Suomen Nato-jäsenhakemus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Suomen lippu
Naton lippu
  Nato
  Suomi

Suomen Nato-jäsenhakemus koskee Suomen hakemista Pohjois-Atlantin puolustusliitto Naton täysjäseneksi. Nato-jäsenhakemuksen hyväksyminen ja lähettäminen liittyi Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan helmikuun lopussa 2022. Jäseneksi hakeminen eteni vastaavalla nopealla tavalla Ruotsissa. Suomi ja Ruotsi sitoivat poliittisesti jäsenyysprosessinsa toisiinsa ja hakivat Nato-jäsenyyksiään yhtäaikaisesti, omien parlamentaaristen käsittelyjensä jälkeen. Tarkoitus oli päästä Natoon yhtä aikaa, mutta Turkin ja Unkarin takia Ruotsin jäsenyys viivästyi. Suomesta tuli Naton jäsen 4. huhtikuuta 2023[1].

Aikajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[2]

  • 1.12.2021: Venäjän presidentti Vladimir Putin piti etupiiripuheen, jossa hän linjasi, ettei Nato saisi enää laajentua itään.
    • 2.12.2021: Presidentti Niinistö reagoi presidentti Putinin puheeseen linjaten, että Suomi pitää kiinni mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä.
  • 30.12.2021: Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Atte Harjanne vaati Nato-option lunastamista. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo peräsi eduskuntapuolueilta Nato-kantoja.
  • 31.12.2021: Pääministeri Sanna Marin sanoi uudenvuodentervehdyksessä, että Suomi pitää kiinni mahdollisuudesta hakea Nato-jäsenyyttä.
  • RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz esitti Nato-prosessin käynnistämistä.
  • 1.1 2022: Presidentti Niinistö käsitteli uudenvuodenpuheessaan Suomen liikkumatilaa ja valintaa hakea Nato-jäsenyyttä.
  • 1.1.2022: Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko linjasi, ettei Keskusta kannata Nato-jäsenyyttä.
  • 5.1.2022: Keskusta linjasi, ettei se kannata Nato-jäsenyyttä.
  • 1.2.2022: Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov lähetti kirjeen EU- ja Nato-maille vaatien turvallisuustakuita Venäjälle.
  • 19.1.2022: Pääministeri Marin sanoi Reutersin haastattelussa pitävänsä Suomen Nato-jäsenyyttä epätodennäköisenä hänen virkakautenaan.
  • 24.2.2022: Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin pitivät yhteisen tiedotustilaisuuden.
  • 4.3.2022: Presidentti Niinistö matkusti Washingtoniin tapaamaan Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenia prosessista lisätä sotilaallista yhteistyötä Ruotsin, Suomen ja Yhdysvaltain välillä.
  • 15.3.2022: JEF-kokouksessa Britannia lupasi tukea Suomen Nato-jäsenyyttä ja tarjosi ainoana Nato-maana Suomelle turvatakuita hakuprosessin ajaksi.
  • 16.3.2022: Saksa antoi poliittisen tuen Suomen Nato-jäsenyydelle.
  • 21.3.2022: Ranska antoi poliittisen tuen Suomen Nato-jäsenyydelle.
  • 24.3.2022: SDP:n puoluehallitus käsitteli Nato-jäsenyyttä.
  • 31.3.2022: Perussuomalaisten eduskuntaryhmä kannatti Nato-jäsenyyttä yksimielisesti.
  • 9.4.2022: Keskustan puoluevaltuusto antoi yksimielisen hyväksynnän Nato-jäsenyydelle.
  • 23.4.2022: Vihreiden puoluevaltuuskunta tuki Nato-jäsenyyttä.
  • 23.4.2022: Kristillisdemokraattien puoluevaltuusto tuki Nato-jäsenyyttä.
  • 13.4.2022: Eduskunta sai uuden ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon.
  • 12.5.2022: Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin julkaisivat Nato-kantansa ja ilmoittivat, että Suomen on haettava Naton jäsenyyttä.
  • 13.5.2022: Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti, että he eivät suhtaudu Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti.
  • 15.5.2022: TP-UTVA ja valtioneuvosto esittelivät Nato-jäsenyyden hakemista.
  • 16.5.2022: Eduskunta keskusteli Nato-jäsenyydestä.
  • 28.6.2022: Madridissa allekirjoitettiin Turkin, Suomen ja Ruotsin välinen kolmikantapöytäkirja, joka tasoitti tietä Suomen Nato-jäsenyydelle.
  • 29.6.2022: Nato kutsui Suomen jäseneksi Madridin huippukokouksessa.

Suomen hakemuspäätös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääministeri Marin ja presidentti Niinistö ilmoittavat Suomen tarpeesta hakea Nato-jäsenyyttä tiedotustilaisuudessa 15. toukokuuta 2022.
Suomen Nato-suurlähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-suurlähettiläs Axel Wernhoff jättävät Nato-hakemuksensa 18. toukokuuta 2022 Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille.[3]

Suomen lopullisen Nato-hakemuksen jättämiseen johtava kehitys lähti käyntiin helmikuussa 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan saman kuun 24. päivänä. Sodan alkamisen jälkeen Suomessa mitattiin ensimmäisen kerran gallup-tulos, jossa enemmistö kannatti Nato-jäsenyyttä.

Nato-jäsenhakemuksen taustaselvityksenä oli 12. huhtikuuta 2022 julkaistu valtioneuvoston ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta, josta eduskunnan ulkoasiainvaliokunta laati parlamentaarisessa käsittelyssä mietinnön. Selonteon eduskuntakäsittelyn loppuvaiheessa 12. toukokuuta tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin julkaisivat yhteisen kannanottonsa, jossa he kertoivat kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.[4]

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta saivat 15. toukokuuta valmiiksi selontekonsa Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon Natoon.[5] Valtioneuvosto hyväksyi sen samana päivänä. Selonteossa valtioneuvosto esitti, että presidentti päättää perustuslain 93 §:n 1 momentin nojalla Suomen hakevan Naton jäsenyyttä, kunhan eduskuntaa on kuultu. [6] Eduskunnan velvoitteiden osalta asiaa koskivat perustuslain pykälät 94 ja 95. Helsingin Sanomien maaliskuun alussa 2022 haastatteleman valtiosääntöoikeuden professorin Tuomas Ojalan mielestä perustuslaki ei selvästi kertonut, minkälaisella enemmistöllä eduskunta voi tehdä päätöksen sotilaallisesta liittoutumisesta. Ei ollut selvää, olisiko kyseessä ”Suomen täysivaltaisuuden kannalta merkittävä toimivallan siirto kansainväliselle järjestölle”, johon perustuslain mukaan vaaditaan 2/3:n enemmistö.[7]

Määräenemmistökysymystä ei kuitenkaan jouduttu tulkitsemaan käytännössä, sillä eduskunta päätti 17. toukokuuta äänin 188–8, että se kannattaa Suomen Nato-hakemusta. Äänestyksessä vastaan äänestivät vasemmistoliiton kansanedustajat Katja Hänninen, Johannes Yrttiaho, Veronika Honkasalo, Anna Kontula, Merja Kyllönen, Markus Mustajärvi, sekä perussuomalaisten kansanedustaja Mika Niikko ja eduskuntaryhmän Valta kuuluu kansalle kansanedustaja Ano Turtiainen.[8] Eduskunnan päätöksen jälkeen samana päivänä järjestettiin valtioneuvoston istunto ja tasavallan presidentin esittely, jossa tehtiin päätös jäsenhakemuksesta ja jonka jälkeen ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti jäsenhakemuksen.[9]

Reaktiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Myönteiset ulkomaiset reaktiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Presidentin ja pääministerin kannanoton jälkeen 12. toukokuuta 2022 tuesta Suomen jäsenhakemukselle ilmoittivat samana päivänä Nato-maiden valtionjohdoista muun muassa Viron pääministeri Kaja Kallas, Liettuan pääministeri Ingrida Šimonytė, Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja Romanian presidentti Klaus Iohannis.[10] Twitterissä tukensa ilmoittivat heti myös Viron presidentti Alar Karis, Latvian presidentti Egils Levits ja pääministeri Krišjānis Kariņš, Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki, Tšekin pääministeri Petr Fiala, Slovakian presidentti Zuzana Čaputová ja pääministeri Eduard Heger sekä Saksan liittokansleri Olaf Scholz.[11] Yhdysvaltojen tuesta lausuivat samana päivänä Valkoisen talon lehdistösihteeri sekä senaatin ulkoasiainvaliokuntaa edustavat senaattorit demokraattien Bob Menendez ja republikaanien Jim Risch.[12] Myös Natoon kuulumattoman Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi ilmaisi välittömän tukensa Suomen hakemukselle.[13]

Kielteiset ulkomaiset reaktiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kroatia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vastustuksestaan ilmoitti etukäteen 26. huhtikuuta 2022 Kroatian presidentti Zoran Milanović, joka halusi kytkeä Suomen jäsenhakemuksen ratifioinnin naapurimaansa Bosnia ja Hertsegovinan vaalilain uudistamiseen. Kroatiassa Naton uusien jäsenmaiden hyväksymisestä ei kuitenkaan päätä presidentti vaan maan parlamentti.[14] Kroatian parlamentin hyväksyttyä Suomen jäsenyyden presidentti on hyväksynyt sitä koskevan lain jatkamatta vastustamista.[15]

Turkki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan lausui 13. toukokuuta 2022, ettei suhtaudu Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen myönteisesti. Perusteena Erdoğan sanoi, että Pohjoismaat ovat ”vierastalo terrorijärjestöille”. Erdoğanin tulkitaan viittaavan erityisesti Ruotsin kurdeihin ja tukeen Kurdistanin työväenpuolue PKK:lle.[16] 29. kesäkuuta 2022 Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit Mevlüt Çavuşoğlu, Pekka Haavisto ja Ann Linde allekirjoittivat kolmikantaisen yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa Suomi ja Ruotsi muun muassa antavat täyden tukensa Turkin kansalliseen turvallisuuteen kohdistuvia uhkia vastaan ja sanoutuvat irti kurdien Kurdistanin työväenpuolue, Kansan suojeluyksiköt, PYD -järjestöistä ja Gülen-liike-järjestöstä ja lakkauttavat asevientikiellot Turkkiin. Sopimusta valvomaan perustetaan maiden välinen vuoropuhelu- ja yhteistyömekanismi.[17][18] Naton Madridin huippukokouksessa Erdoğan sanoi, että tukee niin Suomen kuin Ruotsinkin Nato-jäsenyyttä.[19] Nato-prosessin aikana Suomessa puututtiin useaan otteeseen Erdoğania vastustaviin mielenosoituksiin. Itsenäisyyspäivän mielenosoituksessa poliisi takavarikoi mielenosoittajien PKK-liput. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alarannan mielestä tapaus oli yhdistettävissä Suomen Nato-prosessiin.[20] Lisäksi poliisi puuttui mielenosoituksiin, joilla kannettiin Erdoğan-nukkea.[21] Vuoden 2023 alussa järjestetyn mielenosoituksen yhteydessä Turkin suurlähetystön läheisyydessä poltettiin Erdoğanin kuva, josta poliisi suunnitteli tekevänsä kunnianloukkaussyytteen.[22] Suomen Nato-jäsenhakemuksen ajan tapahtumia ovat kriittisemmät kutsuneet "uussuomettuneisuudeksi". Maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen on kutsunut tapahtumia "turvallisuuspoliittisiksi demokratiajoustoiksi."[23]

Marraskuussa 2022 pyrittiin yhä neuvotellen saamaan Turkki ratifioimaan Ruotsin ja Suomen Natoon liittyminen. Turkki kovisteli nimenomaan Ruotsia.[24]

Suomen, Ruotsin ja Turkin kolmikantasopimuksen mukaisista kokouksista ensimmäinen pidettiin Vantaalla 26. elokuuta 2022 ja toinen 25. marraskuuta 2022 Tukholmassa.[25][26]

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Turkissa 17. maaliskuuta 2023 ja tapasi Erdoğanin. Tapaamisessa Turkin presidentti antoi tukensa Suomen Nato-jäsenyydelle ja sanoi toivovansa Turkin parlamentin ratifioivan jäsenyyden ennen toukokuun 2023 vaalitaukoa.[27] Turkin parlamentti hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden myöhään torstai-iltana 30. maaliskuuta 2023. Tämän jälkeen Turkin presidentin odotetaan allekirjoittavan päätöksen seuraavien päivien aikana, jolloin päätöksestä tulee osa Turkin säädöskokoelmaa.[28]

Venäjä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Venäjä reagoi Suomen jäsenhakemukseen ulkoministeriön lausunnolla, jonka mukaan Suomen liittyminen Natoon vahingoittaa vakavasti maiden kahdenvälisiä suhteita.[29] Putin ilmaisi 16. toukokuuta 2022, ettei Suomen liittyminen aiheuta suoraa uhkaa Venäjälle. Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova oli kuitenkin jälleen kovasanainen 18. toukokuuta 2022, jolloin hän sanoi, että Venäjän vastaus Nato-hakemukseen on sotilaallinen.[30][31]

Muut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joissain Nato-maissa on kansanedustuslaitoksissaan yksittäisiä ryhmiä tai edustajia, joiden kanta on kielteinen, kuten näkyy ratifiointivaiheen äänestystuloksista jäljempänä olevassa taulukossa.

Hakemuksen käsittely

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Nato-lähettiläs Klaus Korhonen ja Ruotsin Nato-lähetystön päällikkö Axel Wernhoff luovuttivat Suomen ja Ruotsin jäsenhakemukset Naton pääsihteerille Jens Stoltenbergille 18. toukokuuta 2022.[32]

Turkin kanssa saavutetun neuvottelutuloksen jälkeen jäsenhakemus sai hyväksynnän kaikilta sotilasliiton 30 jäsenmaalta yksimielisyysperiaatteen mukaisesti.[33] Naton jäsenvaltiot allekirjoittivat 29. kesäkuuta 2022 Suomea ja Ruotsia koskevat kutsut[34], joilla Nato virallisesti kutsui maat jäsenikseen.[35]

Tämän jälkeen Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva Naton neuvosto päätti Suomen kutsumisesta liittymiskeskusteluihin.[34] Liittymiskeskusteluissa Suomea edusti neuvotteluvaltuuskunta, jota johti ulkoministeri.[36] Liittymiskeskustelujen tultua päätökseen Suomi toimitti Natolle toisen kirjeen, jossa todettiin Suomen valmius liittymiseen ja liittymistä koskevat sitoumukset. Naton pääsihteeri ja neuvosto päättivät sitten liittymispöytäkirjan allekirjoitukseen siirtymisestä.[34] Liittymispöytäkirja allekirjoitettiin Brysselissä 5. heinäkuuta 2022, ja Suomesta tuli Naton tarkkailijajäsen.[37]

Harmaa aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ajanjaksoa hakemispäätöksestä täysjäsenyyden voimaantuloon alettiin kutsua harmaaksi ajaksi tai harmaaksi jaksoksi. Termillä tarkoitetaan sitä, että Suomi on hakenut jäsenyyttä mutta ei vielä ole saavuttanut jäsenyyden voimaantuloa, ja tällöin Naton perustamissopimuksen artikla 5 eli Naton jäsenmaiden toisilleen antama suoja ei vielä ole voimassa. Harmaan ajan pelättiin olevan jäsenyyttä hakeneelle Suomelle riski, koska Venäjä voisi kostaa jäsenyyden hakemisen ennen kuin Suomi on Naton suojaama. Riskistä on erilaisia näkemyksiä, ja joidenkin mukaan useilta Nato-mailta saadut kahdenväliset apulupaukset ovat jo parantaneet Suomen turvallisuutta verrattuna ennen jäsenhakemusta vallinneeseen tilanteeseen.[38][39] Harmaan ajan määritelmästäkin on eri näkemyksiä, kuten että ajan voidaan ajatella päättyneen jo Suomen pääsyyn Naton tarkkailijajäseneksi eli 5. heinäkuuta allekirjoitettuun liittymispöytäkirjaan, vaikka jäsenyyden ratifiointi eri maissa vasta alkoi tuolloin.[40][41]

Ratifiointi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käynnistyminen ja edistyminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisinä Suomen Nato-hakemuksen ratifioivat Tanska ja Kanada, jotka ilmoittivat tehneensä näin vain tunteja sen jälkeen, kun Suomi ja Ruotsi olivat allekirjoittaneet liittymispöytäkirjat 5. heinäkuuta 2022. Samana päivänä hakemuksen ratifioi myös Norja.[42][43] Viimeisin vaihe ratifioinnista on asiakirjojen tallentaminen Yhdysvaltain ulkoministeriön sopimusasioiden toimistoon. Ensimmäisinä sen suorittivat Kanada ja Tanska, 5. heinäkuuta kello 8.09 paikallista aikaa. Maiden välillä on hieman eri käsitykset, kumpi oli ensin.[44]

Kansallisten ratifiointien puoliväli eli 15 jäsenmaata 30:stä saavutettiin 15. heinäkuuta 2022, noin puolitoista viikkoa liittymispöytäkirjan allekirjoittamisesta.[45] Ulkoministeri piti alkua nopeampana kuin oli ennakoitu.[46] 5. elokuuta 2022 mennessä, tasan kuukausi liittymispöytäkirjan allekirjoituksesta ja ratifiointivaiheen alkamisesta, jo 23 maata 30:stä eli yli kolme neljäsosaa oli tosiasiallisesti ratifioinut Suomen jäsenyyden (taulukko alla). Tosiasiallinen ratifiointi tarkoittaa tässä lehdistön yleisesti käyttämää ratifiointien laskentaperustetta, jossa ratifioinnin katsotaan tapahtuneen, kun maan olennainen valtioelin on hyväksynyt Suomen Natoon[45] (esimerkisi USAssa senaatti, useissa maissa parlamentin alahuone jne.), vaikka esimerkiksi valtionpäämiehen usein muodollinen vahvistus sekä deponointi USA:han vielä puuttuisivat.

Elokuun 2022 ja syyskuun alkupuolen ajaksi ratifioinnit hidastuivat selvästi heinäkuun nopeasta vauhdista. Tämän syynä olivat lähinnä jäljellä olevien maiden kansanedustuslaitosten kesäajan istuntotauot[47]. Alla olevan taulukon mukaisesti jäljellä olleista maista useissa ratifiointikäsittelyt tapahtuivat syyskuun 2022 puolivälistä eteenpäin, kun syysistuntokaudet ovat käynnistyneet. Kreikan toimitettua 14. lokakuuta 2022 ratifiointiasiakirjansa Yhdysvaltoihin säilytettäviksi 28 maan ratifioinnit olivat lopullisesti valmiit. Vain Turkissa ja Unkarissa ratifiointi oli vielä aloittamatta.

Yleisesti oli arvioitu, että vaikeinta on saada Turkki ratifioimaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Nämä kolme maata olivat viimeksi neuvotelleet elokuun lopussa 2022 Suomessa siitä, millä ehdoilla Turkin hyväksyntä voitaisiin saada.[48] Ylen aamussa 26.8.2022 Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola sanoi neuvotteluprosessin edistymisen näköaloista seuraavaa:[49]

»Kuvittelisin niin, että todellista edistymistä tulee vasta siinä vaiheessa, kun ollaan paljon pidemmällä prosessissa eli kun Nato-maat alkavat… kaikki muut ovat hyväksyneet tämän, ja siinä paine alkaa kasvaa, että pitäisi löytyä jonkunlainen ratkaisu. Ja siinä tilanteessa… vaikea kuvitella, että on kovin olennaista se, mitä Suomi ja Ruotsi tekevät, sillä näillä kahdella maalla ei ole kovin paljon tekemistä, mikäli he eivät luovu täysin omista arvoistaan, mitä pidän epätodennäköisenä.»

Toisaalta Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan oli syyskuun 2022 loppupuolella antanut haastattelussa lausunnon, että ei pidä niinkään Suomea ongelmallisena verrattuna Ruotsiin.[50][51] Myöhään 30. maaliskuuta 2023 Turkin parlamentilta tuli hyväksyntä Suomen Nato-jäsenyydelle, jonka myötä jäsenyydestä tuli varmaa.[52]

Ratifioinnit maittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratifiointikäytännöt ja ratifiointiin tarvittavat valtioelimet vaihtelevat kunkin maan lainsäädännössä seuraavan taulukon mukaisesti. Taulukossa ratifiointitilanne esitetään tarkemmin eriteltynä kuin edellä mainittu, lehdistön käyttämä laskentatapa.

Tilanne maittain:

Valtio, päivämäärä
(kunkin maan paikallista aikaa) 		Valtioelin Äänimäärät
Prosenttiosuudet äänestäneistä[a] 		Viitteet Deponoitu[b]
Puolesta Vastaan Tyhjiä
 Alankomaat
7. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 142
95 % 		8
5 % 		0
0 % 		[54] 20. heinäkuuta 2022
12. heinäkuuta 2022 Senaatti 71
95 % 		1
1 % 		3
4 % 		[54]
13. heinäkuuta 2022 Kuningas Hyväksytty [55]
 Albania
7. heinäkuuta 2022 Parlamentti 114
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[56][57] 11. elokuuta 2022
10. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [58]
 Belgia
20. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 121
92 % 		11
8 % 		0
0 % 		[59] 11. elokuuta 2022
21. heinäkuuta 2022 Kuningas Hyväksytty [60]
 Bulgaria
13. heinäkuuta 2022 Kansalliskokous 195
81 % 		11
5 % 		34
14 % 		[61][62] 9. elokuuta 2022
18. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [63]
 Espanja
15. syyskuuta 2022 Edustajainhuone 290
83 % 		11
3 % 		47
14 % 		[64] 6. lokakuuta 2022
21. syyskuuta 2022 Senaatti 245
93 % 		1
0,5 % 		17
6,5 % 		[65]
27. syyskuuta 2022 Kuningas Hyväksytty
 Islanti
7. kesäkuuta 2022 Parlamentti 44
90 % 		0
0 % 		5
10 % 		[66] 6. heinäkuuta 2022
5. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty
 Italia[c]
2. elokuuta 2022 Edustajainhuone 398
93 % 		9
2 % 		20
5 % 		[69] 17. elokuuta 2022
3. elokuuta 2022 Senaatti 202
93 % 		13
6 % 		2
1 % 		[70]
5. elokuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [71]
 Kanada
2. kesäkuuta 2022
Edustajainhuone 323
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[43] 5. heinäkuuta 2022
5. heinäkuuta 2022 Hallitus Hyväksytty
 Kreikka
15. syyskuuta 2022 Parlamentti Hyväksytty[d] [73] 14. lokakuuta 2022
15. syyskuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [74]
 Kroatia
15. heinäkuuta 2022 Parlamentti 124
98 % 		3
2 % 		0
0 % 		[75] 25. elokuuta 2022
19. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [15]
 Latvia
14. heinäkuuta 2022 Parlamentti 77
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[76] 22. heinäkuuta 2022
15. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [77]
 Liettua
20. heinäkuuta 2022 Parlamentti 111
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[78] 4. elokuuta 2022
20. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [79][80]
 Luxemburg
12. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 58
97 % 		0
0 % 		2
3 % 		[81] 9. elokuuta 2022
22. heinäkuuta 2022 Suurherttua Hyväksytty [82]
 Montenegro
28. heinäkuuta 2022 Parlamentti 57
80,3 % 		3
4,2 % 		11
15,5 % 		[83][84] 13. syyskuuta 2022
2. elokuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [85]
 Norja
16. kesäkuuta 2022 Parlamentti 98
96 % 		4
4 % 		0
0 % 		[43] 7. heinäkuuta 2022
20. toukokuuta 2022 Valtioneuvosto Hyväksytty
 Pohjois-Makedonia
27. heinäkuuta 2022 Parlamentti 103
98 % 		2
2 % 		0
0 % 		[86] 22. elokuuta 2022
28. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [87]
 Portugali
16. syyskuuta 2022 Tasavallan kokous Hyväksytty[e] [89] 11. lokakuuta 2022
19. syyskuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [90]
 Puola
7. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 440
99,5 % 		1
0,2 % 		1
0,2 % 		[43][91] 3. elokuuta 2022
20. heinäkuuta 2022 Senaatti 98
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[92]
22. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [93]
 Ranska
21. heinäkuuta 2022 Senaatti 323
93 % 		17
5 % 		8
2 % 		[94] 16. elokuuta 2022
2. elokuuta 2022 Kansalliskokous 209
68 % 		46
15 % 		53
17 % 		[95]
13. elokuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [96]
 Romania
20. heinäkuuta 2022 Edustajainhuone 227
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[97] 22. elokuuta 2022
20. heinäkuuta 2022 Senaatti Hyväksytty [98]
22. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [99]
 Saksa
8. heinäkuuta 2022 Liittopäivät Hyväksytty [100][101] 20. heinäkuuta 2022
8. heinäkuuta 2022 Liittoneuvosto Hyväksytty
11. heinäkuuta 2022 Liittopresidentti Hyväksytty [102]
 Slovakia
27. syyskuuta 2022 Kansallinen neuvosto 126
88,7 % 		15
10,6 % 		1
0,7 % 		[103] 4. lokakuuta 2022
28. syyskuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [104]
 Slovenia
14. heinäkuuta 2022 Kansalliskokous 76
94 % 		5
6 % 		0
0 % 		[105] 24. elokuuta 2022
22. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [106]
 Tanska
7. kesäkuuta 2022 Parlamentti 95
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[43] 5. heinäkuuta 2022
 Tšekki
10. elokuuta 2022 Senaatti 64
98 % 		0
0 % 		1
2 % 		[107] 19. syyskuuta 2022
27. elokuuta 2022 Edustajainhuone 134
88 % 		4
3 % 		14
9 % 		[108][109]
31. elokuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [110]
 Turkki
30. maaliskuuta 2023 Kansalliskokous 276
100 % 		0
0 % 		0
0 % 		[111] 4. huhtikuuta 2023[112]
31. maaliskuuta 2023 Presidentti Hyväksytty [113]
 Unkari
27. maaliskuuta 2023 Parlamentti 182
97 % 		6
3 % 		0
0 % 		[114] [115] 31. maaliskuuta 2023[116]
28. maaliskuuta 2023 Presidentti Hyväksytty [117][118]
 Viro
6. heinäkuuta 2022 Parlamentti 79
96 % 		0
0 % 		3
4 % 		[66][119] 22. heinäkuuta 2022
6. heinäkuuta 2022 Presidentti Hyväksytty
 Yhdistynyt kuningaskunta
6. heinäkuuta 2022 Parlamentti Ei äänestystä[f] [121] 8. heinäkuuta 2022
6. heinäkuuta 2022 Hallitus Hyväksytty [43][122]
 Yhdysvallat
3. elokuuta 2022 Senaatti 95
98 % 		1
1 % 		1
1 % 		[123] 18. elokuuta 2022
9. elokuuta 2022 Presidentti Hyväksytty [124][125][126]

Aika-akselilla kuvaten edellä olevan taulukon mukaiset ratifioinnit ovat edistyneet seuraavasti:

Valtioiden lkm
30 30
29 29
28 28
27 27
26 26
25 25
24 24
23 23
22 22
21 21
20 20
19 19
18 18
17 17
16 16
15 15
14 14
13 13
12 12
11 11
10 10
9 9
8 8
7 7
6 6
5 5
4 4
3 3
2 2
1 1
Viikko 27/22 28/22 29/22 30/22 31/22 32/22 33/22 34/22 35/22 36/22 37/22 38/22 39/22 40/22 41/22  ...  13/23 14/23
Värit: Ratifioitu Deponoitu

Ratifiointi Unkarissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ratifioinnin sujumista oli Turkin lisäksi epäilty ainakin Unkarin osalta. Taustana tähän ovat toisaalta tietyt maan pääministerin Viktor Orbánin ja valtapuolue Fideszin näkökannat suhteessa Venäjään ja toisaalta ongelmat maan ja EU:n välisissä suhteissa.[127][51][128]

Unkarilta odotettu Suomen Nato-hakemuksen hyväksyminen viipyi yhä lokakuussa 2022.[129] Prosessia väitettin lokakuun alussa epävarmaksi.[130] 22. lokakuuta 2022 Bloomberg uutisoi Unkarin hallituslähteeltä peräisin olevasta tiedosta, jonka mukaan Unkari tekisi ratifioinnin joulukuun 2022 puoliväliin mennessä.[131] Marraskuun puolivälissäkään ei ollut ilmoitettu, koska Unkari hyväksyisi Suomen Natoon.[132] Helmikuussa 2023 pääministeri Orbánin kansliapäällikkö Gergely Gulyás ilmoitti, että päätös ratifioinnista siirtyisi maaliskuun lopulle. Fideszin parlamenttiryhmän johtaja Máté Kocsisin ilmoitti, että puolueessa on eriäviä näkemyksiä Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyksien ratifioinnista ja osa ryhmän kansanedustajista uskoo, että Suomen ja Ruotsin hyväksyminen Naton jäseniksi johtaisi Ukrainan sodan laajenemiseen.[133]

Unkarin parlamentti hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden 27. maaliskuuta 2023. 182 edustajaa äänesti jäsenyyden puolesta ja kuusi vastaan.[114][134] Unkari toimitti deponoitiasiakirjat Yhdysvaltoihin 31. maaliskuuta 2023.[116]

Ratifiointi Yhdysvalloissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Edustajainhuoneen äänestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain edustajainhuone äänesti 18. heinäkuuta 2022 tuen ilmaisusta Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle ja hyväksyi sitä koskevan päätöslauselman. Päätöksessä myös vastustettiin Venäjän mahdollisia yrityksiä estää tämä sekä kehotettiin Naton jäseniä tukemaan Suomen ja Ruotsin liittymistä Natoon. Äänestyksessä vastustaneet 18 jäsentä olivat kaikki republikaaneja. Edustajainhuoneella ei kuitenkaan ole varsinaista roolia Nato-jäsenyyksien ratifioinnissa, joten kyseessä oli ainoastaan tuen ilmaus. Ratkaiseva oli äänestys senaatissa.[135][136][137]

Vastustaneet:

Senaatin äänestys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

100-jäsenisen senaatin äänestyksessä paikalla olleista 97 senaattorista ratifioinnin puolesta äänesti 95, kun hyväksyntä edellytti vähintään kahden kolmasosan eli 67 senaattorin äänet. Vastaan äänesti Missourin republikaanisenaattori Josh Hawley, jonka mukaan hyväksyminen ei parantaisi Yhdysvaltain turvallisuutta vaan heikentäisi sitä, Yhdysvaltain pitäisi keskittää voimansa Kiinan vastaiseen kamppailuun ja Yhdysvaltain pitäisi lopettaa globalistinen ulkopolitiikkansa. Kentuckyn republikaanisenaattori Rand Paul äänesti tyhjää, koska hänen mielestään pitäisi pohtia Venäjän reaktioita Naton laajenemiseen, koska maailma menettäisi kaksi puolueetonta maata ja lisäksi koska Naton 5. artikla ei saisi viedä Yhdysvaltoja automaattisesti sotaan vaan Yhdysvaltain kongressin pitäisi aina erikseen päättää asiasta.[123]

Ratifiointi Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Presidentti Sauli Niinistö allekirjoittamassa Suomen Nato-lait 23. maaliskuuta 2023

Eduskunta hyväksyi 1. maaliskuuta 2023 Suomen Nato-sopimukset äänin 184–7. Vastaan äänestivät kuusi Vasemmistoliiton edustajaa, Veronika Honkasalo, Katja Hänninen, Anna Kontula, Markus Mustajärvi, Matti Semi ja Johannes Yrttiaho, sekä Valta kuuluu kansalle -puolueen Ano Turtiainen. Perussuomalaisten Mika Niikko äänesti tyhjää.[138] Tasavallan presidentti Sauli Niinistö allekirjoitti Nato-sopimuksia koskevat lait 23. maaliskuuta 2023. Niiden voimaantulosta säädetään myöhemmin valtioneuvoston asetuksella.[139][140]

Jäsenyyden voimaantulo

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen jäsenyys alkoi Naton puolesta, kun kaikki sen jäsenmaat ratifioivat jäsenyyden ja toimittivat ratifiointiasiakirjansa Yhdysvaltain hallituksen säilytettäviksi. Asiakirjojen deponoinnin jälkeen Naton pääsihteeri esitti Suomelle kutsun Naton jäseneksi. Alun perin suunnitelma oli, että kaikkien maiden ratifiointien jälkeen Suomen hallitus laatii ja antaa eduskunnalle esityksen liittymisestä. Loppuvuoden 2022 aikana hallitus kuitenkin alkoi valmistella lakiesitystä annettavaksi eduskunnalle jo aiemmin, jotta sen käsittely eduskunnan valiokunnissa saadaan tehtyä ennakkoon. Lakiesitys annettiin eduskunnalle joulukuussa 2022 ja se hyväksyttiin 1. maaliskuuta 2023[141]. Myöhemmin, hallitus esitteli eduskunnan kannan tasavallan presidentille. joka hyväksyi liittymisen ja vahvisti liittymissopimuksen voimaansaattamista koskevan lain 23. maaliskuuta.[142] Lopuksi Suomen liittymisasiakirja vielä tallennettiin Yhdysvaltain hallituksen säilytettäväksi, 4. huhtikuuta 2023, jolloin täysjäsenyys alkoi.[143][144]

Eduskunnan puhemies Matti Vanhanen otti kantaa, että edellä mainittu Suomen oma ratifiointi tulee tehdä pikaisesti, vaikka nykyisten Nato-maiden ratifiointien valmistuminen osuisi Suomen vaalitauon ajalle vuoden 2023 maalis-huhtikuussa.[145]

”Nato-kynät”

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ulkoministeri Haavisto allekirjoittaa Suomen jäsenhakemuksen 17. toukokuuta 2022.
Yhdysvaltain presidentti Biden allekirjoittaa Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien ratifioinnit Yhdysvaltain osalta 9. elokuuta 2022.

Ulkoministeri Haavisto allekirjoitti Suomen jäsenhakemuksen Iltalehden toimittaja Jari Hanskan lainaamalla kullanvärisellä Hay Bullet -merkkisellä kuulakärkikynällä,[146] joka lahjoitettiin Suomen kansallismuseon kokoelmiin 8. kesäkuuta 2022.[147] Kynämallista tuli myös hetkessä suosittu ja se myytiin esimerkiksi Stockmannilla loppuun muutamassa päivässä.[148]

Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin allekirjoittaessa maansa ratifioinnin Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle 9. elokuuta 2022 paikalla olivat myös kyseisten maiden Yhdysvaltain-suurlähettilläät, Suomen puolelta suurlähettiläs Mikko Hautala. Allekirjoitettuaan Suomen jäsenyyden ratifioinnin Biden luovutti käyttämänsä kynän Hautalalle. Hautala on kertonut miettivänsä, mihin kynä sijoitettaisiin.[149][150]

Nato-jäsenyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen Nato-jäsenyys

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ilmoitti 3. huhtikuuta, että Suomesta tulee virallinen Naton jäsen 4. huhtikuuta. Myös tasavallan presidentin kanslia ilmoitti asiasta.[112][151] Samana päivänä Suomen lippu nostettiin salkoon Naton päämajan edustalla Brysselissä. Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö edusti Suomea seremoniassa yhdessä ulkoministeri Pekka Haaviston sekä puolustusministeri Antti Kaikkosen kanssa.[112] Samalla Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto talletti liittymiskirjan Yhdysvaltain hallitukselle Brysselissä.[152]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tässä taulukossa äänestystuloksen prosenttiosuuksien laskennassa myös tyhjät äänet on laskettu annetuiksi ääniksi, koska prosenteilla vain kuvataan äänestysten luonnetta maittain. Esimerkiksi Suomen eduskunnassa tyhjiä ääniä ei lasketa annetuiksi ääniksi mm. äänestysten määräenemmistösäännösten täyttymisen tarkastelussa[53], mutta tyhjien äänten merkityksestä voi olla eri maissa eri käytäntöjä.
  2. ↑ Alla ensimmäisen linkin sivulta kohdasta "DOWNLOAD STATUS LIST" saa ladattua ajantasaisen luettelon maista, joiden ratifiointiasiakirja on toimitettu tallennettavaksi Yhdysvaltain ulkoministeriölle. Toisen linkin sivulta voi tutustua yksittäisiin deponointitodistuksiin.
  3. ↑ Italian hallituksen kaaduttua myös parlamentti hajotettiin, millä arvioitiin voivan olla vaikutusta Italian ratifioinnin aikatauluun.[67] Italian edustajainhuone kuitenkin suoritti ratifioinnin omalta osaltaan 2. elokuuta 2022[68] ja senaatti 3. elokuuta 2022, joten käytännössä Italian sisäpoliittinen tilanne ei vaikuttanut ratifioinnin etenemiseen.
  4. ↑ Asia käsiteltiin ja äänestettiin Kreikan parlamentissa puolueittain, ei edustajakohtaisesti. Ratifiointia kannattivat 300 kansanedustajan parlamentissa hallituspuolue Uusi demokratia (158 kansanedustajaa) ja oppositiosta Syriza (86) ja Muutosliike (22), yhteenlaskettuna 266 edustajaa (89 %). Ratifiointia vastustivat opposition Kreikan kommunistinen puolue (15), Kreikkalainen ratkaisu (10) ja Mera25 (9), yhteensä 34 edustajaa (11 %). Ratifiointiin tarvittiin yksinkertainen enemmistö. Tulos ilmenee kokouksen kulun pöytäkirjan lopusta.[72]
  5. ↑ Asia käsiteltiin ja äänestettiin Tasavallan kokouksessa puolueittain, ei edustajakohtaisesti. Rafitiointia kannattivat 230 kansanedustajan parlamentissa puolueet/ryhmät PS (120 kansanedustajaa), PSD (77), CH (12), IL (8), PAN (1) ja L (1), yhteenlaskettuna 219 edustajaa (95 %). Ratifiointia vastustivat PCP (6) ja BE (5), yhteensä 11 edustajaa (5 %). Tyhjää äänestäneitä ei ollut. Ratifiointiin tarvittiin yksinkertainen enemmistö. Tulos ilmenee äänestysten tulosluettelosta sivulta 10.[88]
  6. ↑ Yhdistyneessä kuningaskunnassa ratifiointi ei vaadi parlamentin äänestystä, mutta ns. Ponsonby-säännön mukaan parlamentille tulee antaa tiedonanto hallituksen aikoessa ratifioida sopimuksen.[120]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Suomi on nyt Naton jäsen – katso Ylen erikoislähetystä Yle Uutiset. 4.4.2023. Viitattu 4.4.2023.
  2. ↑ Risto E.J. Penttilä: ”IV”, Pitkä tie Natoon, s. 274-278. Otava, 2022. ISBN 978-95-1-145984-2
  3. ↑ Suomen ja Ruotsin Nato-hakemukset jätettiin Jens Stoltenbergille Kauppalehti. 18.5.2022. Viitattu 20.1.2023.
  4. ↑ Presidentti Niinistö ja pääministeri Marin: ”Suomen on ensi tilassa haettava Naton jäseneksi” Iltalehti. 12.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  5. ↑ Selonteko Suomen liittymisestä Pohjois-Atlantin liittoon 15.2.2022. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 16.5.2022.
  6. ↑ Valtioneuvosto hyväksynyt selonteon Nato-jäsenyydestä 15.2.2022. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 16.5.2022.
  7. ↑ Jarmo Huhtanen: Nato-päätökseen saattaa riittää yksinkertainen enemmistö eduskunnassa – Viime kädessä asian ratkaisee perustuslakivaliokunta Helsingin Sanomat. 3.3.2022. Viitattu 16.5.2022.
  8. ↑ Annika Martikainen & Antti Pilke & Matti Koivisto & Tulikukka Fresnes de & Jarno Virtanen: Eduskunta äänesti Suomen Natoon hakemisen puolesta selvin äänin 188–8 17.5.2022. Yleisradio. Viitattu 17.5.2022.
  9. ↑ Valtioneuvosto ja presidentti viimeistelivät Nato-ratkaisun – ulkoministeri Haavisto allekirjoitti hakemuksen 17.5.2022. Yleisradio. Viitattu 17.5.2022.
  10. ↑ Mattila, Anne: Useat Nato-maat reagoineet positiivisesti Suomen Nato-ilmoitukseen – "Suomi on sotilaallisesti erittäin vahva maa" Keskipohjanmaa. 12.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  11. ↑ Twitterlähde tarkemmin?
  12. ↑ Yhdysvaltain senaatista vahvaa tukea Suomen Nato-jäsenyydelle MTV Uutiset. 12.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  13. ↑ Tamminen, Jenni: Sauli Niinistö puhui heti Volodymyr Zelenskyin kanssa – Täysi Nato-tuki Uusi Suomi. 12.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  14. ↑ Nato-maa Kroatian presidentti vastustaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä – pääministerin mukaan presidentti on vandaali ja manipuloija MTV Uutiset. 26.4.2022. Viitattu 15.5.2022.
  15. ↑ a b Zakon o potvrđivanju Protokola uz Sjevernoatlantski Ugovor o pristupanju Republike Finske 29.7.2022. Hrvatski sabor. Viitattu 1.8.2022. (kroatiaksi)
  16. ↑ Turkin presidentti Erdogan täräyttää: Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys olisi virhe – Yhdysvallat pyytää selvitystä MTV Uutiset. 13.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  17. ↑ Koivistoinen, Viivi: Tällainen on Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittama asiakirja, joka avasi Nato-jumin – lue se tästä Yle Uutiset. 29.6.2022. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 27.3.2023.
  18. ↑ Tässä on Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteisymmärrysasiakirja – lue 10 sovittua asiaa sanasta sanaan MTV Uutiset. 29.6.2022. Viitattu 27.3.2023.
  19. ↑ Katso suorana Niinistön tiedotustilaisuus: Turkki tukee Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä Yle Uutiset. 27.6.2022. Viitattu 28.6.2022.
  20. ↑ Karhu, otso & Lehtinen, Don: Ulkopoliittisen instituutin tutkija PKK:n lippujen kieltämisestä mielenosoituksessa: ”Vaikeaa olla näkemättä yhteyttä Nato-prosessiin” Yle Uutiset. 7.12.2022. Viitattu 11.4.2023.
  21. ↑ Vaalisto, Heidi: Tällainen on kiistelty Erdogan-nukke Ilta-Sanomat. 28.3.2023. Viitattu 11.4.2023.
  22. ↑ Loukkasiko kuvan polttaminen Helsingissä todella Erdoganin kunniaa? – Poliisi: "Voi olla, että raja on ylitetty" MTV Uutiset. 1.3.2023. Viitattu 11.4.2023.
  23. ↑ Töyrylä, Katriina: Natoon pyrkinyt Suomi teki turvallisuuspolitiikan nimissä asioita, joita se ei muuten olisi tehnyt, sanoo professori Yle Uutiset. 9.4.2023. Viitattu 11.4.2023.
  24. ↑ Asiantuntija: Turkki saattaa ratifioida Suomen Nato-jäsenyyden ennen kuin Ruotsin Helsingin Sanomat. 3.11.2022. Viitattu 16.11.2022.
  25. ↑ Turkilla ei ollut Suomelle ja Ruotsille lisävaatimuksia Vantaalla aloitetuissa neuvotteluissa Nato-jäsenyyden vahvistamiseksi Yle Uutiset. 26.8.2022. Viitattu 7.3.2023.
  26. ↑ Suomen, Ruotsin ja Turkin yhteistyömekanismi tapasi Tukholmassa – Suomi ulkomailla Suomen suurlähetystö, Ankara. Suomen Ulkoministeriö. Viitattu 7.3.2023.
  27. ↑ Sauli Niinistö yllättyi Unkarin Nato-ilmoituksesta – Kertoi arvion siitä, milloin Suomi on lopullisesti jäsen Iltalehti. 17.3.2023. Viitattu 20.3.2023.
  28. ↑ Paula Tapiola, Tom Kankkonen & Kai Jääskeläinen: Turkin parlamentti hyväksyi Suomen jäsenyyden – Stoltenberg iloitsi Twitterissä 31.3.2023. Yleisradio, yle.fi. Viitattu 31.3.2023.
  29. ↑ Putinin tiedottaja väisti kysymyksen Suomen Nato-aikeiden syistä ja sanoi pitävänsä Suomen jäsenyyttä uhkana – Ulkoministeriö mainitsi ”sotilaallistekniset” toimet Helsingin Sanomat. 12.5.2022. Viitattu 15.5.2022.
  30. ↑ Haikonen, Matias: Venäjän ulkoministeriö: Suomen Nato-hakemukseen vastataan ”sotilaallisella yllätyksellä” Iltalehti. 18.5.2022. Viitattu 18.5.2022.
  31. ↑ Lehtonen, Atte: Ääni kellossa muuttui täysin Iltalehti. 17.5.2022. Viitattu 18.5.2022.
  32. ↑ Klaus Korhonen Suomen jäsenhakemuksen jättämisestä: "Hieno alku päivälle" – Yle haastatteli Suomen ja Ruotsin Nato-lähettiläitä Brysselissä 18.5.2022. Yleisradio. Viitattu 18.5.2022.
  33. ↑ Hopsu, Janne: Miten Suomen Nato-jäsenyys käytännössä päätettäisiin? Asiantuntijat listasivat pahimmat kuopat hakemuksen polulla MTV Uutiset. 30.1.2022. Viitattu 16.5.2022.
  34. ↑ a b c Malminen, Ulla: Jos Suomi liittyy Natoon, se voi kestää kuukausista jopa vuoteen – käytännössä se tapahtuisi näin Yle Uutiset. 13.5.2022. Viitattu 16.5.2022.
  35. ↑ Leppänen, Stefan; Vanhala, Akseli: Nato kutsui Suomen ja Ruotsin jäsenikseen – lue täältä koko julkilausuma Ilta-Sanomat. 29.6.2022. Viitattu 27.3.2023.
  36. ↑ Hassinen, Heta & Kiuttu, Saila: Jäsenyyden tavoittelussa alkoi pitkä odotus Suomenmaa. 18.5.2022. Viitattu 18.5.2022.
  37. ↑ Pullinen, Jussi & Sutinen, Teija: Nato-maat allekirjoittivat Suomen ja Ruotsin liittymis­pöytäkirjat – Ulkoministerit vakuuttivat, että Turkin kanssa ei ole sovittu luovutuksista Helsingin Sanomat. 5.7.2022. Viitattu 30.7.2022.
  38. ↑ Suikkanen, Päivi: Tärkein turvatakuu on Suomen omat puolustusvoimat ja kumppaneiden turva-apu, sanoo ulkoministeri Haavisto 11.5.2022. Yleisradio. Viitattu 11.8.2022.
  39. ↑ Isoniemi, Jaakko: Suomen "harmaa aika" alkaa – tällainen se oli Naton edellisillä laajenemiskierroksilla Iltalehti. 18.5.2022. Viitattu 11.8.2022.
  40. ↑ Nato-haun harmaa aika päättyi Länsi-Suomi. 7.7.2022. Viitattu 11.8.2022.
  41. ↑ Viljanmaa, Toni: Hyvästi harmaa aika! – Suomen tarkkailijajäsenyys Natossa sai lentävän lähdön Kaleva. 5.7.2022. Viitattu 11.8.2022.
  42. ↑ Suomen Nato-ratifiointi johti erikoiseen diplomaattiseen selkkaukseen, nopeuskiistan osapuolina Tanska ja Kanada Helsingin Sanomat. 8.7.2022. Viitattu 10.7.2022.
  43. ↑ a b c d e f Tanska ratifioi ensimmäisenä Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksen, Turkki jatkaa vääntöä – seuraa Ylen Nato-laskurista, miten prosessi etenee Yle Uutiset. 16.5.2022. Viitattu 5.7.2022.
  44. ↑ Joona Aaltonen: Suomen Nato-ratifioinnista seurasi nopeuskiista. Helsingin Sanomat, 9.7.2022, s. A 11. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 11.7.2022.
  45. ↑ a b Puolet Nato-maista on nyt hyväksynyt Suomen jäsenyyden, viimeisimpänä Kroatia – HS seuraa ratifiointia maa maalta Helsingin Sanomat. 15.7.2022. Viitattu 19.7.2022.
  46. ↑ "Tämä meni jopa etu­painottei­semmin kuin oli ehkä ensimmäinen arvio" – Ulko­ministeri Haavisto on iloinen Nato-ratifiointien etenemisestä Helsingin Sanomat. 18.7.2022. Viitattu 19.7.2022.
  47. ↑ Kesälomat tulivat tielle – tässä vaiheessa Suomen Nato-jäsenyyden vahvistaminen on eri maissa MTV Uutiset. 22.8.2022. Viitattu 10.9.2022.
  48. ↑ Joona Aaltonen: Ulkoministeriön valtiosihteeri: Turkin, Suomen ja Ruotsin neuvottelut käytiin rakentavassa hengessä Helsingin Sanomat. 26.8.2022. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 28.8.2022.
  49. ↑ Turkki-neuvotteluja käydään tänään Suomessa Yle Areena. 26.8.2022. Helsinki: Yleisradio. Viitattu 28.8.2022.
  50. ↑ Erdogan teki selvän eron Suomen ja Ruotsin välille Ilta-Sanomat. 20.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  51. ↑ a b Heikkilä, Lauri: Tämä on Suomen Nato-ratifioinnin tilanne juuri nyt – Tutkija ei murehtisi Unkaria ja Slovakiaa, Turkki "voi vaatia konkreettisia näyttöjä" Suomenmaa. 21.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  52. ↑ Tapiola Paula & Kankkonen, Tom: Suomen Nato-jäsenyys varmistui – Turkin parlamentti antoi hyväksyntänsä Yle. 30.3.2023. Viitattu 31.3.2023.
  53. ↑ Sundman, Robert: Onko tyhjä ääni annettu ääni? Ei ole, katsoi muun muassa perustuslakivaliokunta 1990-luvulla Yle Uutiset. 2.5.2021. Yleisradio. Viitattu 29.7.2022.
  54. ↑ a b Goedkeuring Protocollen Noord-Atlantisch Verdragtoetreding van de Republiek Finland en het Koninkrijk Zweden 12.7.2022. Hollanti: Eerste Kamer der Staten-Generaal. Viitattu 12.7.2022. (hollanniksi)
  55. ↑ Kuningas Willem-Alexander: Wet van 13 juli 2022, houdende goedkeuring van de op 5 juli 2022 te Brussel tot stand gekomen Protocollen bij het Noord-Atlantisch Verdrag betreffende de toetreding van de Republiek Finland en het Koninkrijk Zweden (Trb. 2022, 58) Staatsblad van het Koninkrijk der Nederlanden. 14.7.2022. Alankomaiden kuningaskunta. Viitattu 14.7.2022. (hollanniksi)
  56. ↑ NATO accession protocol for #Finland & #Sweden just ratified unanimously by #AlbanianParliament becoming one of the first countries to do so. Welcome Finland & Sweden! Twitter. 7.7.2022. Viitattu 7.7.2022.
  57. ↑ Kuvendi u mblodh në seancë plenare, miratohen 3 projekligje, projektrezolutat për KLSH dhe KPP dhe 2 projektvendime. Kuvendi miraton rezolutën për kujtimin e viktimave të Srebrenicës 7.7.2022. Albanian parlamentti. Arkistoitu 9.7.2022. Viitattu 7.7.2022. (albaniaksi)
  58. ↑ President Decrees Protocol on Sweden's, Finland's NATO Membership Albanian Daily News. 10.7.2022. Viitattu 12.7.2022. (englanniksi)
  59. ↑ LaChambreBE: =#Adopté @LaChambreBE: projet de loi d’assentiment au Protocole au Traité de l'Atlantique Nord sur l'accession de la #Finlande et de la #Suède Twitter. 20.7.2022. Viitattu 21.7.2022. (ranskaksi)
  60. ↑ LOIS, DECRETS, ORDONNANCES ET REGLEMENTS ejustice.just.fgov.be. 25.8.2022. (ranskaksi)
  61. ↑ STOYAN NENOV: Bulgarian parlamentti ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden Ilta-Sanomat. 13.7.2022.
  62. ↑ MFA Bulgaria / Bulgarian ulkoministeriö: Parliament ratified the protocols for Sweden's and Finland‘s membership in @NATO Twitter. 13.7.2022. MFA Bulgaria. Viitattu 13.7.2022.
  63. ↑ Държавен вестник 22.7.2022. Bulgarian kansalliskokous. Viitattu 22.7.2022. (bulgariaksi)
  64. ↑ El Pleno votará la próxima semana el protocolo de adhesión de Suecia y Finlandia a la OTAN 15.9.2022. Espanjan edustajainhuone. Viitattu 22.9.2022. (espanjaksi)
  65. ↑ Votaciones. Sesión plenaria número 55. 20/09/2022. XIV Legislatura 21.9.2022. Espanjan senaatti. Viitattu 21.9.2022. (espanjaksi)
  66. ↑ a b Hanska, Jari: Islanti ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden – ratifioinnit etenevät kovaa vauhtia Iltalehti. 6.7.2022. Helsinki: Alma Media. Viitattu 6.7.2022.
  67. ↑ Draghi erosi ja Italian hallitus kaatui – tällä saattaa olla vaikutusta myös Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointiin 21.7.2022. Yleisradio. Viitattu 21.7.2022.
  68. ↑ Suomen Nato-prosessi on edennyt historiallisen nopeasti, mutta lopussa tahti hidastuu muutaman maan takia ja Turkki voi tehdä odotuksesta piinallisen Helsingin Sanomat. 2.8.2022. Viitattu 3.8.2022.
  69. ↑ Italian parlamentin edustajainhuone siunasi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden selvin luvuin 2.8.2022. Yleisradio. Viitattu 2.8.2022.
  70. ↑ Italia hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden... Ilta-Sanomat. 3.8.2022. Viitattu 3.8.2022.
  71. ↑ Atti firmati quirinale.it. Presidenza della Repubblica. Viitattu 6.8.2022. (italiaksi)
  72. ↑ ΠΡΑΚΤΙΚΑ ΒΟΥΛΗΣ ΙΗ΄ ΠΕΡΙΟΔΟΣ ΠΡΟΕΔΡΕΥΟΜΕΝΗΣ ΚΟΙΝΟΒΟΥΛΕΥΤΙΚΗΣ ΔΗΜΟΚΡΑΤΙΑΣ ΣΥΝΟΔΟΣ Γ΄ ΣΥΝΕΔΡΙΑΣΗ ΡΠΖ΄ Πέμπτη 15 Σεπτεμβρίου 2022 15.9.2022. Kreikan parlamentti. Arkistoitu 16.9.2022. Viitattu 16.9.2022.
  73. ↑ Kreikka hyväksyi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden – HS seuraa ratifiointia maa maalta Helsingin Sanomat. 15.9.2022. Viitattu 15.9.2022.
  74. ↑ Κύρωση του Πρωτοκόλλου στη Συνθήκη του Βορείου Ατλαντικού για την προσχώρηση της Δημοκρατίας της Φινλανδίας. Της Ελληνικης ∆ημοκρατιας. 16.9.2022. Arkistoitu 20.9.2022. (kreikaksi)
  75. ↑ KONAČNI PRIJEDLOG ZAKONA O POTVRĐIVANJU PROTOKOLA UZ SJEVERNOATLANTSKI UGOVOR O PRISTUPANJU REPUBLIKE FINSKE, drugo čitanje, P.Z. br. 305 - predlagateljica: Vlada Republike Hrvatske 15.7.2022. Hrvatski sabor. Viitattu 15.7.2022. (kroatiaksi)
  76. ↑ Darba kārtība titania.saeima.l. 14.7.2022. Saeima. Viitattu 14.7.2022. (latviaksi)
  77. ↑ Valsts prezidents paraksta likumus par Somijas un Zviedrijas pievienošanos NATO 15.7.2022. Latvijas valsts prezidents. Viitattu 15.7.2022. (latviaksi)
  78. ↑ Darbotvarkės klausimas: Įstatymo "Dėl Šiaurės Atlanto sutarties protokolo dėl Suomijos Respublikos prisijungimo ratifikavimo" projektas (Nr. XIVP-1891(2)) 20.7.2022. Lietuvos Respublikos Seimas. Viitattu 20.7.2022. (liettuaksi)
  79. ↑ Lithuania ratifies Swedish, Finnish NATO accession protocols Lietuvos nacionalinis radijas ir televizija – LRT. 2022.7.20. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
  80. ↑ Lithuanian president signs laws ratifying Finnish, Swedish NATO accession The Baltic Times. 2022.7.20. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
  81. ↑ MPs vote in favour of NATO membership for Sweden and Finland 12.7.2022. Luxemburg: RTL. Viitattu 12.7.2022. (englanniksi)
  82. ↑ Loi du 22 juillet 2022 portant approbation du Protocole au Traité de l’Atlantique Nord sur l’accession de la République de Finlande, fait à Bruxelles, le 5 juillet 2022 Legilux. Viitattu 29.7.2022. (ranskaksi)
  83. ↑ Eighth Sitting of the First Ordinary Session in 2022 – day four 28.7.2022. Podgorica: Montenegron parlamentti. Viitattu 29.7.2022. (englanniksi)
  84. ↑ Predlog zakona o potvrđivanju Protokola uz Sjevernoatlantski ugovor o pristupanju Republike Finske 28.7.2022. Podgorica: Montenegron parlamentti. Viitattu 29.7.2022. (montenegroksi)
  85. ↑ Montenegron presidentin hyväksynnät 2.8.2022. Montenegron presidentti. Viitattu 2.8.2022. (montenegroksi)
  86. ↑ Резултати од гласање Предлог на закон за ратификација на Протоколот кон Северноатлантскиот договор во врска со пристапувањето на Република Финска; 27.7.2022. Pohjois-Makedonian parlamentti. Viitattu 27.7.2022. (makedoniaksi)
  87. ↑ Stevo Pendarovski Twitterissä Twitter. 28.7.2022. Viitattu 29.7.2022. (macédonien)
  88. ↑ VOTAÇÕES EFETUADAS EM 2022-09-16 16.9.2022. Lissabon: Portugalin parlamentti. Viitattu 16.9.2022. (portugaliksi)
  89. ↑ Proposta de Resolução 2/XV/1 Portugalin parlamentti. Viitattu 26.7.2022. (portugaliksi)
  90. ↑ Presidente da República ratifica Protocolos ao Tratado do Atlântico Norte sobre a adesão da República da Finlândia e do Reino da Suécia Portugalin presidentinkanslia. Viitattu 19.9.2022. (portugaliksi)
  91. ↑ Głosowanie nr 8 na 58. posiedzeniu Sejmu 7.7.2022. Sejm. Viitattu 8.7.2022. (puolaksi)
  92. ↑ Ustawa o ratyfikacji Protokołu do Traktatu Północnoatlantyckiego w sprawie akcesji Republiki Finlandii, podpisanego w Brukseli dnia 5 lipca 2022 r. 20.7.2022. Senat Rzeczypospolitej Polskiej. Viitattu 20.7.2022. (puolaksi)
  93. ↑ Welcome to @NATO, Finland and Sweden. Twitter. 22.7.2022. Viitattu 24.7.2022. (englanniksi)
  94. ↑ SÉANCE PUBLIQUE DU 21 JUILLET 2022 (MATIN) (Ranskan senaatti äänesti Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä äänin 323–17 videos.senat.fr. 21.7.2022. Ranskan senaatti. Viitattu 21.7.2022. (ranskaksi)
  95. ↑ Spåra, Sami: Ranskan kansalliskokous ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet 3.8.2022. Yleisradio. Viitattu 3.8.2022.
  96. ↑ Ranskan presidentti Emmanuel Macron hyväksyi Ruotsin ja Suomen Nato-jäsenyyden Helsingin Sanomat. 14.8.2022. Viitattu 14.8.2022.
  97. ↑ Bulgaria hyväksyi Suomen Natoon – katso tästä, mitkä maat ovat jo asettuneet jäsenyyden kannalle Ilta-sanomat. 20.7.2022. Viitattu 20.7.2022.
  98. ↑ Romania Senat: Ordinea de zi a Ședinței Senatului din 20 iulie 2022 senat.ro. 20.7.2022. Viitattu 20.7.2022. (romaniaksi)
  99. ↑ Klaus Iohannis promulgates law for ratification of protocols for accession of Finland and Sweden to NATO Tylaz. 22.7.2022. BP. Arkistoitu 17.10.2022. Viitattu 22.7.2022. (englanniksi)
  100. ↑ Lukas Stern: Deutscher Bundestag — Bundestag befürwortet Nato-Beitritt von Finnland und Schweden 8.7.2022. Deutscher Bundestag. Viitattu 8.7.2022. (saksaksi)
  101. ↑ Bundestag stimmt Nato-Beitritt Schwedens und Finnlands zu – AfD sorgte für nächtlichen Hammelsprung-Eklat merkur.de. 8.7.2022. Viitattu 8.7.2022. (saksaksi)
  102. ↑ Bundesgesetzblatt bgbl.de. 11.7.2022. Viitattu 15.7.2022. (saksaksi)
  103. ↑ Hlasovanie podľa klubov nrsr.sk. Viitattu 27.9.2022. (slovakiksi)
  104. ↑ Čaputová, Zuzana: Just ratified @NATO accession protocols with #Finland and #Sweden after they passed through #Slovakia’s Parliament with broad support yesterday. New members will make our Alliance stronger and even more resilient. Tervetuloa! Välkommen! Twitter. Viitattu 28.9.2022. (englanniksi)
  105. ↑ Glasovanje o zakonu v celoti 14.7.2022. Republika Slovenija - DRŽAVNI ZBOR. Viitattu 14.7.2022. (sloveeniksi)
  106. ↑ Uradni list - Vsebina Uradnega lista Uradni list Republike Slovenije (Slovenian tasavallan virallinen lehti). 22.7.2022. Slovenian tasavalta. Viitattu 25.7.2022. (ruotsiksi)
  107. ↑ 287/13 – Vládní návrh, kterým se předkládá Parlamentu České republiky k vyslovení souhlasu s ratifikací Protokol o přístupu Finské republiky k Severoatlantické smlouvě podepsaný 5. července 2022 v Bruselu 10.8.2022. Praha: Tšekin senaatti. Viitattu 10.8.2022. (tšekiksi)
  108. ↑ 33. schůze, 81. hlasování, 27. srpna 2022, 04:17 - Prot.o přístupu Švédského království k Severoatlantické sml. 27.8.2022. Tšekin edustajainhuone. Viitattu 27.8.2022. (tšekiksi)
  109. ↑ Vládní návrh, kterým se předkládá Parlamentu České republiky k vyslovení souhlasu s ratifikací Protokol o přístupu Finské republiky k Severoatlantické smlouvě ... (Edustajainhuoneen istunnon pöytäkirja) Tšekin edustajainhuone. Viitattu 10.9.2022. (tšekiksi)
  110. ↑ Ovčáček, Jiří: Historický okamžik... Twitter. 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
  111. ↑ Lehtonen, Atte; Karvinen, Eevi: Turkki ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden Iltalehti. 30.3.2023. Viitattu 30.3.2023.
  112. ↑ a b c Nuuttila, Sakari; Husu, Rikhard: Nyt se on varmaa: Suomesta tulee huomenna Naton jäsen, kertoo tasavallan presidentin kanslia Yle Uutiset. 3.4.2023. Viitattu 3.4.2023.
  113. ↑ Kankkonen, Tom: Turkin presidentti Erdoğan on vahvistanut Suomen Nato-jäsenyyden ratifioinnin – päätös eteni nopeasti Yle Uutiset. 1.4.2023. Viitattu 3.4.2023.
  114. ↑ a b Pyy, Tomi: Unkarin parlamentti hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden Yle Uutiset. 27.3.2023. Viitattu 27.3.2023.
  115. ↑ Hallikainen, Iida: Unkarin parlamentin edustaja kommentoi Nato-ratifiointia tuoreeltaan IS:lle – jätti ilmaan kysymyksen Ruotsin kohtalosta Ilta-Sanomat. 27.3.2023. Viitattu 27.3.2023.
  116. ↑ a b Nuuttila, Sakari: Unkari toimitti Suomen Nato-ratifioinnin Washingtoniin Yle Uutiset. 31.3.2023. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 31.3.2023.
  117. ↑ Katalin Novák: President of Hungary Twitter. 28.3.2023. Viitattu 28.3.2023.
  118. ↑ Nato-ratifiointi | Unkarin presidentti vahvisti Suomen Nato-jäsenyyden ratifioivan lain Helsingin Sanomat. 28.3.2023. Viitattu 28.3.2023.
  119. ↑ Kooli, Rain: Viro ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden – pääministeri Kaja Kallas kiitteli ja sanoi Viron turvallisuuden vahvistuvan Yle Uutiset. 6.7.2022. Yleisradio. Viitattu 4.8.2022.
  120. ↑ Ponsonby Rule Oxford Reference. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  121. ↑ Sweden and Finland NATO Accession, Statement made on 6 July 2022 6.7.2022. Yhdistyneen kuningaskunnan ulkoministeri Elizabeth Truss. Arkistoitu 6.7.2022. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
  122. ↑ Elizabeth Truss: Sweden and Finland NATO Accession 6.7.2022. UK Parliament. Arkistoitu 6.7.2022. Viitattu 4.8.2022. (englanniksi)
  123. ↑ a b Yhdysvaltain senaatti on hyväksynyt Suomen ja Ruotsin Naton jäseniksi äänin 95–1 Yleisradio. Viitattu 4.8.2022.
  124. ↑ Statement from President Biden on Senate Ratification of the NATO Accession Protocols for Sweden and Finland Whitehouse.gov. Viitattu 4.8.2022. (englanniksi)
  125. ↑ President Biden Delivers Remarks and Signs the NATO Ratification Documents for Finland and Sweden Youtube. 9.8.2022. Viitattu 9.8.2022. (englanniksi)
  126. ↑ Remarks by President Biden at Signing of the Instruments of Ratifications for the Accession Protocols to the North Atlantic Treaty for Finland and Sweden www.whitehouse.gov. 9.8.2022. Washington D.C.: Valkoinen talo. Viitattu 10.8.2022. (englanniksi)
  127. ↑ Lehto, Mika: Ryhtyykö Orbanin Unkari vastustamaan Suomen Nato-jäsenyyttä? Tutkijalta selkeä vastaus Ilta-Sanomat. 4.4.2022. Viitattu 21.9.2022.
  128. ↑ Kervinen, Elina: Ulkoministeri Haavisto: Unkarilta ei kuulunut varauksia Suomen Nato-jäsenyyden etenemisen suhteen – ”Näyttäytyi ongelmattomana eikä ollut hidastusmielialaa” Helsingin Sanomat. 15.9.2022. Viitattu 21.9.2022.
  129. ↑ Koponen, Tuula: Unkari vetkuttaa yhä Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymistä – "Aivan naurettava tekosyy", maan oppositiosta todetaan Keskisuomalainen. 20.10.2022. Viitattu 15.11.2022.
  130. ↑ Incoronato, Katja: Turkki ei ole ainoa este Suomen Nato-jäsenyydelle – Tutkija Demokraatille: Ratifiointi Unkarissa on kaikkea muuta kuin läpihuutojuttu Uusi Suomi. 2.10.2022. Viitattu 15.11.2022.
  131. ↑ Aholainen, Saara: Bloomberg: Unkari ratifioi Suomen Nato-jäsenyyden joulukuun puoli­väliin mennessä Helsingin Sanomat. 22.10.2022. Viitattu 2.11.2022.
  132. ↑ Svenska Dagbladet: Unkarilla voi olla vaateita Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien hyväksymiseksi Yle Uutiset. 15.11.2022. Viitattu 15.11.2022.
  133. ↑ Pyy, Tomi & Kokkonen, Yrjö: Suomen Nato-jäsenyyden ratifiointi Unkarissa saattaa jälleen viivästyä 25.2.2023. Yleisradio. Viitattu 25.2.2023.
  134. ↑ Hungarian parliament approves Finland’s bid to join NATO The Seattle Times. 27.3.2023. Viitattu 27.3.2023. (englanniksi)
  135. ↑ Cole, Brendan: These 18 Republicans Voted Against Sweden and Finland's Accession to NATO Newsweek. 19.7.2022. Viitattu 20.7.2022.
  136. ↑ Törnudd, Nina: Yhdysvalloissa edustajainhuone antoi tukensa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle Helsingin Sanomat. 19.7.2022. Viitattu 20.7.2022.
  137. ↑ Kervinen, Elina: Miksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys etenee Yhdysvalloissa poikkeuksellisen nopeasti? – Tutkijoiden mukaan syitä on monia Helsingin Sanomat. 25.7.2022. Viitattu 25.7.2022.
  138. ↑ Orjala, Anne: Eduskunta hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden äänin 184–7 – katso miten edustajasi äänesti Yle Uutiset. 1.3.2023. Viitattu 1.3.2023.
  139. ↑ Laki Pohjois-Atlantin sopimuksesta 442/2023 Finlex. 23.3.2023. Helsinki: Oikeusministeriö, Edita Publishing Oy. Viitattu 31.3.2023.
  140. ↑ Laki Pohjois-Atlantin liiton, kansallisten edustajien ja kansainvälisen henkilöstön asemasta tehdystä sopimuksesta 443/2023 Finlex. 23.3.2023. Helsinki: Oikeusministeriö, Edita Publishing Oy. Viitattu 31.3.2023.
  141. ↑ äänestys www.eduskunta.fi. Viitattu 8.10.2024.
  142. ↑ Virpi Pekkarinen: Tasavallan presidentti päätti Suomen liittymisestä Natoon Tasavallan presidentti Sauli Niinistö. 23.3.2023. Viitattu 8.10.2024.
  143. ↑ Suomen liittymisprosessi Natoon 11.7.2022. Valtioneuvosto. Arkistoitu 2.8.2022. Viitattu 2.8.2022.
  144. ↑ Lähteet: hallitus antaa Nato-lain eduskunnalle joulukuussa Iltalehti. 30.11.2022. Viitattu 30.11.2022.
  145. ↑ Puhemies Vanhanen: Nato-jäsenyyden ratifiointi käynnistettävä riippumatta siitä, onko vaali­tauko vai ei Ilta-Sanomat. 6.9.2022. Viitattu 10.9.2022.
  146. ↑ Vainio, Olli & Karvinen, Eevi: Historiallinen Nato-kynä siirtyy Suomen kansallismuseoon – asetetaan vitriiniin yleisön nähtäville Iltalehti. 6.6.2022. Viitattu 9.6.2022.
  147. ↑ Cremin, Reeta & Karhu, Otso: Nato-kynästä tarjottiin tuhat euroa, mutta nyt se päätyi museoon – Pekka Haavisto: "Kynä on miekkaa väkevämpi" Yle Uutiset. 8.6.2022. Viitattu 9.6.2022.
  148. ↑ Kuukkanen, Tatu & Harjumaa, Marika: Kynä, jolla Nato-hakemus allekirjoitettiin, myytiin nopeasti loppuun verkkokaupasta Yle Uutiset. 18.5.2022. Viitattu 9.6.2022.
  149. ↑ Ylen aamu Yle TV1. 23.8.2022. Yleisradio. Viitattu 23.8.2022.
  150. ↑ Ylen aamun parhaat Yle TV1. 23.8.2022. Yleisradio. Viitattu 23.8.2022.
  151. ↑ Alenius, Jari; Kauppinen, Ina: Suomesta tulee Naton jäsen huomenna 16.30, Niinistö matkustaa Brysseliin Ilta-Sanomat. 3.4.2023. Viitattu 3.4.2023.
  152. ↑ Kervinen, Elina: Suomesta tulee Naton täysjäsen tiistaina – Niinistö, Haavisto ja Kaikkonen Brysseliin Helsingin Sanomat. 3.4.2023. Viitattu 3.4.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Suomen_Nato-jäsenhakemus&oldid=22841493”