Marikangas

(Huom, tekstiä muutettu ja korjattu virheellinen Marimekolta saatu tieto.)

Löysin tänään palasen kangasta, joka on varhaista Marimekkoa, Marimekon edeltäjän Printexin aikaista.
Marimekko perustettiin v. 1951, mutta kankaat tuotettiin Printexin nimissä vuoteen 1966 asti jolloin se yhdistettiin Marimekkoon.
Maritextil Marikangas viittasivat jo Marimekkoon, vaikka vielä itse Marimekkoa ei käytettykään reunatekstinä.

Ikää kankaalla siis on vaan ei näy kyllä missään, huippu laatua.

Ambiente

Kirpputorin pöytäliinarekissä oli kauniin sinisen ja turkoosin sävyinen satiinipintainen kangaspala (3€), tunnistin sen monitaituri Timo Sarpanevan Ambiente kankaaksi.
Ambiente on kiinnostava pala Suomen painokangashistoriassa.
Idean uudenlaiseen painotekniikkaan Sarpaneva sai Rosenlewin paperitehtaan rikkoutuneesta painokoneesta joka roiski värejä hallitsemattomasti paperille. Eikö samaa voisi käyttää painokankaalle?
Tampellan Lapinniemen tehtaalla kankaan painaminen alkoi vuonna 1965. Painokoneen valsseihin liitettiin liikuteltava kisko johon kiinnitettiin ohjailtavia värisuuttimia. Painon aikana värejä voitiin vaihdella konetta pysäyttämättä. Väri puristui kankaan läpi, joten kankaan kummastakin puolesta tuli samanlaiset.
Näin Ambiente ei ole vain yksi ja samanlainen kangas vaan kokoelmaan kuuluu hyvin erilaisia kuvioita ja värisekoituksia, riippuen siitä miten värit on kullakin painokerralla ohjailtu kankaalle.
Ambiente kankaita tuotettiin vaatetusteollisuudelle, pöytäliinoiksi ja huonekalukankaiksi neljässä tehtaassa usean vuoden ajan, vuonna 1969 kangas sai American Institute of Interior Designersin kansainvälisen muotoilupalkinnon. Viimeiset Ambientet tehtiin Finlaysonilla kernikankaana 70-luvun alussa.

Mökin seinäkangas

Meillä on maalla mummon ja ukin mökissä, heidän parisängyn päädyssä kaunis nyt jo paikoin haalistunut retrokangas.
En ole kangasta tunnistanut, vaan nyt se tuli kerran vastaan jossain ruotsalaisessa instagram-tilissä.

Kangas on nimeltään Törnrosa ja ruotsalaisen Ritva Wahlströmin v. 1966 suunnittelema.
Vaan mistähän kangas on mökkiin aikoinaan ostettu, muistaisikohan vielä mun tädit? Mökki on rakennettu ja sisustettu ihan 70-luvun alussa. (Tuo sänky ei ole alkuperäinen.)

Tällaisen lyhyen tiedon (lyhennelmä) löysin kankaan suunnittelijasta:

"Svensk textilformgivare. 
Under 1967-1972, arbetade Ritva för Göta Trädgårdh som under 60-talet var ledare på Strömma Bomullsspinneri i Karlshamn.
Därefter arbetade hon som frilans för NK, Åhléns, Strömma, Borås och IKEA.
1972 utlyste tidningen Femina en designtävling med barnkläder som hon van."

Siivouspäivältä

Syksyn Siivouspäivä oli kiva, sillä pitkästä aikaa löysin jotain kunnon ostettavaa kyseisiltä kekkereiltä. Pojalle paljon uudenveroisia puseroita à 3eur, joka on harvinaista herkkua kun kokona on 140-146cm.
Sitten hyvät retrokankaat.
Kankaita/verhoja en siis enää aktiivisesti keräile, eikähän niitä paljon ole myynnissäkään. Mutta hyväkuosiset edulliset kelpaavat kyllä. Ja varsinkin sellaiset jotka tunnistan, tai ne on nimikoitu tunnistettaviksi.

Meillä ei ole uudessa kodissa verhotankoja, enkä siten enää riiputtele mitään ikkunoissa, joten verhot marinoituu enimmäkseen kaapissa. Joitakin käytän kyllä pöytäliinoina.

 Oli tuttu kuosi, sillä muistin jopa lehden missä kangas on esitelty mainoskuvassa.

Kaksi verhoa.

 Mainoskuva tässä, vuodelta 1974. (Avotakka)

 

 

Ja se nimikoitu: E. Helenius Oy, design Anneli Airikka-Lammi.

Yksi verho, ja vielä pitkä pätkä joka on ommeltu kaitaliinaksi. Se menikin heti käyttöön keittiön pöydälle. Kuosissa on monta ihanaa juttua; kukkia, mansikoita ja kärpässieniä!

Kaikista neljästä maksoin tingittynä 7eur.

Paras

Keräilijän aarteet -kirjasarjan kirjoista minulle hyödyllisin on ollut lasimaljakoita esittelevä kirja. Selaan sitä usein iltalukemisena ja maljakko-oppi on mennyt hyvin päähän.

 Oikein hyvä opus.

Kirjasta oli hyötyä myös seuraavan maljakon tunnistamisessa:

Tämä pieni hohtomaalattu Vuokko maljakko (11,5cm) on Iittalan tuotantoa niinkin kaukaa kuin vuodelta 1959. Kirjassa kerrotaan maljakosta hyvää faktaa:

"Iittalan lasitehdas teki vuosittain lajitelmina myytäviä maljakoita, joita ostivat mm. maaseudun pienet osuuskaupat. Lajitelmiin kuului 12 erilaista maljakkoa ja ne myytiin ilman muotoilijan nimeä. Maljakkoja varten oli kehitetty erityinen kuumakatkaisuna tehtävä helmireuna." 

Kirppishinta 2,50eur.

Muoks* Suomalaisen lasin vuosikirjasta 2017 löytyy tieto että maljakko on Erkki Vesannon suunnittelema, tuotannossa 1959-62.

Kankaita en enää mitenkään aktiivisesti keräile, mutta tuo pöydällä oleva on suht tuore ostos ja erityisen kaunis.

 Kangas on E. Heleniuksen Ratas, kaksi pitkää verhoa maksoi yht. 7eur.

Ja oottekos nähnyt tään...uusi kirja emaleista on ilmestynyt/ilmestymässä. 

 Laitoin heti kirjastoon varauksen.

Olen saanut muuten omat emalit järjestykseen keittiöön,

 ja tuli heti paljon kodikkaampi olo täällä uudessa kodissa!

Ai niin, olen päättänyt luopua lasten retrolakanoista ja mahdollisesti äp vilteistä ja makuupusseista (osasta). Lasten vuodevaatesetin tai useamman voisin myydä pakettina jolloin ostaja saisi määrittää hinnan huutonetissä. Postin hinnatkin kun ovat mitä ovat (maksikirje poistunut), niin pakettina olisi edullisin ostaa. Mutta ilmoittelen kun paketti(t) tulee myyntiin.

Yllättävä UFF

UFF LAHTI, Kauppakatu 17
MUOKS*  Liike lopettu.

UFF on kallis paikka, en juurikaan käy. Poikkeuksen tekee tasarahapäivät ja niistäkin viimeiset, 3-1e päivät. Vaatteet ovat hyväkuntoisia, mutta siltikin mielestäni ylihinnoiteltuja.

Nyt kuitenkin menin kun uusi valkoima oli laitettu esille. Retroisia kodintekstiilejä olikin paljon tarjolla, ja eikä hinnatkaan olleet niissä yllättäen sen hurjempia kuin esim. Fidassa tai Kontissa.

Pöytäliinaksi ostin Marjatta Metsovaaran v. 1963 Tampellalle suunnitteleman Kukka satiinikankaan, hinta 7eur.

Toinen ostos oli Kukkaa myös, Finlaysonin froteepyyhe 70-luvulta, UUSI !
Sekin oli 7eur.

Muistin, että jossain on ollut mainoskuva pyyhkeestä, ja löytyihän se, Sokoksen mainoslehtisestä.

***
 

Problemos problemos....minulla on tulossa se gaalailta, jossa palkitaan parhaita blogeja, ja olin jo valinnut puvun minkä laitan päälle. Siis tämä pitkä, jota olen käyttänyt yleensäkin juhlissa.
Nyt kutsussa tuleekin että asu on coctail, hameenhelma polvipituinen !

Nyt on ongelma se, että ihan sellaista hippamekkoa ei ole kaapissa.
Kuukausi aikaa etsiä, haluaisin toki jonkun 70-luvun mekon, jos vaan mieluinen löytyisi. Täytynee koluta naapurikuntienkin kirpparit ja vintagekaupat. Peukut pystyssä !

Päivän asu

Leninki by mekkomarja on ostettu Kontin pussipäiviltä.

Kokoa 36, johon en olisi uskonut mahtuvani, mutta hyvin asiassa kävi.

Tosin nyt huomaan, että rinnan alle jää omituinen ryppy...

 

Verho on jo syksyn ostos,

pitänee päivittää johonkin kesäisempään jo !
Muoks* Kangas tunnistettu PMK:n (Finlayson) puuvillasatiiniksi,
vaateteollisuudessa käyttänyt mm. Scantex Oy v. 1975.

 

 

Pirskahtelevaa vappua !

Kangasnäytteitä

Kangaspalojen koot 49cm * 41cm, uusia, paksua vaatetuspuuvillaa.
Vähän veikkaisin että ovat Finlayson-Forssan näytepaloja.
Kaikki yhteensä maksoi 1eur Pelastusarmeijan kirpputorilta.
Jotain pientä ompelusta näistä ainakin saa.

Onko joukossa tuttuja kankaita ?

Hus & Hem RETRO -lehden ensi numerossa on juttua Marjatta Metsovaaran kankaista, "Marjatta Metsovaaras fina finska tyger."
Lehti ilmestyy 11.4.
Tätä odotamme.

Korttipakkakuninkaalliset yms

Erikoinen Arabian muki (4eur), kirjassa
"Keräilijän aarteet - Arabian kahvikuppeja ja mukeja,"
mukin (muodon?) kerrotaan olevan Kaj Franckin Teema-muki.

Koristeen suunnittelijasta ei mainintaa, tulee mieleen Tomula ?
Edit* Arabian museon vastaus: Koriste on Raija Uosikkisen ja nimeltään Kuningas ja Kuningatar. Kaj Franckin muki tällä koristeella on ollut tuotannossa 1964-66.

Kangasta verhon verran (1,50eur), hauskasti nimikoitu,

nimi löytyy nimittäin kukan terälehdestä: design Sirkka Sive.

Sive suunnitteli ainakin Porin Puuvillalle ja Finlaysonille.

Arabian kermakko + sokerikko, 15eur.

Pohjaleima kertoo valmistusvuodeksi 1971-1975.

Etsiskelyistä ja kyselyistä huolimatta en ole saanut selville sarjaa tai kuvittajaa.

Ihanan retrot kuitenkin ovat.

Ihanaa punaista

Kirppisostoksena vanhaa kirkkaanpunaista Optista omenaa,

on kyllä niin pirtsakka väri !
Ja kyllä, huomaan että omput on väärinpäin, käännän verhon jahka jaksan...

Kankaita en ole ostellut enää paljon, pakko saada -juttuja enimmäkseen.
 Ei ole tilaa säilyttää, nyt joutuu varastoimaan jo vaatekaappeihin, ei hyvä.
Laitankin nyt kesällä myyntiin osan, ilmoittelen sitten kun saan inventoitua.

Mutta tässä nyt jotain mieluisia uusia kankaita:

Finlayson

 Fin-Helen E. Helenius Viola.

 Tampellan Patina lappisatiinia,
 3 metriä kangasta ja hintana 2,50eur.

 Anopin kätköistä tämä kangas.

Finlaysonin Eläintarhaa, ommeltu sängyn pehmusteeksi,
purkasin, ja sain eheätä kangasta 2 x 80cm.

Kontin puolihintapäiviltä ostettu, jolloin hinnaksi jäi 1,25eur !

Tulevaa

Kotiliesi 1973

70-luvun elefanttikuosi tulossa uudelleen tuotantoon, heti tammikuussa tulee kauppoihin kun uusi mallisto laitetaan myyntiin. Väreinä aluksi keltainen ja sininen.

 Valmistaa Finlayson.

Siitä erikoinen kangas ettei ole koskaan tullut minulle kirppareilla vastaan, vaikka useampi vuosi tätäkin valmistettiin.

Ihan pari kangasta

Hauska sattuma.

Tätä kangasta olisi ollut Kontissa vaaleanpunaisin kukin (alempi kuva), en ihastunut väriin ja hintakin liikaa 8eur haalistuneesta kankaasta.

Menin toiselle kirpputorille, ja siellä oli sitten samaa keltaisin kukin ja hintakin sopiva, 2eur.

Kangas on puuvillasatiinia (veikkaan Tampellaa) ja 60-luvun puolelta,

kun tuo lehtikuva on kesältä 1968.

Muoks* Kangas tunnistettu, on Marjatta Metsovaaran "Elle".

Pöytäliinaksihan nämä sopivat pätkät meillä usein päätyy.

Ja sitten tomeraa Masaa, tämmöisenä isompana heppuna.
Verhokapan alareunaan on ommeltu karvapompulat.
(Jotka saa kyllä kyytiä.)
5eur hyvän pituisesta kapasta.

Sitä sun tätä

Nyt seuraa sekalaista seurakuntaa, joitakin ostoksia menneeltä kesältä, siivoillessa konetta löysin, eli nämä on kuvattunakin olleet osa jo tovin.

Vedettävä herätyskello (China), kana nokkii jyviä maasta sekuntiviisarin liikkumisen tahdissa.

Plastexia, myös takana oleva sydänkulho.

Emalimuki Sydän, Finel.

Laura -sarjan munakuppeja. 

 6:lla eri koristeella (Gunvor Olin-Grönqvist) olemassa, olleet myynnissä myös lahjapakkauksessa, Huutonetissä olen nähnyt toisinaan myytävän, ja löytyykin vielä listoilta, täällä.

Eemeli -kankaasta tyyny.

Sisällä oli irrallista yäk superlonrouhetta jonka kippasin roskiin,

ja laitoin kunnon tyynyn tilalle.

Eemeliä on uustuotannossakin,

kangas on ohutta ja kuviot pienempiä, mutta menee paremman (eli tuon vanhan) puutteessa.

Optista omenaa herkkuna ruskeana ja John Blundia.

Uusi tuttavuus, kotimaisen Finnpilen kangasta.

Hauskat kuu-ukkelit seikkailevat.

Vuosi olisi kiva tietää ?

Lisäsin yhden löytyneen Nanso mainoksen edelliseen postaukseen, ihana eskimokuosi.

Jättikukkaa

Ihailkaa jättikukkaverhoa, tämä on niin kaunis !
Kirppiskierroksella ajattelin että käynkö vai enkö käy Lanttilassa, en taida käydä, no käynkin.
Ja onneksi kävin.
Verhot löytyi. Tekijästä ei toistaiseksi tietoa. Josko jostain putkahtaisi.
Ja käyttöön tulee heti kun saan pestyä.

Muoks* Löytynyt lisäinfoa. Verhokangas on Finlaysonin, 1976, nimi Samettikukka, Anneli Airikka-Lammi.

Raitaa ja froteeta

Eilen ja tänään olen kiertänyt kaupungin lähes kaikki kirput, kankaita löytynyt muutamia, mutta ehkä kivoin löytö on Tutan froteinen kylpytakki.

Aivan huippukuntoinen, pehmeä ja paksu frotee !

Koko 110cm ja ei sopivampi voisi olla.

Kolme euroa ei ollut paha hintakaan.

On pojan ensimmäinen kylpytakki ja ihmetystähän se aiheutti:

"Mikä ihmeen hame tää on, miksi näin pitkä, kuuma tulee, ääh !"

Late Lammas pehmo löytyi myöskin tänään parilla eurolla, ja pääsi kuvauskaveriksi.

Yksi kankaista on ruotsalainen, tai niin päättelen,

 koska kankaassa on Skillingaryd -niminen kaupunki kirjoitettuna.

Edit* Ja löytyi googlettamalla tosiaan IKEAn kankaaksi,
suunnittelija Ann-Mari Netterdag.

metsovaara.

Pieni aarre löytyi Kontista, Metsovaaran kankaita esittäviä kortteja (1eur) näyttelystä vuodelta 1969.

Jälleen kerran hienoa, että joku oli ymmärtänyt tuoda kierrätykseen, eikä heittänyt roskiin !

Rehevät värikkäät kukkakuosit olivat vasta tuloillaan, 70-luvulla, monta upeaa kuosia Marjataltakin siltä ajalta löytyy.

Hänen suunnittelemiaan kuoseja ja kankaita käytettiin matoissa, vilteissä, verhoissa, pöytäliinoissa, huonekalukankaina, valmisvaateteollisuudessa, sateenvarjoissa, kierrekaihtimissa...

Marjatta Metsovaara Wikipediassa.

Puketti

Sektori

Pasianssi

Kupla

Laava

Primavera, damastipöytäliina 1968-73

(Pienellä googlettamisella löytyi samainen korttinivaska

C. Hagelstam antikvariaatista hintaan 40 euroa.)