John Quincy Adams

John Quincy Adams
Yhdysvaltain 6. presidentti
1825–1829
Varapresidentti	John C. Calhoun
Edeltäjä	James Monroe
Seuraaja	Andrew Jackson
Henkilötiedot
Syntynyt	11. heinäkuuta 1767 Quincy, Massachusetts
Kuollut	23. helmikuuta 1848 (80 vuotta) Washington
Ammatti	lakimies, professori
Puoliso	Louisa Catherine (Johnson) Adams
Tiedot
Puolue	Federalistit, Demokraattis-republikaanit, Kansallis-republikaanit, ja Whig-puolue
Uskonto	unitaristi
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

John Quincy Adams (11. heinäkuuta 1767 – 23. helmikuuta 1848) oli Yhdysvaltain 6. presidentti (1825–1829) ja Yhdysvaltain toisen presidentin John Adamsin poika.

John Quincy Adamsin saavutukset presidenttinä jäivät laihoiksi, koska häntä syytettiin vaaleissa lahjonnasta eikä kongressi tämän takia tukenut häntä. Tästä huolimatta Adams sai muun muassa läpi ehdotuksensa Erien kanavan valmistamisesta, minkä ansiosta Isoiltajärviltä saatiin vesiyhteys Yhdysvaltain itärannikolle.

Elämä

Nuoruus

John Quincy Adams syntyi 11. heinäkuuta 1767 Braintreessä (nykyinen Quincy), Massachusettsissa. Hän oli vanhempiensa John ja Abigail Adamsin toinen lapsi. Ollessaan seitsemänvuotias John Quincy Adams seurasi yhdessä äitinsä kanssa läheiseltä mäeltä, kun britit ja amerikkalaiset kävivät verisen Bunker Hillin taistelun lähellä perheen kotitilaa. Kaksi vuotta myöhemmin hän lähti diplomaattitehtäväänsä suorittaneen isänsä mukana Ranskaan. Euroopassa ollessaan John Quincy Adams opiskeli eurooppalaisissa yliopistoissa ja oppi puhumaan seitsemää kieltä, joista ranskaa ja hollantia sujuvasti. Vuonna 1782 Adams käväisi nopeasti Suomessa matkallaan Pietarista Haagiin ollen näin ensimmäinen Suomessa käynyt Yhdysvaltain presidentti. Hän palasi Massachusettsiin vuonna 1785 ja meni Harvard Collegeen opiskelemaan lakia kahdeksi vuodeksi.

Ura poliitikkona

Nuorena lakimiehenä Adams alkoi kirjoittaa silloisen presidentin George Washingtonin eristäytymispolitiikkaa puolustavia kirjeitä; Washington oli presidenttikaudellaan halunnut pitää Yhdysvallat erillään Ison-Britannian ja Ranskan välisestä sodasta. Vuonna 1794 Washington nimitti Adamsin Alankomaiden suhteita hoitavaksi ministeriksi. Viettäessään talven 1794-1795 Lontoossa John Quincy Adams tapasi Louisa Catherine Johnsonin, jonka kanssa hän meni naimisiin 1797. Aviopari sai neljä lasta, joista kaksi kuoli nuorena ennen Adamsia itseään.

Kun Adamsin isä John Adams nousi presidentiksi vuonna 1796, hän nimitti poikansa Preussin asioitava hoitavaksi ministeriksi. John Adamsin hävittyä vuoden 1800 presidentinvaalit Thomas Jeffersonille, myös John Quincy Adams kutsuttiin takaisin Bostoniin seuraavana vuonna. Adams aloitti uudelleen lakiopiskelunsa. Vuonna 1802 hänet valittiin Massachusettsin senaattiin ja seuraavana vuonna Yhdysvaltain senaattiin. Adams oli isänsä tapaan pitkään federalisti, mutta vastusti myöhemmin useita puolueen linjauksia. Federalistien johtoon nousi hänen isänsä kiistakumppani Alexander Hamilton, jonka takia Adams jätti senaatin paikkansa samana vuonna ja palasi Harvardiin professoriksi.

Vuonna 1809 presidentiksi noussut James Madison pyysi Adamsia lähtemään suurlähettilääksi Venäjälle. Ollessaan Pietarissa Adams huomasi Ranskan silloisen hallitsijan Napoleonin suunnittelevan sotaretkeä Venäjälle. Samaan aikaan myös Yhdysvallat ja Iso-Britannia olivat ajautumassa sotaan keskenään. Vuonna 1814 Madison lähetti Adamsin Belgiaan solmimaan Gentin rauhan, joka lopetti sotatoimet maiden välillä. Tämän jälkeen Adams siirtyi isänsä tapaan Isoon-Britanniaan hoitamaan maiden välisiä diplomaattisuhteita. Myös Adamsin nuorin poika Charles Francis Adams hoiti tätä virkaa myöhemmin.

Vuonna 1817 presidentti Madison nimitti Adamsin Yhdysvaltain ulkoministeriksi. Ulkoministerinä Adams muun muassa neuvotteli Oregonin ostamisesta brittien kanssa ja osti Floridan osavaltion Espanjalta. Lisäksi hän loi yhdessä James Monroen kanssa Monroen oppi -nimisen doktriinin vuonna 1823.

Nousu presidentiksi

Kartta äänien jakaantumisesta edustajainhuoneessa vuoden 1824 vaaleissa.

Vuonna 1824 Adams asettui ehdolle presidentinvaaleissa yhdessä kahden muun ministerin, John C. Calhounin ja William H. Crawfordin, senaatin puhemiehen Henry Clayn ja kenraali Andrew Jacksonin kanssa. Koska kukaan ehdokkaista ei saanut tarvittavaa äänimäärää vaaleilla, valinta siirtyi edustajainhuoneelle, jossa olivat ehdokkaina kolme suosituinta ehdokasta: Adams, Jackson ja Crawford. Edustajainhuoneessa jokaisella osavaltiolla oli käytössään yksi ääni, jonka saaja valittiin osavaltion edustajien kesken pidetyllä äänestyksellä. Adams sai noin 54 prosenttia osavaltioiden äänistä ja voitti vaalit. Jacksonin kannattajat syyttivät Adamsia lahjonnasta.

Heti presidenttikautensa alussa Adams sai huomata Jacksonin kannattajien vihan kongrenssissa. Adamsin tavoitteena oli luoda Interstate-tieverkoston, parantaa kanavien toimintaa ja luoda kansallisia yliopistoja. Useimmat näistä tavoitteista kuitenkin kaatuivat Jacksonin kannattajien vastustukseen kongressissa. Vaikka Adamsin saavutukset presidenttinä jäivätkin vähäisiksi, hän sai rakennettua muun muassa tärkeän Erien kanavan, joka yhdisti Isotjärvet itärannikkoon.

Adams pyrki vuonna 1828 toiselle presidenttikaudelle, mutta lahjontaepäilyjen takia hän hävisi selvästi Jacksonille. Adams palasi Massachusettsiin, mutta hänet valittiin jo vuonna 1830 takaisin edustajainhuoneeseen, jossa hän toimi aina kuolemaansa saakka. Adams sai tuolloin myös lempinimen Old Man Eloquent (vapaasti suomennettuna "vanha mies vaikuttava") pyrkimyksistään puolustaa sananvapautta ja yliopistokoulutusta.

Adams kuoli 23. helmikuuta 1848 kolmanteen aivoinfarktiinsa.

Aiheesta muualla

• John Quincy Adams Valkoinen talo (englanniksi)