1967

Vuosisadat	1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet	1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku 1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet	1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899 1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909 1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919 1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929 1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939 1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949 1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959 1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969 1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979 1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989 1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999 2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

Vuosi 1967 oli normaalivuosi, joka alkoi sunnuntaista.

Tapahtumia

tammikuu

1. tammikuuta – Järvenpään kauppala muuttui kaupungiksi sekä Haapajärven, Kankaanpään, Oulaisten ja Suonenjoen kunnat kauppaloiksi.
1. tammikuuta – Kuntaliitoksia Suomessa:
- Angelniemen kunta liitettiin Halikon kuntaan
- Lauritsalan kauppala ja Lappeen kunta liitettiin Lappeenrannan kaupunkiin
- Maarian kunta liitettiin Turun kaupunkiin
- Paraisten maalaiskunta liitettiin Paraisten kauppalaan
- Porin maalaiskunta liitettiin Porin kaupunkiin
- Uskelan kunta liitettiin Salon kaupunkiin
- Vanajan kunta liitettiin pääosin Hämeenlinnan kaupunkiin, pienempiä alueita myös Hattulan, Janakkalan ja Rengon kuntiin
2. tammikuuta – Operaatio Bolo: Vietnamin sodassa yhdysvaltalaisten F-4 Phantom II -hävittäjien onnistui harhauttaa vietnamilaisten tutkajärjestelmä ja houkutella MiG-21 -hävittäjät käymään epäedulliseen ilmataisteluun, jonka aikana pudotettiin seitsemän MiG-hävittäjää ilman yhdysvaltalaisia tappioita.
4. tammikuuta – Englantilainen Donald Campbell sai surmansa yrittäessään rikkoa moottoriveneiden nopeusennätystä Conistonin järvellä.
6. tammikuuta – Vietnamin sota: Yhdysvaltojen ja Etelä-Vietnamin merijalkaväen joukot aloittivat Mekongin suiston alueella maihinnousuoperaation Deckhouse V.
10. tammikuuta – Alankomaiden prinsessa Margriet ja porvarillista syntyperää oleva Pieter van Vollenhoven vihittiin avioliittoon.
13. tammikuuta – Étienne Eyademan johtama sotilasvallankaappaus Togossa.
15. tammikuuta – Louis Leakey ilmoitti löytäneensä ihmisen esi-isän fossiileja Keniasta, hän antoi lajille nimen Kenyapithecus africanus.
16. tammikuuta – Italia asettui tukemaan Ison-Britannian hyväksymistä Euroopan talousyhteisön jäseneksi.
16. tammikuuta – Tuusulan moottoritien (Tuusulanväylän) Helsingin kaupungin alueella oleva osuus avattiin liikenteelle.
20. tammikuuta – Rauno Aaltonen voitti Monte Carlo -rallin Mini Cooper S -autolla. Tämä oli Suomen kolmas perättäinen voitto Monte Carlo -rallissa.
20. tammikuuta – Suomen Kotien Radio- ja Televisioliitto perustettiin Helsingissä
23. tammikuuta – Münchenissä aloitettiin oikeudenkäynti natsisotarikollista Wilhelm Harsteria vastaan. Hän oli syytettynä 82 856 murhasta, mukaan lukien Anne Frankin murha.
24. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri Harold Wilson tapasi Ranskan presidentin Charles de Gaullen Pariisissa. Wilson tunnusteli Ison-Britannian mahdollisuuksia liittyä Euroopan talousjärjestöön EEC:hen, mutta neuvottelut jäivät tuloksettomiksi.
25. tammikuuta – Raja-Joosepin rajanylityspaikka avattiin.
26. tammikuuta – Yhdistyneen kuningaskunnan parlamentti päätti kansallistaa 90 prosenttia maan terästeollisuudesta.
26. tammikuuta – Helsingin raastuvanoikeudessa alkoi oikeudenkäynti kirjailija Arvo Saloa vastaan. Kapteeni Artturi Vuorimaa syytti Saloa tekijänoikeuslain rikkomisesta, koska Salo oli lainannut kirjoittamaansa Lapualaisoopperaan useita otteita Vuorimaan kirjasta Kolme kuukautta Kosolassa.
27. tammikuuta – Tulipalo surmasi kolme Apollo 1 -astronauttia.
27. tammikuuta – Yhdysvallat, Neuvostoliitto ja Yhdistynyt kuningaskunta allekirjoittivat Outer Space Treatyn, joka kieltää avaruuden käytön sotilaallisiin tarkoituksiin.
31. tammikuuta – Länsi-Saksa ja Romania solmivat diplomaattisuhteet.

helmikuu

4. helmikuuta – Suomen presidentti Urho Kekkonen piti ns. Ostrobotnian puheen, jossa hän muun muassa ilmoitti pitävänsä tärkeänä, että myös kansandemokraateilla oli oltava periaatteellinen oikeus olla mukana maan hallituksessa vaikuttamassa valtakunnan asioiden kulkuun.
5. helmikuuta – Kenraali Anastasio Somoza Debaylesta tuli Nicaraguan presidentti.
6. helmikuuta – Tokion diplomaattilähteet kertoivat, että Kiinan kansantasavallan presidentti Liu Shaoqi ja kommunistisen puolueen pääsihteeri Deng Xiaoping oli erotettu ”kaikista keskeisistä viroistaan”.
7. helmikuuta – Kiinan hallitus ilmoitti, ettei se enää voi taata neuvostodiplomaattien turvallisuutta lähetystön ulkopuolella.
8. helmikuuta – SDP asettui presidentti Urho Kekkosen taakse vuoden 1968 vaaleissa.
14. helmikuuta – Kreikan kuningas Konstantin II pakeni maasta vallankaappauksensa epäonnistuttua.
15. helmikuuta – Neuvostoliitto ilmoitti lähettäneensä joukkoja Kiinan rajan lähelle.
18. helmikuuta – Kiina lähetti kolme divisioonaa Tiibetiin.
20. helmikuuta – Nirvana-yhtyeen solisti ja kitaristi Kurt Cobain syntyi.
24. helmikuuta – Moskova kielsi satelliittivaltioitaan solmimasta diplomaattisuhteita Saksan liittotasavaltaan.
27. helmikuuta – Länsi-Saksa ja Jordania solmivat uudelleen vuodesta 1965 poikki olleet diplomaattisuhteensa. Suhteet olivat katkenneet Länsi-Saksan tunnustettua Israeln.
28. helmikuuta – Lumimyrsky koetteli Suomea ja vaikeutti liikennettä erityisesti Pohjanmaalla.

maaliskuu

1. maaliskuuta – Brasilian poliisi pidätti Treblinkan ja Sobibórin entisen komentajan Franz Paul Stanglin.
6. maaliskuuta – Josef Stalinin tytär Svetlana Allilujeva loikkasi Yhdysvaltoihin New Delhin suurlähetystössä.
8. maaliskuuta – Luxemburg ilmoitti tukevansa Britannian liittymistä EEC:n jäseneksi.
8. maaliskuuta − Suomessa alkoi kirjapainolakko, joka mm. keskeytti kaikkien sanoma- ja aikakauslehtien ilmestymisen. Lakko päättyi 29. maaliskuuta.
12. maaliskuuta – Indonesian parlamentti otti kaiken vallan Sukarnolta ja nimesi Suharton presidentiksi.
13. maaliskuuta – Moise Tšombe, entinen Kongon demokraattisen tasavallan (entinen Belgian Kongo) pääministeri tuomittiin poissaolevana kuolemaan.
15. maaliskuuta – Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin sanoi uusnatsien toiminnan Länsi-Saksassa vilkastuneen huolestuttavassa määrin.
18. maaliskuuta – Tankkialus Torrey Canyon haaksirikkoutui Englannin lounaisrannikolla, jolloin mereen pääsi 120 000 tonnia öljyä.
19. maaliskuuta – Kansanäänestys Ranskan Somalimaassa kannatti yhteyttä Ranskaan.
21. maaliskuuta – Sotilasvallankaappaus Sierra Leonessa.

huhtikuu

7. huhtikuuta – Kuuden päivän sota: Israelin hävittäjät ampuivat alas seitsemän Syyrian MIG-21:a.
8. huhtikuuta – Euroviisut järjestettiin Wienissä. Ison-Britannian edustaja Sandie Shaw voitti kappaleella "Puppet on a String".
9. huhtikuuta – Boeing 737-matkustajalentokoneen ensilento tapahtui.
11. huhtikuuta – Rikoslain uudistaminen uskontorikosten osalta lykättiin 77 kansanedustajan voimin seuraavien eduskuntavaalien yli.
13. huhtikuuta – Presidentti Urho Kekkonen suostui virallisesti ehdokkaaksi vuoden 1968 presidentinvaaleihin.
15. huhtikuuta – Suuria mielenosoituksia Vietnamin sotaa vastaan New Yorkissa ja San Franciscossa.
16. huhtikuuta – Kokoomus valitsi puoluekokouksessaan Tampereella Kansallis-Osake-Pankin pääjohtajan Matti Virkkusen presidenttiehdokkaakseen vuoden 1968 vaaleihin.
19. huhtikuuta – Hiihtäjä ja maanviljelijä Heikki Hasu nousi varasijalta Keskustapuolueen kansanedustajaksi Marja Lahden kuoltua.
21. huhtikuuta – Georgios Papadopoulosin johtama ”everstijuntta” kaappasi vallan Kreikassa.
24. huhtikuuta – Kosmonautti Vladimir Komarov lähti Sojuz 1 -lennolle, hän kuoli laskeutumisen aikana.
27. huhtikuuta – Montrealin maailmannäyttely Expo 67 avattiin.
29. huhtikuuta – Fidel Castro ilmoitti, että kaikki aineeton omaisuus kuuluu valtiolle ja että Kuuba aikoo kääntää ja julkaista teknistä kirjallisuutta ilman korvauksia.

toukokuu

Jimi Hendrix vuonna 1967

2. toukokuuta – Tukholmassa alkoi brittiläisen filosofin Bertrand Russellin ja ranskalaisen kirjailijan Jean-Paul Sartren aloitteesta kokoontuneen ”Kansainvälisen sotarikostuomioistuimen” eli "Russellin tribunaalin” istunto, jonka tarkoituksena oli selvittää, oliko Yhdysvallat syyllistynyt e Vietnamissa. Tuomioistuin totesi Yhdysvallat syylliseksi 10. toukokuuta.
6. toukokuuta – Tri Zakir Hussainista tuli Intian ensimmäinen muslimipresidentti.
10. toukokuuta – Kreikan sotilashallitus syytti Andreas Papandreuta maanpetoksesta.
13. toukokuuta – TPSL:n kansanedustaja Olli J. Uoti kuoli. Hänen tilalleen eduskuntaan tuli vaaliliittokumppani SKDL:n Kauko Tamminen.
14. toukokuuta – Helsingin Senaatintorilla luovutettiin Liikkuvalle poliisille 58 uutta partioautoa, jotka oli hankittu toimittaja Niilo Tarvajärven ideoimalla Hamsteri-kampanjalla. Autot otti vastaan ylipoliisipäällikkö Fjalar Jarva.
15. toukokuuta – SKDL asettui tukemaan presidentti Urho Kekkosen uudelleenvalintaa vuoden 1968 vaaleissa.
16. toukokuuta – Rauhanjärjestö Sadankomitea järjesti Helsingissä mielenosoitusmarssin, jonka tarkoituksena oli kiinnittää huomiota aseistakieltäytyjien asemaan Suomessa. Marssin päätteeksi järjestön jäsenet Markku Lahtela, Kalevi Seilonen, Ilpo Saunio ja Tauno Tuomivaara polttivat julkisesti sotilaspassinsa, mistä heidät tuomittiin myöhemmin sakkoihin.
17. toukokuuta – Sodan uhatessa Syyria julisti liikekannallepanon.
17. toukokuuta – Presidentti Gamal Abdel Nasser vaati YK:n rauhanturvaajien vetämistä Siinailta.
17. toukokuuta – Pohjoismaiden ensimmäinen erikoislukio, Savonlinnan Taidelukio, sai perustamisluvan.^[1]
21. toukokuuta – Pääministeri Rafael Paasio matkusti vierailulle Israeliin, mutta hän joutui palaamaan kotimaahan jo kaksi päivää myöhemmin Lähi-idän tilanteen kiristymisen vuoksi.
22. toukokuuta – Suomen elokuva-alan keskeisiin vaikuttajiin kuulunut Toivo Särkkä sai ensimmäisen Suomessa myönnetyn elokuvaneuvoksen arvonimen.
22. toukokuuta – The Jimi Hendrix Experience esiintyi ainoan kerran Suomessa Helsingin Kulttuuritalolla.
22. toukokuuta – Viisikerroksisen vuonna 1901 valmistuneen L’Innovation-tavaratalon tulipalossa Brysselissä, Belgiassa kuoli 251 ihmistä ja 62 loukkaantui.
23. toukokuuta – Egypti sulki Tiraninsalmen ja Israelin Eilatin sataman. Ulkomaiset tarkkailijat pitivät sodan syttymistä Egyptin ja Israelin välille väistämättömänä.
23. toukokuuta – Ruotsin prinssi Bertil saapui viisipäiväiselle vierailulle Suomeen.
27. toukokuuta – Tamperelainen 16-vuotias Kristiina Kankaanpää valittiin Chicagossa maailman teiniprinsessaksi.
28. toukokuuta – Englantilainen Francis Chichester saapui Plymouthin satamaan purjehdittuaan maapallon ympäri 119 päivässä.
30. toukokuuta – Biafra julistautui itsenäiseksi Nigeriasta.

kesäkuu

1. kesäkuuta – The Beatles -yhtyeen albumi Sgt. Pepper's Lonely Hearts Club Band julkaistiin.
1. kesäkuuta – Laukaan Lievestuoreessa sijainnut Haarlan selluloosatehdas lopetti toimintansa yhtiön rahoittajien lopetettua tehtaan tukemisen. Lakkauttamiseen vaikuttivat myös tiukentuneet ympäristönsuojeluvaatimukset. Lähes 500 henkilöä jäi työttömiksi.
1. kesäkuuta – Helsingin raastuvanoikeus hylkäsi kapteeni Artturi Vuorimaan nostaman kanteen kirjailija Arvo Saloa vastaan.
4. kesäkuuta – Marsalkka Mannerheimin syntymästä tuli kuluneeksi sata vuotta. Mikkelissä paljastettiin Kalervo Kallion veistämä marsalkan näköispatsas.
5. kesäkuuta – Kuuden päivän sota alkoi: Israel hyökkäsi naapureitaan vastaan ja valloitti sodan aikana Länsirannan, Gazan, Siinain ja Golanin.
5. kesäkuuta – Royal Mail Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkaisi ensimmäisen erän niin sanottuja Machin definitive -postimerkkejä, joissa oli Arnold Machinin piirtämä kuva kuningatar Elisabet II:stä.
8. kesäkuuta – Israel hyökkäsi USS Libertyä vastaan surmaten 34 ja haavoittaen 171 yhdysvaltalaista.
10. kesäkuuta – Neuvostoliitto katkaisi suhteet Israeliin. Israel oli syyttänyt Neuvostoliittoa Egyptin ja Syyrian aseistamisesta.
10. kesäkuuta – Tanskan prinsessa Margareetan ja ranskalaisen kreivi Henri de Laborde de Monpezat'n häät.
11. kesäkuuta – Rotumellakka Tampassa Floridassa.
11. kesäkuuta – Kuuden päivän sota päättyi aselepoon.
12. kesäkuuta – Yhdysvaltain korkein oikeus tuomitsi rotujen väliset avioliitot kieltävät lait perustuslain vastaisiksi.
12. kesäkuuta – Neuvostoliiton Venusta tutkimaan lähetetty Venera 4 laukaistiin radalleen, siitä tuli ensimmäinen toisen planeetan kaasukehästä tietoja välittänyt avaruusluotain.
16. kesäkuuta – Kolmipäiväinen Monterey Pop Festival alkoi.
17. kesäkuuta – Kiinan kansantasavalta räjäytti ensimmäisen vetypomminsa.
19. kesäkuuta – Mestarinyrkkeilijä Cassius Clay (Muhammad Ali) tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen ja 10 000 dollarin sakkoihin, koska hän oli kieltäytynyt suorittamasta asevelvollisuuttaan.
26. kesäkuuta – Paavi Paavali VI vaati Jerusalemin muuttamista kansainväliseksi vapaakaupungiksi.
27. kesäkuuta – Suomen YK-suurlähettiläs Max Jakobson esitti YK:n yleiskokouksessa Suomen kannan, jonka mukaan Israelin oli vedettävä joukkonsa miehittämiltään alueilta.
28. kesäkuuta – Israel julisti liittävänsä Itä-Jerusalemin itseensä.

heinäkuu

3. heinäkuuta – Belgialaisen palkkasoturin Jean Schrammen johtama kapina alkoi Kongon Katangassa.
4. heinäkuuta – Yhdistynyt kuningaskunta laillisti homoseksuaalisuuden.
6. heinäkuuta – Nigerian joukot hyökkäsivät Biafraan itsenäisyysjulistuksen jälkeen.
15. heinäkuuta – Ahveniston moottorirata valmistui.
23. heinäkuuta – Pahimpia rotumellakoita Yhdysvalloissa: Detroitissa surmattiin 43 ihmistä, 342 loukkaantui ja 1 400 rakennusta poltettiin.
24. heinäkuuta – Ranskan presidentti Charles de Gaulle piti Montrealissa puheen, jossa hän kehotti kohottamaan kolminkertaisen eläköön-huudon ”vapaalle Québecille”. Ilmaus herätti voimakasta arvostelua Kanadan englanninkielisissä osissa kuin myös Isossa-Britanniassa. De Gaullen vierailu Kanadassa loppui alkuunsa.
28. heinäkuuta – Presidentti Urho Kekkonen nimitti kolme uutta maaherraa. Vaasan läänin maaherraksi tuli Martti Viitanen, Pohjois-Karjalan läänin maaherraksi Esa Timonen ja Oulun läänin maaherraksi Niilo Ryhtä. Maaherranimitykset aiheuttivat muutoksia hallituksessa: Viitasen tilalle sisäministeriksi tuli Antero Väyrynen, Timosen tilalle kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriksi Matti Kekkonen ja Ryhdän tilalle sosiaaliministeriksi Toivo Saloranta.

elokuu

1. elokuuta – Rotumellakat levisivät Washingtoniin.
1. elokuuta − Kanadan pääministeri Lester Pearson sanoi, ettei Kanada ”hyväksy ulkoista puuttumista sisäisiin asioihinsa”, millä hän viittasi Ranskan presidentin Charles de Gaullen heinäkuiseen puheeseen.
7. elokuuta – Vietnamin sota: Kiinan kansantasavalta ilmoitti antavansa Pohjois-Vietnamille määrättömän summan apua.
7. elokuuta – Yleislakko Israelin itseensä liittämässä Itä-Jerusalemissa.
8. elokuuta − Jordania kehotti palestiinalaispakolaisia palaamaan Jordanin länsirannalle, jotta nämä olisivat ”piikkinä miehittäjien lihassa”.
9. elokuuta – Oulun raastuvanoikeus tuomitsi ”profeetta” Laila Heinosen sakkoihin kotirauhan häirinnästä.
12. elokuuta − Skientologian perustaja L. Ron Hubbard perusti Sea Orgin.
17. elokuuta − Kiinalaiset mielenosoittajat hyökkäsivät Neuvostoliiton suurlähetystöön Pekingissä.
20. elokuuta – Ruotsin pääministeri Tage Erlander saapui Suomeen vierailulle, jonka ohjelma oli enimmäkseen epävirallista. Vierailun aikana Erlander paljasti erään esi-isänsä olleen kotoisin Mikkelin seudulta ja nimeltään Suhonen.
21. elokuuta – Kiina ilmoitti ampuneensa alas ilmatilaansa loukanneet kaksi Yhdysvaltain pommikonetta.
22. elokuuta − Kiinalaiset mielenosoittajat hyökkäsivät Britannian Pekingin-lähetystöön.

syyskuu

1. syyskuuta – Junaliikenne Hyvinkään ja Karkkilan välisellä, 45 kilometrin pituisella yksityisellä kapearaiteisella rautatiellä päättyi.
2. syyskuuta – Eduskuntaan tuli kaksi uutta kansanedustajaa. Pohjois-Karjalan läänin maaherraksi siirtyneen Esa Timosen tilalle tuli lehtori Paula Ruutu ja Oulun läänin maaherraksi siirtyneen Niilo Ryhdän tilalle Pudasjärven kunnanjohtaja Veikko Honkanen. Molemmat olivat toimineet aiemminkin kansanedustajina.
3. syyskuuta – Ruotsissa siirryttiin oikeanpuoleiseen liikenteeseen.
3. syyskuuta – Nguyễn Văn Thiệu valittiin Etelä-Vietnamin presidentiksi.
7. syyskuuta – Kuvanveistäjä Eila Hiltusen luoma Sibelius-monumentti paljastettiin Helsingissä.
10. syyskuuta – Gibraltarilla vain 44 äänestäjää 12 182:sta kannatti liittoa Espanjan kanssa.
10. syyskuuta – Paavi Paavali VI nimitti Suomen katolisen kirkon uudeksi arkkipiispaksi alankomaalaisen lakitieteen tohtorin Paul Verschurenin. Verschurenin edeltäjä, niin ikään alankomaalainen Gulielmus Cobben oli johtanut Suomen katolista kirkkoa 33 vuoden ajan.
20. syyskuuta − Ruotsi, Norja ja Tanska pyysivät Euroopan neuvostoa aloittamaan tutkimukset Kreikan sotilashallituksen tekemistä ihmisoikeusloukkauksista.
25. syyskuuta – Moskovan televisio väitti Suomen aloittaneen sodan Neuvostoliittoa vastaan 30. marraskuuta 1939. Suomen ulkoministeriö kumosi väitteen.
26. syyskuuta – Boliviassa alkoi oikeudenkäynti ranskalaista lehtimiestä Régis Debrayta vastaan. Häntä syytettiin Bolivian hallitusta vastaan taistelleiden sissien tukemisesta.
26. syyskuuta − Presidentti Urho Kekkonen ja rouva Sylvi Kekkonen matkustivat valtiovierailulle Belgiaan.

lokakuu

X-15-kone

2. lokakuuta – Darmstadtissa Saksassa alkoi oikeudenkäynti yhtätoista entistä SS-upseeria vastaan. Syytetyt olivat kuuluneet komennuskuntaan, joka ampui lähes 34 000 Neuvostoliiton juutalaista Babyn Jarin rotkossa Ukrainassa toisen maailmansodan aikana.
3. lokakuuta – William Knight lensi X-15-koneella nopeusennätyksen 6,7 machia.
3. lokakuuta – Ulkoministeri Ahti Karjalainen sanoi YK:n yleiskokouksessa pitämässään puheessa, että ”mitkään perustelut eivät voi oikeuttaa Vietnamin jatkuvaa hävittämistä”.
7. lokakuuta – Helsingin Kaupunginteatteri vihittiin käyttöön.
8. lokakuuta – Che Guevara ja hänen joukkonsa jäivät kiinni Boliviassa. Guevara teloitettiin seuraavana päivänä. Kuuban pääministeri Fidel Castro julisti Kuubaan kolmen päivän maansurun Guevaran kuoleman vuoksi.
11. lokakuuta – Suomen markka devalvoitiin 31,25 %.
13. lokakuuta – Valtiovarainministeri Mauno Koivisto nimitettiin Klaus Wariksen tilalle Suomen Pankin pääjohtajaksi.
14. lokakuuta – Oikeuskansleri Jaakko Enäjärvi totesi, että televisiossa joulukuussa 1966 esitetty Reino Paasilinnan ohjelma Vakuutusasia – sydämen asia oli sisällöltään Yleisradion toimilupaehtojen vastainen, mutta katsoi, ettei asia antanut aihetta jatkotoimiin. Vakuutusyhtiö Tarmo oli kannellut ohjelmasta, koska siinä oli väitetty asiakkaiden kohtelun Tarmossa olevan epäkohteliasta, jopa raakaa.
18. lokakuuta – Voimakas myrsky ja lumipyry Etelä-Suomessa
18. lokakuuta – Neuvostoliiton Venera 4 laskeutui ensimmäisenä avaruusluotaimena Venuksen pinnalle. Luotain lähetti ennen tuhoutumistaan mittaustietoja Venuksen kaasukehästä.
21. lokakuuta – Egyptiin ohjus upotti Israelin hävittäjä Eilatin. 47 merimiestä kuoli. Israel hyökkäsi kostoksi öljynjalostamoihin Suezin kanavan varrella.
25. lokakuuta – Hallituksen päätöksellä laskettiin äänioikeusikäraja 21:stä 20 vuoteen.
26. lokakuuta – Šaahi Mohammad Reza Pahlavi kruunattiin Iranissa.
26. lokakuuta – Vietnamin sodassa lentäjänä toimineen tulevan senaattorin John McCainin kone ammuttiin alas pommituslennolla Pohjois-Vietnamin pääkaupungin Hanoin yläpuolella. McCain oli sotavankina maaliskuuhun 1973 saakka.
27. lokakuuta – Charles de Gaullen veto esti Britannian pääsyn EEC:hen.
27. lokakuuta – Jääkiekkoseura Jokerit perustettiin.
28. lokakuuta – Elokuvayhtiö Finnkino perustettiin.
30. lokakuuta – Brittijoukot ja mielenosoittajat kahinoivat Kiinan ja Hongkongin rajalla.

marraskuu

2. marraskuuta – Moskovassa alkoivat Lokakuun vallankumouksen 50-vuotisjuhlallisuudet. Puoluejohtaja Leonid Brežnev sanoi neuvostoarmeijan olevan ”voimakas, kauhea, lyömätön voima ja varustettu maailman parhain asein”.
6. marraskuuta – Rhodesian parlamentti sääti ensimmäiset rotuerottelulait.
7. marraskuuta – Ranskalainen muusikko David Guetta syntyi.
9. marraskuuta – Nasan Saturn V -raketti laukaistiin miehittämättömässä Apollo 4 -kokeessa Cape Kennedysta.
9. marraskuuta – Helsingissä paljastui, että syyskuun alusta lähtien oli kuollut 44 henkilöä heidän nautittuaan liekkiviinaa eli kirkasta talousspriitä, jonka alkoholipitoisuus oli 94 prosenttia. Liekkiviinan käyttäjät olivat olleet lähinnä rappioalkoholisteja, mutta myös monien varusmiesten todettiin nauttineen sitä.
17. marraskuuta – Ranskalainen lehtimies Régis Debray tuomittiin Boliviassa 30 vuodeksi vankeuteen.
19. marraskuuta – Englannin punta devalvoitiin entisestä 2,80 dollarin arvostaan 2,40 dollarin arvoiseksi. Päätöstä seurasi kullan ostorynnäkkö ja Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit joutuivat poikkeustoimin pitämään yllä kullan virallista 35 dollarin unssihintaa.
22. marraskuuta – Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto hyväksyi päätöslauselman 242, jossa vaadittiin Israelin joukkoja vetäytymään niiden kuuden päivän sodassa miehittämiltä alueilta.
25. marraskuuta – Iranin ensimmäinen ydinreaktori vihittiin käyttöön Teheranin yliopiston kampuksella.
28. marraskuuta – Ranskan entisen siirtomaan Gabonin ensimmäinen presidentti Léon M'ba kuoli. Presidentiksi nousi varapresidentti Omar Bongo, joka pysyi maan johdossa vuoteen 2009.
30. marraskuuta – Jemenin demokraattinen kansantasavalta (Etelä-Jemen) itsenäistyi. Viimeiset maassa olleet englantilaiset joukot olivat lähteneet Adenista edellisenä päivänä.

joulukuu

3. joulukuuta – Eteläafrikkalainen kirurgi Christiaan Barnard suoritti maailman ensimmäisen onnistuneen sydämensiirtoleikkauksen Kapkaupungissa. Potilas oli Louis Washkansky, joka eli 18 vuorokautta leikkauksen jälkeen.
4. joulukuuta – Antarktiksen Deceptionsaarella purkautui tulivuori kello 18:50.
5. joulukuuta – Eduskunta päätti perustaa Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (SITRA) ja varasi sen peruspääomaksi sata miljoonaa markkaa. Rahasto alistettiin Suomen Pankille.
5. joulukuuta – Asematunneli avattiin Helsingin keskustassa.
6. joulukuuta – Suomessa vietettiin itsenäisyyden 50-vuotisjuhlia.
8. joulukuuta – Yhdysvaltalainen senaattori William Fulbright tuomitsi presidentti Lyndon B. Johnsonin Vietnamin-politiikan ja sanoi Yhdysvaltain haluavan muuttaa pienen maan suureksi ruumishuoneeksi.
9. joulukuuta – Nicolae Ceaușescusta tuli Romanian valtioneuvoston puhemies, käytännössä maan diktaattori.
11. joulukuuta – Yliäänimatkustajakone Concorde esiteltiin yleisölle Toulousessa. Koneen ensilento tapahtui 2. maaliskuuta 1969.
17. joulukuuta – Australian pääministeri Harold Holt katosi ollessaan uimassa meren rannalla lähellä Portseata Victorian osavaltiossa.
28. joulukuuta – Kansanedustaja Eino Raunio nimitettiin valtiovarainministeriksi vuoden 1968 alusta lukien Suomen Pankin pääjohtajaksi siirtyvän Mauno Koiviston tilalle.
26. joulukuuta – Alaskassa sijaitseva Prudhoe Bayn öljykenttä löydettiin. Öljyntuotanto kentällä alkoi 1977.
29. joulukuuta – Eteläkorealainen Hyundai Motor Company autonvalmistaja perustettiin.

tuntematon päivämäärä

Albania julistautui ”maailman ensimmäiseksi ateistiseksi valtioksi” kieltäen kaikkien uskontojen harjoittamisen. Kirkot ja moskeijat suljettiin ja otettiin muuhun käyttöön tai purettiin.^[2]
Sodankylässä sijaitsevien Lokan ja Porttipahdan tekoaltaiden täyttö alkoi. Viimeiset asukkaat muuttivat pois altaiden alle jääneistä kylistä vuonna 1970.
Rakkauden kesä.

Syntyneitä

tammikuu–maaliskuu

1. tammikuuta – Janne Sankelo, suomalainen kokoomuslainen poliitikko
2. tammikuuta – Althea Rae Duhinio Janairo (”Tia Carrere”), yhdysvaltalainen näyttelijä (True Lies – Tosi valheita)
2. tammikuuta – Mark "Sparky" Matejka, yhdysvaltalainen rock-kitaristi (Hot Apple Pie, Charlie Daniels Band, Lynyrd Skynyrd)
5. tammikuuta – Joe Flanigan, yhdysvaltalainen näyttelijä (Stargate Atlantis)
6. tammikuuta – Irina Mušailova, venäläinen pituushyppääjä
8. tammikuuta – Robert Sylvester Kelly (”R. Kelly”), yhdysvaltalainen R&B-ja soul-laulaja
9. tammikuuta – Anu Komsi, suomalainen laulaja ja viulisti
9. tammikuuta – Piia Komsi, suomalainen sellisti ja laulaja
14. tammikuuta – Zakk Wylde, yhdysvaltalainen kitaristi
18. tammikuuta – Esteban de Palma, argentiinalainen lentopalloilija ja olympiamitalisti
21. tammikuuta – Katariina Kaitue, suomalainen näyttelijä
22. tammikuuta – Ecaterina Szabó, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
23. tammikuuta – Naim Süleymanoğlu (Naim Suleimanov), turkkilainen painonnoston olympiavoittaja
24. tammikuuta – Phil LaMarr, yhdysvaltalainen näyttelijä ja koomikko
24. tammikuuta – John Myung, yhdysvaltalainen basisti ("Dream Theater")
29. tammikuuta – Sean Burke, kanadalainen jääkiekkomaalivahti
29. tammikuuta – Khalid Skah, marokkolainen kestävyysjuoksun olympiavoittaja
30. tammikuuta – Sergei Tšepikov, venäläinen ampumahiihdon olympiavoittaja
2. helmikuuta – Artūrs Irbe, latvialainen jääkiekkomaalivahti
3. helmikuuta – Mika-Matti Paatelainen (”Mixu”), suomalainen jalkapallovalmentaja
6. helmikuuta – Izumi Sakai, japanilainen laulaja ("Zard") (k. 2007)
7. helmikuuta – Kirsi Salo, suomalainen televisiopersoona (Heikoin lenkki)
10. helmikuuta – Vince Gilligan, yhdysvaltalainen käsikirjoittaja, ohjaaja ja televisiotuottaja
12. helmikuuta – Anita Wachter, itävaltalainen alppihiihdon olympiavoittaja
13. helmikuuta – Outi Alanen, suomalainen ääninäyttelijä ja näyttelijä (Häräntappoase)
18. helmikuuta – Roberto Baggio, italialainen jalkapalloilija
18. helmikuuta – Colin Jackson, brittiläinen aitajuoksija
19. helmikuuta – Benicio del Toro, puertoricolainen näyttelijä
20. helmikuuta – Kurt Cobain, yhdysvaltalainen muusikko ("Nirvana") (k. 1994)
21. helmikuuta – Leroy Burrell, yhdysvaltalainen pikajuoksija (olympiavoittaja)
24. helmikuuta – Brian Schmidt, vuoden 2011 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut australialais-yhdysvaltalainen astrofyysikko
24. helmikuuta – Fernando Tejero, espanjalainen näyttelijä
25. helmikuuta – Veli-Matti Kerminen, suomalainen teoreettinen fyysikko, aerosolien tutkija
1. maaliskuuta – Susanna Helke, suomalainen dokumenttielokuvien tekijä ja professori
1. maaliskuuta – Sari Mikkonen, suomalainen kirjailija
1. maaliskuuta – Aron Winter, alankomaalainen jalkapalloilija
4. maaliskuuta – Evan Dando, yhdysvaltalainen muusikko
10. maaliskuuta – Petri Keskitalo (”Elmo”), suomalainen kymmenottelija
12. maaliskuuta – Mika Aaltonen, suomalainen jalkapalloilija
13. maaliskuuta – Andrés Escobar, kolumbialainen jalkapalloilija (k. 1994)
15. maaliskuuta – Lena Engstrand, suomalainen juristi ja oikeusneuvos
16. maaliskuuta – Lauren Graham, yhdysvaltalainen näyttelijätär
18. maaliskuuta – Anna Hedh, ruotsalainen poliitikko
19. maaliskuuta – Mika Nuojua, suomalainen näyttelijä
22. maaliskuuta – Mario Cipollini, italialainen maantiepyöräilijä
24. maaliskuuta – Franck Badiou, ranskalainen ampuja ja olympiamitalisti
31. maaliskuuta – Juha Vuorinen, suomalainen kirjailija

huhtikuu–kesäkuu

5. huhtikuuta – Tasia Valenza, yhdysvaltalainen ääninäyttelijä (Metal Gear Solid)
6. huhtikuuta – Kathleen Barr, kanadalainen ääninäyttelijä
6. huhtikuuta – Mika Koivuniemi, suomalainen keilaaja
7. huhtikuuta – Ari Peltonen, suomalainen radiotoimittaja
7. huhtikuuta – Pia Viitanen, suomalainen poliitikko
12. huhtikuuta – Jakob Axel Nielsen, tanskalainen poliitikko
20. huhtikuuta – Michael Stephen Portnoy (”Mike Portnoy”), yhdysvaltalainen muusikko ("Dream Theater")
21. huhtikuuta – Riikka Ala-Harja, suomalainen kirjailija ja dramaturgi
22. huhtikuuta – Ripsa Koskinen-Papunen, suomalainen toimittaja
23. huhtikuuta – Andrea Castellan, italialainen sarjakuvakäsikirjoittaja
24. huhtikuuta – Tiia Hasa, suomalainen televisiokuuluttaja
26. huhtikuuta – Valentine Strasser, Sierra Leonen presidentti 1992–1996
28. huhtikuuta – Kari Hämäläinen, suomalainen taloustieteilijä
30. huhtikuuta – Steven Mackintosh, englantilainen näyttelijä
5. toukokuuta – Marjukka Karttunen, suomalainen Kokoomuksen kansanedustaja
7. toukokuuta – Mia Mironoff (aik. Klemola, Liski), suomalainen tanssitaiteilija, näyttelijä ja kulttuurivaikuttaja
12. toukokuuta – Paul d'Amour, yhdysvaltalainen basisti ("Tool")
12. toukokuuta – Rane Vaskivuori, suomalainen sisustussuunnittelija ja tuotemuotoilija (k. 2016)
13. toukokuuta – Charles Michael Schuldiner (”Chuck Schuldiner”), yhdysvaltalainen laulaja ("Death") (k. 2001)
16. toukokuuta – Manu Sareen, tanskalainen poliitikko ja kirjailija
18. toukokuuta – Heinz-Harald Frentzen, saksalainen Formula 1 -kuljettaja
19. toukokuuta – Alessia Aquilani (”Alexia”), italialainen laulaja
20. toukokuuta – Ramzi Yousef, pakistanilainen terroristi
21. toukokuuta – Chris Benoit, kanadalainen show-painija (k. 2007)
23. toukokuuta – Phil Selway, englantilainen Radiohead-yhtyeen rumpali
23. toukokuuta – Sari Tamminen, suomalainen juontaja
24. toukokuuta – Dana Ashbrook, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. toukokuuta – Poppy Z. Brite, yhdysvaltalainen kirjailija
27. toukokuuta – Paul Gascoigne (”Gazza”), englantilainen jalkapalloilija
29. toukokuuta – Noel Gallagher, englantilainen muusikko ("Oasis")
31. toukokuuta – Phil Keoghan, uusiseelantilainen televisiojuontaja ja -käsikirjoittaja
31. toukokuuta – Iivi Anna Masso, suomalainen politiikan tutkija ja kolumnisti
1. kesäkuuta – Stefan Wallin, suomalainen poliitikko
3. kesäkuuta – Minna Koskela, suomalainen freelancenäyttelijä
6. kesäkuuta – Paul Giamatti, yhdysvaltalainen näyttelijä
7. kesäkuuta – Olli Mustonen, suomalainen pianisti, kapellimestari ja säveltäjä
7. kesäkuuta – David Navarro, yhdysvaltalainen kitaristi ("Red Hot Chili Peppers")
16. kesäkuuta – Aase Berg, ruotsalainen kirjailija
19. kesäkuuta – Bjørn Dæhlie, norjalainen hiihdon moninkertainen olympiavoittaja
20. kesäkuuta – Nicole Kidman, australialainen näyttelijä
24. kesäkuuta – Mia St. John, yhdysvaltalainen nyrkkeilijä
24. kesäkuuta – Richard Kruspe, saksalainen kitaristi ("Rammstein")
25. kesäkuuta – Päivi Lipponen, suomalainen poliitikko (SDP)
30. kesäkuuta – Jukka-Pekka Annala, suomalainen tv-psykologi, jääkiekkovalmentaja ja rekrytointiammattilainen

heinäkuu–syyskuu

1. heinäkuuta – Pamela Anderson, kanadalaissyntyinen näyttelijä ja malli
4. heinäkuuta – Terhi Ainiala, suomalainen kielitieteilijä ja nimistöntutkija
12. heinäkuuta – John Petrucci, yhdysvaltalainen kitaristi ("Dream Theater")
13. heinäkuuta – Vesa Keskinen, suomalainen toimitusjohtaja (Tuurin kyläkauppa)
14. heinäkuuta – Patrick J. Kennedy, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko
16. heinäkuuta – Mihaela Stănuleț, romanialainen telinevoimistelun olympiavoittaja
17. heinäkuuta – Janne Jaakkola, suomalainen sotilas, Puolustusvoimain komentaja
18. heinäkuuta – Mark Sinclair Vincent (”Vin Diesel”), yhdysvaltalainen näyttelijä
23. heinäkuuta – Philip Seymour Hoffman, yhdysvaltalainen näyttelijä
25. heinäkuuta – Magdalena Forsberg, ruotsalainen ampumahiihtäjä
25. heinäkuuta – Matthew Steven LeBlanc (”Matt LeBlanc”), yhdysvaltalainen näyttelijä (”Frendit”)
25. heinäkuuta – Christian Lindroos, suomalainen dramaturgi ja ohjaaja
25. heinäkuuta – Jaakko Saariluoma, suomalainen näyttelijä, stand up -koomikko, juontaja, käsikirjoittaja ja ohjaaja
26. heinäkuuta – Jason Statham, brittiläinen näyttelijä
27. heinäkuuta – Hans-Christian Gabrielsen, norjalainen ammattiyhdistysjohtaja (k. 2021)
29. heinäkuuta – Oleg Ivanov, venäläinen jalkapalloilija
30. heinäkuuta – Aki Ville Yrjänä (”A. W. Yrjänä”), suomalainen runoilija ja laulaja ("CMX")
31. heinäkuuta – Minako Honda, japanilainen laulaja (k. 2005)
2. elokuuta – Gordan Jandroković, kroatialainen diplomaatti ja poliitikko
3. elokuuta – Mathieu Kassovitz, ranskalainen näyttelijä
6. elokuuta – Deborah Dyer (”Skin”), brittiläinen muusikko
10. elokuuta – Martin Laurent Sander (”Mart Sander”), virolainen näyttelijä ja laulaja (Iskelmäprinssi)
11. elokuuta – Joe Rogan, yhdysvaltalainen koomikko ja näyttelijä
13. elokuuta – Lars Aagaard, tanskalainen poliitikko
14. elokuuta – Tiina Silvasti, suomalainen yhteiskuntapolitiikan professori
15. elokuuta – Tony Hand, skotlantilainen jääkiekkoilija
16. elokuuta – Jarkko Oikarinen, suomalainen IRC:n kehittäjä
17. elokuuta – Isto Hiltunen, suomalainen laulaja
17. elokuuta – Heidi Liehu, suomalainen kirjailija ja filosofi
19. elokuuta – Mika Kari, suomalainen SDP:n kansanedustaja
19. elokuuta – Tarmo Ruubel, suomalainen televisiojuontaja ja näyttelijä (Iskelmäprinssi)
21. elokuuta – Stéphane Charbonnier (”Charb”), ranskalainen toimittaja ja pilapiirtäjä (k. 2015)
21. elokuuta – Carrie-Anne Moss, kanadalainen näyttelijä
21. elokuuta – Serj Tankian, armenialais-yhdysvaltalainen muusikko ("System of a Down")
22. elokuuta – Adewale Akinnuoye-Agbaje, nigerialais-englantilainen näyttelijä, malli ja asianajaja
22. elokuuta – Ty Burrell, yhdysvaltalainen näyttelijä (Moderni perhe)
22. elokuuta – Alfred Gough, yhdysvaltalainen elokuvatuottaja ja -käsikirjoittaja
22. elokuuta – Layne Staley, yhdysvaltalainen laulaja ("Alice in Chains") (k. 2002)
29. elokuuta – Jon Almaas, norjalainen näyttelijä
29. elokuuta – Jiří Růžek, tšekkiläinen valokuvataiteilija
31. elokuuta – Anita Moen, norjalainen hiihtäjä
31. elokuuta – Minna Palander-Collin, suomalainen kielitieteilijä ja professori
2. syyskuuta – Dino Cazares, meksikolainen kitaristi ("Fear Factory")
3. syyskuuta – Daron Acemoğlu, vuoden 2024 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut turkkilais-yhdysvaltalainen taloustieteen professori
4. syyskuuta – Regina Kent, kiinalaissyntyinen näyttelijä (k. 1999)
5. syyskuuta – Arnel Pineda, filippiiniläinen laulaja
7. syyskuuta – Erann David Drori (”Erann DD”), tanskalainen muusikko
7. syyskuuta – Toby Jones, brittiläinen näyttelijä
7. syyskuuta – Tommi Taurula, suomalainen näyttelijä
8. syyskuuta – Marko Leino, suomalainen kirjailija
11. syyskuuta – Harry Connick, Jr., yhdysvaltalainen jazzlaulaja, pianisti ja näyttelijä
13. syyskuuta – Michael Johnson, yhdysvaltalainen pikajuoksun nelinkertainen olympiavoittaja
19. syyskuuta – Aleksandr Karelin, venäläinen painin kolminkertainen olympiavoittaja
20. syyskuuta – Mona Juul, tanskalainen poliitikko
21. syyskuuta – Audrey Faith Perry McGraw (”Faith Hill”), yhdysvaltalainen country-laulaja
21. syyskuuta – Suman Pokhrel, nepalilainen runoilija
22. syyskuuta – Félix Savón, kuubalainen nyrkkeilijä
28. syyskuuta – Mira Sorvino, yhdysvaltalainen näyttelijä

lokakuu–joulukuu

2. lokakuuta – Frankie Fredericks, namibialainen pikajuoksun maailmanmestari
2. lokakuuta – Ardem Patapoutian, vuoden 2021 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut libanonilais-yhdysvaltalainen molekyylibiologi ja neurotieteilijä
3. lokakuuta – Kirsti Valve, suomalainen näyttelijä
3. lokakuuta – Denis Villeneuve, kanadalainen elokuvaohjaaja ja -käsikirjoittaja
5. lokakuuta – Guy Pearce, australialainen näyttelijä (L.A. Confidential)
7. lokakuuta – Toni Braxton, yhdysvaltalainen laulaja
9. lokakuuta – Anders Jansson, ruotsalainen koomikko
9. lokakuuta – Eduardo Gory Guerrero Llanes (”Eddie Guerrero”), yhdysvaltalainen show-painija (k. 2005)
10. lokakuuta – Gavin Newsom, yhdysvaltalainen demokraattipoliitikko ja Kalifornian kuvernööri
13. lokakuuta – Petri Hiltunen, suomalainen sarjakuvapiirtäjä (Väinämöisen paluu)
13. lokakuuta – Javier Sotomayor, kuubalainen korkeushypyn olympiavoittaja
14. lokakuuta – Kirsi Piha, suomalainen poliitikko ja europarlamentaarikko
17. lokakuuta – Dmitri Peskov, venäläinen diplomaatti ja tiedottaja
17. lokakuuta – Allen West, yhdysvaltalainen Death metal -kitaristi
18. lokakuuta – Eric Stuart, yhdysvaltalainen laulaja, lauluntekijä ja ääninäyttelijä
19. lokakuuta – Amy Carter, yhdysvaltalainen rauhanaktivisti (presidentti Jimmy Carterin tytär)
22. lokakuuta – Ulrike Maier, itävaltalainen alppihiihtäjä (k. 1994)
23. lokakuuta – Gerald McClellan, yhdysvaltalainen nyrkkeilyn maailmanmestari
26. lokakuuta – Keith Urban, australialainen muusikko
27. lokakuuta – Scott Weiland, yhdysvaltalainen muusikko (Stone Temple Pilots, Velvet Revolver) (k. 2015)
28. lokakuuta – Julia Roberts, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Erin Brockovich)
31. lokakuuta – Sami Garam, suomalainen kokki ja kirjailija
1. marraskuuta – Mika Gröhn, suomalainen jalkapalloilija
2. marraskuuta – Scott Walker, yhdysvaltalainen republikaanipoliitikko ja kuvernööri
6. marraskuuta – Rebecca Schaeffer, yhdysvaltalainen näyttelijä (k. 1989)
16. marraskuuta – Lisa Bonet, yhdysvaltalainen näyttelijä ("The Cosby Show")
22. marraskuuta – Boris Becker, saksalainen tennispelaaja
22. marraskuuta – Mark Ruffalo, yhdysvaltalainen näyttelijä, ohjaaja ja tuottaja
28. marraskuuta – Marcel Ciolacu, Romanian pääministeri
28. marraskuuta – Vickie Lynn Marshall (”Anna Nicole Smith”), yhdysvaltalainen näyttelijä, malli ja playboy-tyttö (k. 2007)
5. joulukuuta – Frank Luck, saksalainen ampumahiihtäjä (olympiavoittaja)
8. joulukuuta – Arja Juvonen, suomalainen Uuden vaihtoehdon (aik. Perussuomalaisten) kansanedustaja
9. joulukuuta – Joshua Bell, yhdysvaltalainen viulisti
13. joulukuuta – Eric Marlon Bishop (”Jamie Foxx”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja laulaja
15. joulukuuta – David Černý, tšekkiläinen kuvanveistäjä
16. joulukuuta – Donovan Bailey, kanadalainen pikajuoksun olympiavoittaja
19. joulukuuta – Christopher Sarantakos (”Criss Angel”), yhdysvaltalainen muusikko ja taikuri
19. joulukuuta – Johan Wester, ruotsalainen näyttelijä ja koomikko
21. joulukuuta – Mikheil Saakašvili, Georgian presidentti
22. joulukuuta – Richard James Edwards (”Richey James Edwards”), walesilainen sanoittaja ja kitaristi ("Manic Street Preachers") (k. 2008)
23. joulukuuta – Carla Bruni, ranskalais-italialainen laulunkirjoittaja, laulaja ja malli, Ranskan ent. presidentti Nicolas Sarcozyn puoliso
29. joulukuuta – Chris Barnes, yhdysvaltalainen laulaja ("Six Feet Under")
30. joulukuuta – Piitu Uski, suomalainen näyttelijä

Kuolleita

tammikuu–maaliskuu

2. tammikuuta – Robert Lavonius, suomalainen liikemies ja vuorineuvos (s. 1879)
3. tammikuuta – Jacob Leon Rubenstein (”Jack Ruby”), yhdysvaltalainen erotiikkaklubin johtaja (Lee Harvey Oswaldin surmaaja) (s. 1911)
4. tammikuuta – Kurt Buch, suomalainen kemisti (s. 1881)
4. tammikuuta – Donald Campbell, brittiläinen kilpa-ajaja (s. 1921) (moottoriveneonnettomuus)
8. tammikuuta – Zbigniew Cybulski, puolalainen elokuvanäyttelijä (Tuhkaa ja timanttia) (s. 1927)
10. tammikuuta – Tyyne-Maija Salminen, suomalainen kirjailija (s. 1903)
14. tammikuuta – Pentti Kiiskinen, suomalainen oikeusneuvosmies ja Maalaisliiton kansanedustaja (s. 1896)
16. tammikuuta – Robert Van de Graaff, yhdysvaltalainen fyysikko ja keksijä (Van de Graaffin generaattori) (s. 1901)
22. tammikuuta – Juho August Hollo, suomalainen kasvatustieteilijä ja kääntäjä (s. 1885)
22. tammikuuta – Toini Nyström, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1887)
24. tammikuuta – Paavo Ruotsalainen, suomalainen kirjailija ja kansanedustaja (s. 1887)
25. tammikuuta – Boris Sirpo, suomalainen kapellimestari ja orkesterinjohtaja (s. 1889)
26. tammikuuta – Karl Ristenpart, saksalainen kapellimestari (s. 1900)
27. tammikuuta – Apollo 1:n tulipalossa kuolleet:
- Roger B. Chaffee, yhdysvaltalainen laivaston pilotti ja astronautti (s. 1935)
- Virgil Grissom (”Gus Grissom”), yhdysvaltalainen astronautti (s. 1926)
- Edward White, yhdysvaltalainen ilmavoimien upseeri ja astronautti (s. 1930)
28. tammikuuta – Ellen Hagen, ruotsalainen naisasianainen (s. 1873)
31. tammikuuta – Oskar Fischinger, saksalais-yhdysvaltalainen animaattori, elokuvantekijä ja taidemaalari (s. 1900)
3. helmikuuta – Robert George Meek (”Joe Meek”), englantilainen tuottaja ja lauluntekijä (s. 1929)
4. helmikuuta – Väinö Nuorteva (”Olli”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (s. 1889)
4. helmikuuta – Ilmo Ollinen, suomalainen yritysjohtaja ja päätoimittaja (s. 1900)
5. helmikuuta – Violeta Parra, chileläinen laulaja ja lauluntekijä (Elämälle kiitos) (s. 1917)
6. helmikuuta – Tauno Jylhä, suomalainen Kansaneläkelaitoksen yliaktuaari ja Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja (s. 1908)
6. helmikuuta – Henry Morgenthau, Jr., yhdysvaltalainen poliitikko (s. 1891)
12. helmikuuta – Max von Bonsdorff, suomalainen piispa (Porvoon hiippakunta) (s. 1882)
14. helmikuuta – Toivo Käki, suomalainen runoilija ja arkkiveisujen tekijä (s. 1902)
18. helmikuuta – Robert Oppenheimer, yhdysvaltalainen fyysikko (Manhattan-projektin johtava tiedemies) (s. 1904)
19. helmikuuta – Albin Backman, suomalainen kasvitieteilijä (s. 1880)
24. helmikuuta – Franz Waxman, saksalainen elokuvasäveltäjä (s. 1906)
26. helmikuuta – Axel von der Lochau, saksalainen kenraalimajuri (s. 1879)
2. maaliskuuta – Hans Ledwinka, itävaltalainen autotekniikan suunnannäyttäjä (Tatran pääsuunnittelija) (s. 1878)
2. maaliskuuta – Irja Maliniemi, suomalainen kieli- ja kirjallisuustieteilijä (s. 1902)
2. maaliskuuta – Mohammed Mossadeq, Iranin pääministeri (s. 1882)
2. maaliskuuta – Osmo Toikka, suomalainen pankinjohtaja (s. 1900)
3. maaliskuuta – Mons Lid, norjalainen poliitikko (s. 1896)
6. maaliskuuta – Zoltán Kodály, unkarilainen säveltäjä (s. 1882)
7. maaliskuuta – Alice B. Toklas, yhdysvaltalainen seuraneiti (Gertrude Steinin kumppani) (s. 1877)
8. maaliskuuta – Asbjørn Lindboe, norjalainen poliitikko (s. 1889)
12. maaliskuuta – Aarne Koskinen, suomalainen liikemies ja matkakirjailija (s. 1901)
16. maaliskuuta – Jakob Sande, norjalainen runoilija (s. 1906)
17. maaliskuuta – Knut Ernst Kindt, suomalainen hallitus- ja esittelijäneuvos ja maanmittausinsinööri (s. 1886)
20. maaliskuuta – Anders Bjørgaard, norjalainen kuvittaja ja sarjakuvapiirtäjä (s. 1891)
22. maaliskuuta – Martti Jäppilä, suomalainen säveltäjä ja harmonikkataiteilija (s. 1900)
25. maaliskuuta – Olavi Kajala, suomalainen SDP:n kansanedustaja ja Lahden kaupunginjohtaja (s. 1905)
27. maaliskuuta – Jaroslav Heyrovský, vuoden 1959 Nobelin kemianpalkinnon saanut tšekkiläinen kemisti (s. 1890)
31. maaliskuuta – Rodion Malinovski, Neuvostoliiton puolustusministeri ja marsalkka (s. 1898)

huhtikuu–kesäkuu

5. huhtikuuta – Hermann Joseph Muller, vuoden 1946 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen geenitutkija (s. 1890)
8. huhtikuuta – Lauri Kuusanmäki, suomalainen historioitsija ja kansatieteilijä (s. 1894)
9. huhtikuuta – Emil Lautala, suomalainen poliitikko (s. 1882)
15. huhtikuuta – Antonio De Curtis, Totò, italialainen näyttelijä (s. 1898)
19. huhtikuuta – Konrad Adenauer, Saksan liittokansleri 1949–1963 (s. 1876)
19. huhtikuuta – Elsa Elenius, suomalainen keramiikkataiteilija (s. 1897)
19. huhtikuuta – Marja Lahti, suomalainen Keskustapuolueen poliitikko ja ministeri (s. 1901)
20. huhtikuuta – Birger Ljungberg, norjalainen upseeri ja puolustusministeri (s. 1884)
22. huhtikuuta – Tom Conway, englantilainen elokuva- ja radionäyttelijä (s. 1904)
24. huhtikuuta – Vladimir Komarov, neuvostoliittolainen kosmonautti (s. 1927) (kuoli Sojuz 1 -lennolla)
24. huhtikuuta – Joseph Boxhall, brittiläinen meriupseeri, Titanin neljäs perämies (s. 1884)
29. huhtikuuta – Emil Anton Bundmann (”Anthony Mann”), yhdysvaltalainen näyttelijä ja elokuvaohjaaja (Glenn Miller Story) (s. 1906)
3. toukokuuta – Ernst Wollweber, itäsaksalainen kommunisti, Stasin päällikkö (s. 1898)
4. toukokuuta – Bengt von Törne, suomalainen säveltäjä ja musiikkikirjailija (s. 1891)
10. toukokuuta – Lorenzo Bandini, italialainen Formula 1 -kuljettaja (s. 1935)
13. toukokuuta – Olli J. Uoti, suomalainen poliitikko (s. 1930)
14. toukokuuta – Jens Isak Kobro, norjalainen poliitikko (s. 1882)
14. toukokuuta – Osvaldo Moles, brasilialainen toimittaja ja radiojuontaja (s. 1913)
15. toukokuuta – Edward Hopper, yhdysvaltalainen taidemaalari (s. 1882)
21. toukokuuta – Jarl Sundqvist, suomalainen metsäneuvos (s. 1897)
25. toukokuuta – Martta Suonio, suomalainen näyttelijä ja teatterinjohtaja (s. 1899)
27. toukokuuta – Johannes Itten, sveitsiläinen taidemaalari, mystikko, taidekasvatuksen ja väriopin teoreetikko (s. 1888)
29. toukokuuta – Margareta Ahlstedt-Willandt, suomalainen tekstiilitaiteilija (s. 1889)
30. toukokuuta – Georg Wilhelm Pabst, saksalainen elokuvaohjaaja (s. 1885)
3. kesäkuuta – V. E. Törmänen, suomalainen kansakoulunopettaja ja kirjailija (s. 1886)
7. kesäkuuta – Dorothy Parker, yhdysvaltalainen novellisti, runoilija, käsikirjoittaja ja kirjallisuuskriitikko (s. 1893)
8. kesäkuuta – Sergei Gorodetski, venäläinen runoilija (s. 1884)
10. kesäkuuta – Spencer Tracy, yhdysvaltalainen Oscar-palkittu näyttelijä (Meren urhoja) (s. 1900)
14. kesäkuuta – Edward Patrick Eagan (”Eddie Eagan”), yhdysvaltalainen nyrkkeilijä ja kelkkailija (olympiavoittaja) (s. 1897)
26. kesäkuuta – Françoise Dorléac, ranskalainen näyttelijä (s. 1942)
27. kesäkuuta – Toivo Koskikallio, suomalainen lähetyssaarnaaja ja sinologi (s. 1889)
28. kesäkuuta – Max von Hellens, suomalainen majuri ja sota-aikainen vakooja (s. 1898)
29. kesäkuuta – Primo Carnera, italialainen nyrkkeilijä (maailmanmestari) (s. 1906)
29. kesäkuuta – Ester Viljanen-Lampi, suomalainen näytelmäkirjailija (s. 1903)
29. kesäkuuta – Vera Jayne Palmer (”Jayne Mansfield”), yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1933)

heinäkuu–syyskuu

7. heinäkuuta – Vivian Mary Hartley (”Vivien Leigh”), englantilainen Oscar-palkittu näyttelijä (Tuulen viemää) (s. 1913)
7. heinäkuuta – Dorothy Rothschild (”Dorothy Parker”), yhdysvaltalainen kirjailija, runoilija ja kriitikko (s. 1893)
9. heinäkuuta – Eugen Fischer, saksalainen lääkäri, antropologi ja eugeenikko (s. 1874)
11. heinäkuuta – Martin Tranmæl, norjalainen poliitikko ja toimittaja (s. 1879)
13. heinäkuuta – Tom Simpson, englantilainen pyöräilijä (s. 1937)
16. heinäkuuta – Edward Chamberlin, yhdysvaltalainen taloustieteilijä (s. 1899)
17. heinäkuuta – John Coltrane (”Trane”), yhdysvaltalainen jazz-saksofonisti (s. 1926)
18. heinäkuuta – Humberto de Alencar Castelo Branco, Brasilian presidentti (s. 1897)
18. heinäkuuta – Ilmari Kataja, suomalainen varatuomari ja vakuutusjohtaja (s. 1891)
21. heinäkuuta – Albert Luthuli, vuoden 1960 Nobelin rauhanpalkinnon saanut eteläafrikkalainen ihmisoikeustaistelija (s. 1898)
21. heinäkuuta – Philip St. John Basil Rathbone (”Basil Rathbone”), eteläafrikkalaissyntyinen brittinäyttelijä (Sherlock Holmes) (s. 1892)
22. heinäkuuta – Carl Sandburg, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1878)
26. heinäkuuta – Arvo Salminen, suomalainen rovasti, kansanedustaja ja hallitusneuvos (s. 1896)
27. heinäkuuta – Hannes Autere, suomalainen kuvanveistäjä (s. 1888)
30. heinäkuuta – Alfried Krupp von Bohlen und Halbach, saksalainen teollisuusmies (s. 1907)
31. heinäkuuta – Mirjam Tuominen, suomalainen kirjailija (s. 1913)
1. elokuuta – Richard Kuhn, vuoden 1938 Nobelin kemianpalkinnon saanut saksalainen kemisti (s. 1900)
3. elokuuta – Paul Löbe, saksalainen poliitikko (s. 1875)
4. elokuuta – Ilmari Havu, suomalainen ensyklopedisti ja kirjallisuushistorioitsija (s. 1895)
5. elokuuta – Eemil Ponsimaa, suomalainen kirkkoherra, hartauskirjailija ja virsirunoilija (s. 1894)
7. elokuuta – Leo Anttila, suomalainen kirjailija, runoilija ja lakimies (Kotkan ruusu) (s. 1903)
10. elokuuta – Aatu Talanne, suomalainen näyttelijä ja näyttämöpäällikkö (s. 1892)
11. elokuuta – Harri Kaasalainen, suomalainen runoilija (s. 1930)
13. elokuuta – Jane Darwell, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1879)
15. elokuuta – René Magritte, belgialainen surrealistinen taidemaalari (s. 1898)
19. elokuuta – Isaac Deutscher, puolalainen historioitsija (s. 1907)
22. elokuuta – Gregory Pincus, yhdysvaltalainen tiedemies, e-pillerin keksijä (s. 1903)
24. elokuuta – Disa Lindholm, suomenruotsalainen runoilija (s. 1916)
25. elokuuta – George Lincoln Rockwell, yhdysvaltalainen uusnatsijohtaja (s. 1918) (murhattiin)
25. elokuuta – Niilo Wälläri, suomalainen ammattiyhdistysjohtaja (Suomen Merimies-Unionin puheenjohtaja) (s. 1897)
27. elokuuta – Brian Epstein, englantilainen manageri ("The Beatles") (s. 1934)
27. elokuuta – Väinö Kokkinen, suomalainen painija (olympiavoittaja) (s. 1899)
28. elokuuta – Nils Langhelle, norjalainen poliitikko (s. 1907)
29. elokuuta – Charles Darrow, yhdysvaltalainen pelintekijä (Monopolyn patentoija) (s. 1889)
29. elokuuta – Bruno Suviranta, suomalainen taloustieteilijä, Helsingin kauppakorkeakoulun kansleri (s. 1893)
31. elokuuta – Ilja Ehrenburg, neuvostoliittolainen kirjailija ja lehtimies (Suojasää) (s. 1891)
1. syyskuuta – Ilse Koch (”Buchenwaldin noita”), Buchenwaldin komentajan Karl Otto Kochin vaimo (s. 1906) (itsemurha)
2. syyskuuta – Vilho Tuulos, suomalainen yleisurheilija (olympiavoittaja) (s. 1895)
3. syyskuuta – James Dunn, yhdysvaltalainen näyttelijä (s. 1901)
5. syyskuuta – Alfred Maurstad, norjalainen näyttelijä (s. 1896)
9. syyskuuta – Ilmari Lehtinen, suomalainen johtaja ja liikemies (s. 1888)
18. syyskuuta – Sir John Cockcroft, vuoden 1951 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut englantilainen fyysikko (s. 1897)
20. syyskuuta – Henri Mulet, ranskalainen urkuri ja säveltäjä (s. 1878)
27. syyskuuta – Feliks Jusupov, venäläinen ruhtinas (Grigori Rasputinin surmaajia) (s. 1887)
29. syyskuuta – Carson McCullers, yhdysvaltalainen kirjailija (s. 1917)
30. syyskuuta – Jerzy Loth, puolalainen tiedemies ja urheilujohtaja (s. 1880)

lokakuu–joulukuu

3. lokakuuta – Woodrow Wilson Guthrie (”Woody Guthrie”), yhdysvaltalainen folk-muusikko (s. 1912)
3. lokakuuta – Sir Malcolm Sargent, englantilainen kapellimestari (s. 1895)
7. lokakuuta – Sir Norman Angell, vuoden 1933 Nobelin rauhanpalkinnon saanut englantilainen poliitikko ja kirjoittaja (s. 1872)
8. lokakuuta – Clement Attlee, Yhdistyneen kuningaskunnan pääministeri (1945–1951) (s. 1883)
9. lokakuuta – Ernesto Rafael Guevara de la Serna (”Che Guevara”), argentiinalaissyntyinen vallankumouksellinen ja sissijohtaja (s. 1928)
9. lokakuuta – Cyril Norman Hinshelwood, vuoden 1956 Nobelin kemianpalkinnon saanut englantilainen kemisti (s. 1897)
9. lokakuuta – André Maurois, ranskalainen kirjailija (s. 1885)
10. lokakuuta – Erland Sihvonen, suomalainen lähetyssaarnaaja (s. 1873)
11. lokakuuta – Stanley Morison, englantilainen kirjasinsuunnittelija ja lehtimies (s. 1889)
11. lokakuuta – Simo Puupponen (”Aapeli”), suomalainen kirjailija ja pakinoitsija (Siunattu hulluus) (s. 1915)
17. lokakuuta – Aixinjueluo Puyi (”Pu Yi”), viimeinen Qing-dynastian Kiinan keisari (s. 1906)
18. lokakuuta – Helmi Krohn, suomalainen kirjailija, suomentaja, kirjallisuuskriitikko, päätoimittaja ja kustannustoimittaja (s. 1871)
20. lokakuuta – Shigeru Yoshida, Japanin pääministeri (s. 1878)
25. lokakuuta – José Guillermo Lovell, argentiinalainen nyrkkeilijä ja olympiamitalisti (s. 1918)
2. marraskuuta – Seth Östling, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1899)
7. marraskuuta – John Nance Garner, yhdysvaltalainen poliitikko ja varapresidentti (s. 1868)
13. marraskuuta – Petter Forsström (”Kalkki-Petteri”), suomalainen teollisuusjohtaja ja vuorineuvos (Lohjan Kalkkitehdas Oy:n toimitusjohtaja) (s. 1877)
15. marraskuuta – Michael J. Adams, yhdysvaltalainen koelentäjä ja astronautti (s. 1930)
15. marraskuuta – Matti Pietikäinen, suomalainen mäkihyppääjä (s. 1927)
17. marraskuuta – Gerda Wrede, suomalainen teatterivaikuttaja (s. 1896)
19. marraskuuta – Kazimierz Funk, puolalainen biokemisti, vitamiinien tutkija (s. 1884)
28. marraskuuta – Léon M'ba, Gabonin ensimmäinen presidentti (s. 1902)
30. marraskuuta – Patrick Kavanagh, irlantilainen runoilija ja kirjailija (s. 1904)
3. joulukuuta – Hendrik Kersken, alankomaalainen purjehtija (s. 1880)
4. joulukuuta – Yrjö Vesa, suomalainen diplomi-insinööri, yritysjohtaja ja vuorineuvos (s. 1898)
6. joulukuuta – Dmitri Kozlov, neuvostoliittolainen kenraali ja sotilaskomentaja (s. 1896)
10. joulukuuta – Otis Redding, yhdysvaltalainen soul-laulaja (s. 1941)
11. joulukuuta – Teddy Biaudet, suomenruotsalainen lääkäri ja muistelmakirjailija (s. 1886)
11. joulukuuta – Yrjö Kohonen, suomalainen pastori ja kirjailija (s. 1910)
11. joulukuuta – Victor de Sabata, italialainen kapellimestari ja säveltäjä (s. 1892)
14. joulukuuta – Eino R. Wartiovaara, suomalainen metsänhoitaja ja kirjailija (s. 1885)
17. joulukuuta – Harold Holt, Australian pääministeri (s. 1908)
18. joulukuuta – Aukusti Turunen, suomalainen SKDL:n kansanedustaja (s. 1888)
20. joulukuuta – Grigor Auer, suomalainen taidemaalari (s. 1882)
21. joulukuuta – Louis Washkansky, eteläafrikkalainen kauppias (ensimmäinen sydämensiirtopotilas) (s. 1913)
25. joulukuuta – Kaarlo Erho, suomalainen kirjailija (s. 1905)
28. joulukuuta – Jarl Ahrenberg, suomenruotsalainen kirjailija (s. 1902)
28. joulukuuta – Juho Heitto, suomalainen liikemies ja Kokoomuksen kansanedustaja (s. 1887)
29. joulukuuta – Arvi Korhonen, suomalainen historioitsija (”ajopuuteoria”) (s. 1890)
29. joulukuuta – Paul Whiteman, yhdysvaltalainen jazz-muusikko (s. 1890)
30. joulukuuta – Bert Berns, yhdysvaltalainen lauluntekijä ja musiikkituottaja (s. 1929)

tuntematon päivämäärä

Roope Ankka, kuvitteellinen antropomorfinen Disneyn eläinmaailman ankkahahmo (Don Rosan Roope Ankan elämä ja teot -sarjakuvakirjan aikajanan mukaan Glasgow'ssa^[3])

Nobelin palkinnot

Muuta

Lähteet

↑ Savonlinnan taidelukio 1967–1978 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Viitattu 21.10.2020.
↑ Dan Gordin – Olavi Laine – Kari Tapiola: Maailma 1945–71, Otava 1972, Helsinki, s. 135. Katso myös Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput (Mitä-Missä-Milloin Tietokirjat), Otava 2002, Helsinki, s. 58.
↑ Don Rosan vuonna 1991 piirtämä kuva, jossa Ankat ovat Roopen haudalla. Hautakivessä Roopen elinvuodet 1867–1967 Archive.org

[1] Savonlinnan taidelukio 1967–1978 Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli. Viitattu 21.10.2020.

[2] Dan Gordin – Olavi Laine – Kari Tapiola: Maailma 1945–71, Otava 1972, Helsinki, s. 135. Katso myös Kiljunen, Kimmo: Valtiot ja liput (Mitä-Missä-Milloin Tietokirjat), Otava 2002, Helsinki, s. 58.

[3] Don Rosan vuonna 1991 piirtämä kuva, jossa Ankat ovat Roopen haudalla. Hautakivessä Roopen elinvuodet 1867–1967 Archive.org

[1]

[2]

[3]