Taŋ Kewiyaɣ Kɩɖɛzaɣ
Taŋ kewiyaɣ kɩɖ̀ɛzaɣ (Siini taa lɛ, 唐朝,Wade taa lɛ,Wade taa lɛ, T’ang nɛ nabʊyʊ taa lɛ, EFEO taa lɛ, T’ang, Ten) (mɩsɩkʊm fenaɣ, pɩnaɣ 618 ŋtalɩ mɩsɩ kʊm fenaɣ kajalaɣ kɩyakʊ wiye pɩnaɣ 907 taa). Pɩkɛ Siini kewiyaɣ kɩɖɛzaɣ ŋga kɛlɛza Sui keziyaɣ (pɩnzɩ 581-618 taa yɔ) pʊwayɩ kewisi kɩgbanzɩ nɛ kewiyaɣ ajɛyɛ hiu alɩwaatʊ tɩŋga. Li cejewiye kasɩna ke-kiɖe, nɛ kamʊ kewɩyaɣ alɩwaatʊ ndʊ Sui kewiyaɣ ɖɩma yɔ yaa kɔtɔla yɔ.
Kapaɣzɩ alɩwaatʊ ndʊ Siini ɛjaɖɛ kaatɛya pɩɖalɩ halɩ pɩtalɩ 220 nɛ 581 taa yɔ, ɖenɖe keeke Sui kewiyaɣ tobi ŋga kaasɩ kamaɣ yɔ yaa kaatɛma yɔ, kajalaɣ awiya tɩmɩyɛ kaakɛ se pacaɣzɩ ɖiɖi Ampiiri kɩfalʊʊ ŋgʊ pɛkpɛnda yɔ nɛ patasɩ haʊ ɖoŋ ɛzɩ Siini kaawɛʊ ɖoŋ han waa alɩwaatʊ taa yɔ. Pɩla mbʊ nɛ pacaɣ sooci lala ajɛyɛ lɛɛna ñʊʊŋ yɔ caɣʊ hɔɔlʊʊ taa. Taŋ kajalaɣ awiya alɩwaatʊ taa lɛ, (kɔzɩ kɔzɩ Taizon nɛ Wu Zetian nɛ Xuanzon), Siini Ampiiri hiɣ kɩ-tɩ ɖeu nɛ kɩwɛna ɛsakuliye kɩbanɖɛ siŋ.
_by_Emperor_Huizong_(1082%E2%80%931135).jpg)
Awiya sɔsaa tapɩzʊʊ ɖaŋgʊʊ pʊcɔlɔ kpɛɣɛ yoŋ weyi eyeba nɛ po-ɖoŋ pa-ajɛyɛ hɔɔlɩŋ yɔ ñɩna yɔɔ, ɛlɛ, paa pɩtakɔŋna cɛyɩtʊ pɛ-tɛ Ampiiri ɛsɩnda ɖɛnaʊ yɔ kɔyɔ, pɩlɩna ɛyaa tɛ ɖɔʊ sakɩyɛ sakɩyɛ tɔsʊʊ huu pɩtɩŋna Hadɛ yɔɔ Ajɛyɛ yɔɔ. Yoŋ sɔsɔŋ nɩɩyɛ wayi kɛ wayi wayi kpaɣɖɩŋ 9 ŋgʊ alɩwaatʊ taa, Taŋgi kewiyaɣ ɖɩɣ pɩnaɣ 907 taa ŋgʊ pɩ-tɛ alɩwaatʊ taa lɛ, patɛyɩ ɛ-tɛ Ampiiri yʊkpɩlɛɛ.
Politiki tɛ ɛsɩnda nɛ samaɣ nɛ tɔsʊʊ huu nɛ lɛɣtʊ sɩm wɛɛ ana a-taa kayeba nɛ tɔm kɛɖɩyaa maɣzɩ nɛ pɔtɔ se Siini ɛjaɖɛ sʊ alɩwaatʊ kɩfatʊ taa, ndʊ tɩwɩlaɣ Soŋ kewiyaɣ kɩɖɛzaɣ (pɩnzɩ 960 ŋtalɩ 1272 alɩwaatʊ) ŋgʊ kikpeɣla Siini ɛjaɖɛ kpaɣɖɩŋ cabɩ pʊcɔ Taŋ kewiyaɣ kɩɖɛzaɣ ɖɩɣ.
Lɛɛzɩtʊ yuŋ ndʊ sakɩyɛ lɩ Taŋ kewiyaɣ alɩwaatʊ taa, pata kɛlɛ ɖeɣa taɣtʊ tʊmɩyɛ matʊ. Ɛsɔ sɛtʊ hɔɔlʊʊ taa lɛ, mʊntʊsʊʊ Ɛsɔ sɛtʊ ŋgbɛyɛ ndɩ ɖɩya se bʊdɩyɩsɩmɩ hiɣ tɩlasɩ sakɩyɛ Siini ɛsakuliye cɔlɔ.