – Tampereen kaupunginmuseo avattiin.
3. lokakuuta – Hattulan ja Tyrvännön sekä Juankosken, Muuruveden ja Säyneisten kunnissa järjestettiin tulevien kuntaliitosten vuoksi ylimääräiset kaksipäiväiset kunnallisvaalit.
4. lokakuuta – Sosialisti Salvador Allende vannoi virkavalansa Chilen presidenttinä.
4. lokakuuta – Suomalainen 15-vuotias Merja Ikkelä voitti harmonikansoiton alle 18-vuotiaiden sarjan maailmanmestaruuden Salzburgissa Itävallassa.
4. lokakuuta – Rock-laulaja Janis Joplin kuoli heroiinin yliannostukseen Los Angelesissa
5. lokakuuta – Yhdysvaltalainen PBS aloitti toimintansa.
6. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi YYA-sopimuksen voimassaoloajan pidentämisen vuoteen 1990 saakka.
7. lokakuuta – Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi taiteilija Harro Koskista ja Nuorten taiteilijoiden näyttelyn raatia vastaan nostetun syytteen Suomen valtakunnan häpäisemisestä. Sikamessiaan osalta juttu siirrettiin Helsingin hovioikeuden käsiteltäväksi.
8. lokakuuta – Neuvostoliiton Aleksandr Solženitsyn sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Neuvostohallitus neuvoi häntä kieltäytymään. Otettuaan myöhemmin palkinnon vastaan Solženitsyn leimattiin kansanviholliseksi.
9. lokakuuta – Kambodža julistettiin Khmer-tasavallaksi.
10. lokakuuta – Fidži itsenäistyi.
13. lokakuuta – Fidži hyväksyttiin Yhdistyneiden Kansakuntien jäseneksi, jolloin siitä tuli järjestön 127. jäsenvaltio.
14. lokakuuta – Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusjärjestö MTK ilmoitti, että Suomessa oli vuosina 1969–1970 "paketoitu" eli poistettu viljelystä 150 000 hehtaaria peltoa eli noin 5,4 prosenttia kokonaispeltoalasta.
17. lokakuuta – Anwar Sadat astui virkaansa Egyptin presidenttinä saatuaan 90 %:n äänisaaliin.
19. lokakuuta – Yleisradion ohjelmaneuvosto päätti lopettaa toimittaja Päivi Istalan radio-ohjelman Ristivetoa katsottuaan sen yksipuoliseksi ja asenteelliseksi.
21. lokakuuta – Tanskan kuningas Fredrik IX vihki käyttöön Vähän-Beltin ylittävän, 1,7 kilometriä pitkän riippusillan.
24. lokakuuta – Yhdistyneet kansakunnat täytti 25 vuotta. Juhlapäivää vietettiin ympäri maailman. Yleiskokous piti juhlaistunnon, jossa Suomea edustivat presidentti Urho Kekkonen ja ulkoministeri Väinö Leskinen. Pääsihteeri U Thant syytti istunnossa pitämässään puheessa jäsenmaita itsekkyydestä.
24. lokakuuta – Chilen parlamentti vahvisti presidentti Salvador Allenden valinnan kuusivuotiselle virkakaudelle.
26. lokakuuta – Muhammad Ali (aik. Cassius Clay) palasi nyrkkeilykehiin kolmen ja puolen vuoden tauon jälkeen.
30. lokakuuta – Chilen presidentti Salvador Allende julkisti maan uuden hallituksen kokoonpanon.

marraskuu

1. marraskuuta – 144 nuorta sai surmansa tanssiravintolan palossa St. Laurent du Pontin kaupungissa Ranskassa.
8. marraskuuta – Egypti, Sudan ja Libya julistivat aikeensa muodostaa liittovaltio.
10. marraskuuta – Riihimäen ratapihalla tapahtui junaturma, kun Lahdesta tulossa ollut tavarajuna törmäsi ratapihalla seisseisiin matkustajavaunuihin.
11. marraskuuta – Alkon hallintoneuvosto valitsi valtiotieteen tohtori Pekka Kuusen Alkon pääjohtajaksi ja johtokunnan puheenjohtajaksi vuoden 1972 alusta lukien.
13. marraskuuta – Trooppinen hirmumyrsky, Bholan sykloni surmasi 250 000 ihmistä Itä-Pakistanissa.
13. marraskuuta – Sotilasvallankaappaus Syyriassa, Hafiz al-Assad nousi valtaan.
13. marraskuuta – Charles de Gaullen hautajaiset olivat kansainvälinen merkkitapahtuma. Niihin osallistuivat muiden muassa Ranskan presidentti Pompidou, Yhdysvaltain presidentti Nixon, Walesin prinssi Charles, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Edward Heath, Intian pääministeri Indira Gandhi ja Iranin šaahi.
17. marraskuuta – Neuvostoliiton kauko-ohjattava Lunohod 1 laskeutui Luna 17 -aluksesta Kuun Mare Imbriumiin.
18. marraskuuta – YK:n turvallisuusneuvosto kielsi järjestön jäsenmaita tunnustamasta Rhodesian itsenäisyyttä.
18. marraskuuta – Fort Benningin sotaoikeudessa Yhdysvaltain Georgiassa aloitettiin oikeudenkäynti My Lain verilöylystä syytettyä William Calleytä vastaan.^[2]
19. marraskuuta – Kolme ihmistä sai surmansa ja 14 loukkaantui matkustajakodin tulipalossa Maarianhaminassa.
23. marraskuuta – Rautatiehallitus ja neuvostoliittolainen Energomachexport allekirjoittivat Helsingissä sopimuksen, jonka nojalla Suomi osti Neuvostoliitosta 27 sähköveturia. Kaupan kokonaisarvo oli 37 miljoonaa markkaa. Ensimmäiset kuusi veturia oli tarkoitus saada käyttöön tammikuun 1974 loppuun ja muut kesäkuun 1975 loppuun mennessä.
25. marraskuuta – Japanilainen kirjailija Yukio Mishima ja hänen perustamansa puolisotilaallisen Tatenokai-järjestön jäsenet ottivat Japanin puolustusvoimien komentajan panttivangiksi puolustusvoimain päämajassa Tokiossa ja vaativat armeijaa kumoamaan Japanin perustuslain ja palauttamaan keisarinvallan. Yrityksen epäonnistuttua Mishima ja hänen lähin avustajansa Morita tekivät rituaali-itsemurhan.
26. marraskuuta – Itä-Pakistanin johtaja šeikki Mujibur Rahman syytti keskushallitusta katastrofiavun laiminlyönnistä.
27. marraskuuta – Paavi Paavali VI yritettiin murhata Filippiinien pääkaupungissa Manilassa. Psykoosissa toiminut murhayrityksen tekijä saatiin kiinni ennen kuin hän ehti toteuttaa aikeensa ja hänet toimitettiin hoitoon.
27. marraskuuta – Presidentti J. K. Paasikiven syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Juhlavuoden pääjuhla järjestettiin Helsingin messuhallissa.

joulukuu

1. joulukuuta – Avioeron salliva laki vahvistettiin Italian parlamentissa.
4. joulukuuta – Presidentti Urho Kekkonen esitti oman sovintoehdotuksensa, ns. UKK-sopimuksen, tulopoliittiseksi kokonaisratkaisuksi vuodelle 1971. Ehdotuksessa esitettiin palkkojen korottamista 42 penniä tunnilta ja vähimmäispalkaksi 18 vuotta täyttäneille vähintään kolme markkaa tunnilta sekä viikko- ja kuukausipalkkalaisten minimipalkaksi 516 markkaa kuukaudessa. Kahdeksan työmarkkinajärjestöä allekirjoitti UKK-sopimuksen 8. joulukuuta ja sopimus tuli voimaan 15. joulukuuta.
7. joulukuuta – YK:n yleiskokous tuki Etelä-Afrikan boikottia apartheidin vuoksi.
7. joulukuuta – Saksan liittokansleri Willy Brandt saapui vierailulle Puolaan. Huomiota herätti hänen polvistumisensa toisessa maailmansodassa tuhotun juutalaisgheton muistomerkille Varsovassa. Vierailun aikana Brandt ja Puolan pääministeri Józef Cyrankiewicz allekirjoittivat sopimuksen maiden välisten suhteiden normalisoinnista.
11. joulukuuta – Suomessa alkoi ensimmäisen lottoarvonnan kuponkien myynti.
13. joulukuuta – Puolan hallitus ilmoitti ruoan hinnan korotuksista, mistä seurasi mellakoita ja ryöstelyä.
15. joulukuuta – Venera 7 -luotain laskeutui Venukseen.
15. joulukuuta – Puolan ruoan hinnan korotuksista alkaneet levottomuudet laajenivat: poliisi ja armeija ottivat verisesti yhteen mellakoitsijoiden kanssa.
16. joulukuuta – Etiopian hallitus julisti hätätilan Eritrean maakunnassa Eritrean vapautusarmeijan toimien vuoksi.
17. joulukuuta – Puolassa astui viikoksi voimaan sotatilalaki.
19. joulukuuta – Suomalaiset urheilutoimittajat valitsivat hiihtäjä Kalevi Oikaraisen vuoden 1970 parhaaksi suomalaisurheilijaksi.
20. joulukuuta – Puolan kommunistisen puolueen pääsihteeri Władysław Gomułka erosi virastaan. Hänen tilalleen nimitettiin puolueen politbyroon jäsen Edward Gierek.
21. joulukuuta – Yhdysvallat ilmoitti kotiuttavansa 12 000 sotilastaan Japanista heinäkuun alkuun 1971 mennessä.
21. joulukuuta – Chilen presidentti Salvador Allende allekirjoitti perustuslain muutoksen, joka mahdollisti maan suurten kuparikaivosten kansallistamisen.
22. joulukuuta – Treblinkan ja Sobiborin keskitysleirien komentaja Franz Stangl tuomittiin Düsseldorfissa elinkautiseen vankeuteen 400 000 juutalaisen murhasta toisen maailmansodan aikana. Stangl kuoli vankilassa kesällä 1971.
26. joulukuuta – Maarianhaminalainen säiliöalus M/T Ragny katkesi kovassa myrskyssä Pohjois-Atlantilla. Yhdysvaltain rannikkovartiosto onnistui pelastamaan 31 miestä laivan peräosasta, mutta etuosaan jääneet kuusi miestä hukkuivat.
28. joulukuuta – Kolme baskiterroristia tuomittiin kuolemaan Espanjassa, muut 12–62 vuoden vankeuteen. Vizcayassa 15 000 ihmistä lakkoili kuolemantuomioita vastaan. Franco muutti kuolemantuomiot 30. joulukuuta 30 vuoden vankeustuomioiksi.
28. joulukuuta – Bolivian hallitus vapautti ranskalaisen lehtimiehen Régis Debrayn, joka oli vuonna 1967 tuomittu 30 vuoden vankeuteen Bolivian hallitusta vastaan taistelleiden sissien avustamisesta.
29. joulukuuta – Toimittaja Niilo Tarvajärven ideoimaa Joulumaata varten perustettu osakeyhtiö jätti konkurssihakemuksen Rovaniemen kihlakunnanoikeudelle.
31. joulukuuta – The Beatles hajosi.
31. joulukuuta – Alkon myymälöissä luovuttiin ”viinakortin” käytöstä Alkon hallintoneuvoston 18. marraskuuta tekemän päätöksen nojalla.

tuntematon päivämäärä

maaliskuu – Richard Nixon määräsi Hồ Chí Minhin huoltotien pommittamisesta Laosissa ja lähetti seuraavassa kuussa joukot Kambodžaan hyökkäämään ”kommunistien tukikohtia” vastaan.
Ahvenanmaa ja Färsaaret liittyivät Pohjoismaiden neuvoston jäseniksi.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Raymond Ebanks, suomalainen rap-muusikko
7. tammikuuta – Matt Ross, yhdysvaltalainen näyttelijä
8. tammikuuta – Mika Lehkosuo, suomalainen jalkapalloilija
13. tammikuuta – Shonda Rhimes, yhdysvaltalainen televisiotuottaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja
14. tammikuuta – Jonas Olsson, ruotsalainen jalkapalloilija
19. tammikuuta – Iiro Rantala, suomalainen muusikko
26. tammikuuta – Bjarni Benediktsson, Islannin pääministeri
26. tammikuuta – Leszek Dziegielewski, puolalainen muusikko ja säveltäjä
5. helmikuuta – Astrid Kumbernuss, saksalainen kuulantyöntäjä
10. helmikuuta – Sanna Saarijärvi, suomalainen näyttelijä
15. helmikuuta – Jouni Hynynen, suomalainen rock-muusikko ("Kotiteollisuus")
17. helmikuuta – Mari Posti, suomalainen näyttelijä
26. helmikuuta – Linda Lampenius (”Linda Brava”), suomalainen viulisti
28. helmikuuta – Thomas Numme, norjalainen toimittaja ja juontaja
28. helmikuuta – Siaosi Sovaleni, tongalainen poliitikko
3. maaliskuuta – Julie Bowen, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. maaliskuuta – Lisa Robin Kelly, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 2013)
5. maaliskuuta – John Frusciante, yhdysvaltalainen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers")
5. maaliskuuta – Jari Jolkkonen, suomalainen piispa
13. maaliskuuta – Rui Rocha, portugalilainen poliitikko
15. maaliskuuta – Antti Paavilainen, suomalainen muusikko
18. maaliskuuta – Dana Elaine Owens (”Queen Latifah”), yhdysvaltalainen rap-laulaja ja näyttelijä
22. maaliskuuta – Anja Kling, saksalainen näyttelijä
24. maaliskuuta – Lara Flynn Boyle, yhdysvaltalainen näyttelijä
28. maaliskuuta – Michelle Gildernew, pohjoisirlantilainen poliitikko
28. maaliskuuta – Vince Vaughn, yhdysvaltalainen näyttelijä
29. maaliskuuta – Santeri Kannisto, suomalainen vaikuttaja
31. maaliskuuta – Linn Skåber, norjalainen näyttelijä ja koomikko

huhtikuu–kesäkuu

3. huhtikuuta – Anne Lindmo, norjalainen toimittaja ja juontaja
4. huhtikuuta – Mark Kirchner, saksalainen ampumahiihtäjä ja olympiavoittaja
8. huhtikuuta – Andrej Plenković, kroatialainen poliitikko, diplomaatti ja Kroatian pääministeri
20. huhtikuuta – Pasi Ruohonen, suomalainen laulaja ja ääninäyttelijä
26. huhtikuuta – Melania Trump, Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin puoliso
28. huhtikuuta – Elina Rintala (ent. Salovaara), suomalainen näyttelijä
29. huhtikuuta – Andre Agassi, yhdysvaltalainen tennispelaaja
29. huhtikuuta – Carl Holst, tanskalainen poliitikko
29. huhtikuuta – Uma Thurman, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. toukokuuta – Tuomas Pöysti, suomalainen oikeustieteen tohtori ja virkamies
5. toukokuuta – Rikke Hvilshøj, tanskalainen poliitikko
8. toukokuuta – Marko Asell, suomalainen painija ja kansanedustaja
15. toukokuuta – Pippa Laukka, suomalainen urheilulääkäri ja kirjailija
16. toukokuuta – Gabriela Sabatini, argentiinalainen tennispelaaja ja olympiamitalisti
17. toukokuuta – Jordan Knight, yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä
18. toukokuuta – Valeri Popovitš, venäläinen jalkapalloilija
22. toukokuuta – Naomi Campbell, brittiläinen malli ja näyttelijätär
25. toukokuuta – Jamie Kennedy, yhdysvaltalainen näyttelijä, tuottaja ja koomikko
25. toukokuuta – Neil Marshall, brittiläinen elokuvaohjaaja
26. toukokuuta – Kylie Ireland, yhdysvaltalainen aikuisviihdetaiteilija
27. toukokuuta – Joseph Fiennes, brittiläinen näyttelijä
7. kesäkuuta – Helen Baxendale, englantilainen näyttelijä
8. kesäkuuta – Osku Pajamäki, suomalainen poliitikko ja televisiotoimittaja
17. kesäkuuta – Kamel Daoud, algerialainen kirjailija
18. kesäkuuta – Riikka Moilanen, suomalainen poliitikko
19. kesäkuuta – Rahul Gandhi, intialainen poliitikko
19. kesäkuuta – Tarja Smura, suomalainen kunnallispoliitikko (Miss Suomi 1993)
20. kesäkuuta – Anneli Magnusson (”Pandora”), ruotsalainen laulaja
21. kesäkuuta – Pasi Ristolainen, suomalainen basisti ("Dreamtale")
23. kesäkuuta – Christian Meier, venezuelalainen näyttelijä ja laulaja
25. kesäkuuta – Roope Latvala, suomalainen kitaristi ("Children of Bodom")
27. kesäkuuta – Petra Langrová, tšekkiläinen tennispelaaja

heinäkuu–syyskuu

3. heinäkuuta – Teemu Selänne, suomalainen jääkiekkoilija
5. heinäkuuta – Markus Oijennus, suomalainen jääkiekkoilija
11. heinäkuuta – Justin Chambers, yhdysvaltalainen näyttelijä ja malli
14. heinäkuuta – Laura Ruohola, suomalainen televisiotoimittaja ja -juontaja
14. heinäkuuta – Osmo Tammisalo, suomalainen tietokirjailija ja tiedetoimittaja
15. heinäkuuta – Sepi Kumpulainen, suomalainen trubaduuri
26. heinäkuuta – Minna Kuukka, suomalainen radiotoimittaja ja juontaja
28. heinäkuuta – Michael Amott, ruotsalainen kitaristi
31. heinäkuuta – Hanna Kaila, suomalainen laulaja, näyttelijä ja kouluttaja
31. heinäkuuta – Kari Mangrud Alvsvåg, norjalainen piispa
1. elokuuta – Elon Lindenstrauss, israelilainen matemaatikko ja Fieldsin mitalisti
2. elokuuta – Kevin P. Smith, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, näyttelijä ja elokuvaohjaaja
6. elokuuta – M. Night Shyamalan, intialainen käsikirjoittaja ja ohjaaja
13. elokuuta – Alan Shearer, englantilainen jalkapalloilija
15. elokuuta – Anthony Anderson, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
15. elokuuta – Chris Byrd, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (maailmanmestari)
15. elokuuta – Pia Penttala, suomalainen psykoterapeutti
17. elokuuta – Satu Paavola, suomalainen näyttelijä
21. elokuuta – Maria Heiskanen, suomalainen näyttelijä
21. elokuuta – Samuli Putro, suomalainen muusikko ("Zen Café")
22. elokuuta – Ricco Groß, saksalainen ampumahiihtäjä (moninkertainen olympiavoittaja)
22. elokuuta – Tanja Karpela (o.s. Vienonen, ent. Karpela, ent. Saarela), suomalainen malli, poliitikko ja ministeri (Miss Suomi 1991)
23. elokuuta – River Jude Bottom (”River Phoenix”), yhdysvaltalainen näyttelijä (Stand by Me – viimeinen kesä) (k. 1993)
25. elokuuta – Claudia Schiffer, saksalainen malli ja näyttelijä
27. elokuuta – Edson Cholbi Nascimento (”Edinho”), brasilialainen jalkapalloilija
1. syyskuuta – Hiroya Saitō, japanilainen mäkihyppääjä (olympiavoittaja)
1. syyskuuta – Mirva Saukkola, suomalainen kirjailija ja mediavaikuttaja
2. syyskuuta – Henrik Norlén, ruotsalainen näyttelijä
3. syyskuuta – Stanislav Smirnov, venäläinen matemaatikko ja Fieldsin mitalisti
4. syyskuuta – Igor Cavalera, brasilialainen rumpali (Sepultura)
13. syyskuuta – Riikka Talvitie, suomalainen säveltäjä ja oboisti
15. syyskuuta – Jukka Jokikokko, suomalainen muusikko
18. syyskuuta – Ferdinand Amadi, keskiafrikkalainen juoksija
27. syyskuuta – Jessica Stegrud, ruotsalainen poliitikko
29. syyskuuta – Janne Gallen-Kallela-Sirén, suomalainen taidemuseon johtaja

lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Anne Kukkohovi, suomalainen malli ja juontaja
5. lokakuuta – Tord Gustavsen, norjalainen jazzpianisti
8. lokakuuta – Matt Damon, yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä ja Oscar-palkittu käsikirjoittaja
9. lokakuuta – Steve Jablonsky, yhdysvaltalainen säveltäjä
9. lokakuuta – Annika Sörenstam, ruotsalainen golf-pelaaja
10. lokakuuta – Mohammed Mourhit, belgialainen kestävyysjuoksija
15. lokakuuta – Pernilla Wiberg, ruotsalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
16. lokakuuta – Heine Totland, norjalainen laulaja ja näyttelijä
19. lokakuuta – Pertti Salovaara, suomalainen toimittaja ja kansanedustaja
20. lokakuuta – Ville Tietäväinen, suomalainen graafinen suunnittelija, kuvittaja ja sarjakuvataiteilija
24. lokakuuta – Jarkko Martikainen, suomalainen muusikko ("YUP")
25. lokakuuta – Janne Hongisto, suomalainen muusikko
26. lokakuuta – Satu Mäkelä-Nummela, suomalainen trap-ampuja (olympiavoittaja)
27. lokakuuta – Jussi Niinistö, suomalainen poliitikko ja ministeri
5. marraskuuta – Mario Reiter, itävaltalainen alppihiihtäjä (olympiavoittaja)
6. marraskuuta – Ethan Hawke, yhdysvaltalainen näyttelijä, käsikirjoittaja ja ohjaaja
8. marraskuuta – Anja Bargum, suomalainen näyttelijä
10. marraskuuta – Michel van der Aa, alankomaalainen säveltäjä
11. marraskuuta – Susanna Välimäki, suomalainen musiikkitieteilijä
12. marraskuuta – Tonya Harding, yhdysvaltalainen taitoluistelija
13. marraskuuta – Hanna-Riikka Siitonen, suomalainen näyttelijä (k. 2018)
15. marraskuuta – Uschi Disl, saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
27. marraskuuta – Han Kang, vuoden 2024 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut eteläkorealainen kirjailija
28. marraskuuta – Édouard Philippe, Ranskan pääministeri
29. marraskuuta – Ylenia Carrisi, italialainen televisiojuontaja
1. joulukuuta – Sarah Silverman, yhdysvaltalainen näyttelijä
2. joulukuuta – Joshua Seth, yhdysvaltalainen hypnotisti, taikuri ja ääninäyttelijä
2. joulukuuta – Joe Lo Truglio, yhdysvaltalainen näyttelijä
3. joulukuuta – Christian Karembeu, ranskalainen jalkapalloilija
10. joulukuuta – Erik Valkama, suomalainen kitaristi
12. joulukuuta – Jennifer Connelly, yhdysvaltalainen näyttelijä
15. joulukuuta – Michael Shanks, kanadalainen näyttelijä
22. joulukuuta – Gary Anderson, skotlantilainen dartsinpelaaja
22. joulukuuta – Ted Cruz, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja senaattori
23. joulukuuta – Sam Inkinen, suomalainen taiteen tohtori, tutkija ja kirjailija
25. joulukuuta – Chioma Ajunwa, nigerialainen yleisurheilija (olympiavoittaja)
28. joulukuuta – Elaine Hendrix, yhdysvaltalainen näyttelijä

tuntematon päivämäärä

Adriana Lisboa, brasilialainen kirjailija

Kuolleita

tammikuu–maaliskuu

Pääartikkeli: Luettelo vuonna 1970 kuolleista henkilöistä

5. tammikuuta – Max Born, vuoden 1954 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut saksalainen fyysikko (s. 1882)
10. tammikuuta – Pavel Beljajev, neuvostoliittolainen kosmonautti (s. 1925)
11. tammikuuta – Ada Roe, brittiläinen maailman pitkäikäisimpiin kuulunut henkilö (s. 1858)
13. tammikuuta – Lyyli Wartiovaara-Kallioniemi, suomalainen säveltäjä (s. 1887)
16. tammikuuta – Harald Petersen, tanskalainen poliitikko (s. 1893)
17. tammikuuta – Anna-Liisa Heinonen, suomalainen laulaja ("Metro-tytöt") (s. 1912)
18. tammikuuta – David O. McKay, yhdysvaltalainen mormonijohtaja (s. 1873)
18. tammikuuta – Eino Räsänen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1902)
21. tammikuuta – Toivo Antila, suomalainen Maalaisliiton/Keskustapuolueen kansanedustaja ja ministeri (s. 1910)
2. helmikuuta – Bertrand Russell, vuoden 1950 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut brittiläinen matemaatikko, filosofi ja loogikko (Russellin paradoksi) (s. 1872)
8. helmikuuta – Jakob Martin Pettersen, norjalainen poliitikko (s. 1899)
11. helmikuuta – Emil Ábrányi, unkarilainen säveltäjä ja kapellimestari (s. 1882)
12. helmikuuta – Johan Strand Johansen, norjalainen poliitikko (s. 1903)
12. helmikuuta – Torsten Lindroos, suomalainen yritysjohtaja (s. 1894)
13. helmikuuta – Pekka Vanninen, suomalainen hiihtäjä (s. 1911)
16. helmikuuta – Peyton Rous, vuoden 1966 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen patologi (s. 1879)
17. helmikuuta – Samuel Josef Agnon, vuoden 1966 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut israelilainen kirjailija (Uskollisuuden vala) (s. 1888)
17. helmikuuta – Alfred Newman, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (s. 1901)
20. helmikuuta – João Café Filho, Brasilian presidentti (1954–1955) (s. 1899)
20. helmikuuta – Emma Väänänen, suomalainen näyttelijä (s. 1907)
26. helmikuuta – Ahti Lavonen, suomalainen taidemaalari (s. 1928)
27. helmikuuta – Eino Raita, suomalainen teatteriohjaaja, johtaja ja näyttelijä (s. 1903)
2. maaliskuuta – Ria Bartok, ranskalainen yé-yé-laulaja (s. 1943)
3. maaliskuuta – Albin Kaasinen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1892)
11. maaliskuuta – Erle Stanley Gardner, yhdysvaltalainen asianajaja ja rikoskirjailija (s. 1889)
15. maaliskuuta – Arthur Adamov, venäläis-ranskalainen näytelmäkirjailija (s. 1908)
15. maaliskuuta – Tarjei Vesaas, norjalainen kirjailija (s. 1897)
16. maaliskuuta – Tammi Terrell, yhdysvaltalainen laulaja (s. 1946)
22. maaliskuuta – Ebba Jacobson-Lilius, suomalainen puhetekniikan ja lausunnan opettaja ja radiokuuluttaja (s. 1888)
28. maaliskuuta – Margarete Bonnevie, norjalainen kirjailija ja feministi (s. 1884)
30. maaliskuuta – Heinrich Brüning, Saksan valtakunnankansleri (1930–1932) (s. 1885)
31. maaliskuuta – Semjon Timošenko, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1895)

huhtikuu–kesäkuu

5. huhtikuuta – Karl von Spreti, saksalainen diplomaatti (s. 1907)
9. huhtikuuta – István Kozma, unkarilainen painija ja olympiavoittaja (s. 1939)
17. huhtikuuta – Aleksei I, Moskovan ja koko Venäjän patriarkka, Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja (s. 1877)
19. huhtikuuta – Aimo Lahti, suomalainen asesuunnittelija (s. 1896)
22. huhtikuuta – Kauko Pöyhönen, suomalainen kenraaliluutnantti (s. 1918)
27. huhtikuuta – Ilmari Calamnius (”Ilmari Kianto”), suomalainen kirjailija (s. 1874)
5. toukokuuta – Gunnar Ahlbäck, suomalainen hallintomies, Vaasan läänin maaherra 1944–1967 (s. 1900)
9. toukokuuta – Walter Reuther, yhdysvaltalainen ammattiyhdistysjohtaja (s. 1907)
11. toukokuuta – Mauno Oittinen, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1896)
12. toukokuuta – Leonie Sachs (”Nelly Sachs”), vuoden 1966 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut saksalainen runoilija (s. 1891)
15. toukokuuta – Pentti Unho, suomalainen elokuvaaja (s. 1928)
22. toukokuuta – Goodwin Knight, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko (s. 1896)
29. toukokuuta – John Gunther, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1901)
30. toukokuuta – Hans Laine, suomalainen kilpa-autoilija (s. 1945) (auto-onnettomuus)
31. toukokuuta – Terry Sawchuk, kanadalainen jääkiekkomaalivahti (s. 1929)
1. kesäkuuta – Eemil Luukka, suomalainen poliitikko (s. 1892)
2. kesäkuuta – Bruce McLaren, uusiseelantilainen kilpa-autoilija, kilpa-autojen suunnittelija ja valmistaja (McLaren-F1-tallin perustaja) (s. 1937)
3. kesäkuuta – Olavi Merimaa, suomalainen ministeri (s. 1908)
3. kesäkuuta – Hjalmar Schacht, saksalainen poliitikko, pankkiiri ja ministeri (Reichsbankin johtaja Adolf Hitlerin valtakaudella) (s. 1877)
5. kesäkuuta – Arvo Lyytinen, suomalainen eversti ja rannikkotykistön komentaja (s. 1891)
6. kesäkuuta – Signe Hammarsten-Jansson, ruotsalais-suomalainen graafikko (s. 1882)
7. kesäkuuta – Edward Morgan Forster, englantilainen kirjailija (Hotelli Firenzessä) (s. 1879)
8. kesäkuuta – Abraham Maslow, yhdysvaltalainen psykologi (Maslow'n tarvehierarkia) (s. 1908)
11. kesäkuuta – Aleksandr Kerenski, Venäjän keisarikunnan pääministeri (s. 1881)
14. kesäkuuta – William H. Daniels, yhdysvaltalainen elokuvaaja (s. 1901)
15. kesäkuuta – Hortense Powdermaker, yhdysvaltalainen antropologi (s. 1900)
16. kesäkuuta – Heino Eller, virolainen säveltäjä (s. 1887)
21. kesäkuuta – Piers Courage, brittiläinen Formula 1 -kuljettaja (s. 1942)
21. kesäkuuta – Sukarno, ensimmäinen Indonesian presidentti (s. 1901)
22. kesäkuuta – Juhani Konkka, inkeriläissyntyinen suomalainen kirjailija (s. 1904)

heinäkuu–syyskuu

2. heinäkuuta – Uolevi Koski, suomalainen runoilija ja aforismien kirjoittaja (s. 1910)
4. heinäkuuta – Matti Vilander (”Matti Aulos”), suomalainen näyttelijä (s. 1909)
5. heinäkuuta – Eine Laine, suomalainen näyttelijä, teatteriohjaaja ja sanoittaja (s. 1892)
6. heinäkuuta – Signe Hammarsten-Jansson, suomalainen taidemaalari (s. 1882)
7. heinäkuuta – Peter Larsen, tanskalainen poliitikko (s. 1924)
13. heinäkuuta – Greta Bjurström, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1889)
15. heinäkuuta – José de Almada Negreiros, portugalilainen taidemaalari, runoilija ja kirjailija (s. 1893)
23. heinäkuuta – István Fekete, unkarilainen kirjailija (Vuk) (s. 1900)
23. heinäkuuta – Leith Stevens, yhdysvaltalainen elokuvasäveltäjä (s. 1909)
27. heinäkuuta – António de Oliveira Salazar, Portugalin pääministeri (käytännössä diktaattori) (s. 1889)
28. heinäkuuta – Senni Nieminen, suomalainen näyttelijä (s. 1905)
29. heinäkuuta – Sir John Barbirolli, brittiläinen kapellimestari ja sellisti (s. 1899)
1. elokuuta – Frances Farmer, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1913)
1. elokuuta – Otto Heinrich Warburg, vuoden 1931 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut saksalainen lääkäri ja tutkija (s. 1883)
2. elokuuta – Antero Väyrynen, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja ministeri (s. 1916)
3. elokuuta – Bokken Lasson, norjalainen laulaja ja kabareetaiteilija (s. 1871)
5. elokuuta – Otto Hardwick, yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti (s. 1904)
10. elokuuta – Bernd Alois Zimmermann, saksalainen säveltäjä (s. 1918)
12. elokuuta – Nelma Sibelius, suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija (s. 1878)
24. elokuuta – Veikko Linna, suomalainen näyttelijä (s. 1901)
25. elokuuta – Orvo Saarikivi, suomalainen elokuvaohjaaja, järjestäjä ja näyttelijä (s. 1905)
28. elokuuta – Theophanis Lamboukas (”Théo Sarapo”), ranskalainen laulaja (s. 1936)
1. syyskuuta – François Mauriac, vuoden 1952 Nobelin kirjallisuuspalkinnon saanut ranskalainen kirjailija ja akateemikko (Thèrése – myrkyttäjätär) (s. 1885)
5. syyskuuta – Jochen Rindt, saksalais-itävaltalainen Formula 1 -kuljettaja (maailmanmestari) (s. 1942)
10. syyskuuta – Ossian Hannelius, suomalainen tekniikan professori ja siltojen suunnittelija (s. 1885)
14. syyskuuta – Heikki Huhtamäki, suomalainen vuorineuvos, Huhtamäki-yhtiö perustaja (s. 1900)
18. syyskuuta – James Marshall Hendrix (”Jimi Hendrix”), yhdysvaltalainen rock-muusikko (s. 1942)
25. syyskuuta – Erich Paul Remark (”Erich Maria Remarque”), saksalainen kirjailija (s. 1898)
28. syyskuuta – Gamal Abdel Nasser, Egyptin presidentti (s. 1918)
28. syyskuuta – John Dos Passos, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1896)
29. syyskuuta – Edward Everett Horton, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1886)

lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Oluf Pedersen, tanskalainen poliitikko (s. 1891)
4. lokakuuta – Berndt Grönblom, suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (s. 1885)
4. lokakuuta – Janis Joplin, yhdysvaltalainen rock- ja blues-laulaja (s. 1943)
7. lokakuuta – Aleksei Müürisepp, virolainen kommunistipoliitikko (s. 1892)
10. lokakuuta – Édouard Daladier, Ranskan pääministeri (s. 1884)
10. lokakuuta – Adam Rapacki, puolalainen poliitikko (s. 1909)
12. lokakuuta – Feodor Rojankovsky, venäläinen kirjankuvittaja (s. 1891)
15. lokakuuta – Axel Haartman, suomalainen taidemaalari (s. 1909)
17. lokakuuta – Pierre Laporte, kanadalainen poliitikko (s. 1921)
19. lokakuuta – Signe Kantele, suomalainen lähetystyöntekijä, lastenkirjailija ja suomentaja (s. 1890)
21. lokakuuta – Ernest Haller, yhdysvaltalainen elokuvaaja (s. 1896)
21. lokakuuta – Toivo Hyytiäinen, suomalainen keihäänheittäjä (s. 1925)
23. lokakuuta – Evald Terho, suomalainen näyttelijä (s. 1889)
27. lokakuuta – Unto Parvilahti, suomalainen liikemies ja kirjailija (Berijan tarhat) (s. 1907)
30. lokakuuta – Ari Kurko, suomalainen painonnostaja (s. 1949)
3. marraskuuta – Pietari II, Jugoslavian kuningas 1941–1945 (s. 1923)
9. marraskuuta – Charles de Gaulle, ranskalainen kenraali, poliitikko ja Ranskan presidentti (s. 1890)
19. marraskuuta – Andrei Jerjomenko, Neuvostoliiton marsalkka (s. 1892)
21. marraskuuta – Chandrasekhara Raman, vuoden 1930 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut intialainen fyysikko (s. 1888)
22. marraskuuta – Aukusti Alopaeus, suomalainen taidemaalari (s. 1887)
25. marraskuuta – Kimitake Hiraoka (”Yukio Mishima”), japanilainen kirjailija (s. 1925)
30. marraskuuta – Maria Nielli (”Nina Ricci)”, italialais-ranskalainen muodinluoja (s. 1883)
9. joulukuuta – Artjom Mikojan, neuvostoliittolainen lentokonesuunnittelija (s. 1905)
14. joulukuuta – William Slim, brittiläinen upseeri ja Australian kenraalikuvernööri (s. 1891)
16. joulukuuta – Oscar Lefkowitz (”Oscar Lewis”), yhdysvaltalainen antropologi (s. 1914)
18. joulukuuta – Paavo Jännes, suomalainen näyttelijä (s. 1892)
19. joulukuuta – Veikko Leistén, suomalainen arkkitehti (s. 1896)
23. joulukuuta – Aleksander Warma, Viron pakolaishallituksen presidentti (s. 1890)
24. joulukuuta – Carina Ari, ruotsalainen tanssija, koreografi ja kuvanveistäjä (s. 1897)
24. joulukuuta – Nikolai Švernik, Neuvostoliiton presidentti 1946–1953 (s. 1888)
30. joulukuuta – Charles L. Liston (”Sonny Liston”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä (raskaansarjan maailmanmestari) (s. 1932)

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Historiaa Keravan Kaupunki. Arkistoitu 19.2.2007. Viitattu 20.7.2010.
↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 988–999. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X
↑ Tape aired of fatal 1970 US rally BBC. Viitattu 02.05.2007.
↑ Black September: Tough negotiations BBC. Viitattu 02.05.2007.

[1] Historiaa Keravan Kaupunki. Arkistoitu 19.2.2007. Viitattu 20.7.2010.

[Kronikka-2] ↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g ^h ⁱ ^j ^k ^l ^m Risto Lehmusoksa (toim.): ”1970–1986”, Vuosisatamme kronikka, s. 988–999. Gummerus, 1986. ISBN 951-20-2893-X

[3] Tape aired of fatal 1970 US rally BBC. Viitattu 02.05.2007.

[4] Black September: Tough negotiations BBC. Viitattu 02.05.2007.

[1]

[2]

[3]

[4]