Massachusetts

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Massachusetts
Commonwealth of Massachusetts
Massachusettsin lippuMassachusettsin sinetti
lippusinetti
Yhdysvaltain kartta, jossa Massachusetts korostettuna
Yhdysvaltain kartta, jossa Massachusetts korostettuna
Valtio  Yhdysvallat
Pääkaupunki Boston
Suurin kaupunki Boston
Kuvernööri Maura Healey (D)
Viralliset kielet englanti
Pinta-ala  
– yhteensä 27 360 km² (44.)
– josta maata 20 306 km²
– josta vettä 7 031 km² (25,7 %)
Väestö (2020[1])  
– asukkaita 7 029 917 (15.)
– asukastiheys 346,2 as./km²
Liittovaltion osavaltioksi  
– päivämäärä 6. helmikuuta 1788
– järjestyksessä 6.
Aikavyöhyke UTC−5 (EST)[2]
– kesäaika UTC−4 (EDT)[2]
Pinnanmuodostus  
– korkein kohta 1 063 m
– keskikorkeus 150 m
– matalin kohta 0 m
Lyhenteet  
– postilyhenne MA
– ISO 3166-2 US-MA
Lempinimi
  • Bay State (Lahtiosavaltio)
  • Old Colony State (Vanhan siirtomaan osavaltio)
  • Codfish State (Turskaosavaltio)
Motto Ense petit placidam sub libertate quietem
(lat. Miekalla hakee hiljaista rauhaa alla vapauden)
Laulu All Hail to Massachusetts
https://www.mass.gov/
Löydä lisää Yhdysvaltoihin liittyviä artikkeleitaYhdysvaltojen teemasivulta

Massachusetts, virallisesti Massachusettsin yhteisö (engl. Commonwealth of Massachusetts), on Yhdys­valtain osa­valtio, joka sijaitsee koillis­rannikolla, Uudeksi-Englanniksi kutsutulla kuusi osavaltiota kattavalla alueella. Yhdys­valtain ensimmäisiin osa­valtioihin kuuluvan Massachusettsin väki­luku on noin 7 miljoonaa suhteellisen pienellä alueella, jonka itä­osassa on kaupunki- ja esi­kaupunki­alueita ja länsi­osassa pää­asiassa maa­seutua. Osa­valtion pää­kaupunki on Boston.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sijainti ja maastonmuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Massachusettsin osa­valtio, korostettuna pää­kaupunki Boston.

Mass­achu­settsia rajaavat pohjoisessa New Hampshire ja Vermont, lännessä New York, etelässä Connecticut ja Rhode Island sekä idässä Atlantin valtameri.[3] Osavaltion kaakkois­osassa on käden­muotoinen niemi Cape Cod. Martha’s Vineyard- ja Nantucketsaaret sijaitsevat Cape Codista etelään.[4]

Mass­achu­setts tunnetaan lempi­nimellä Bay State, Lahtien osa­valtio. Tällä viitataan itä­rannikon suuriin Mass­achu­setts Bay- ja Cape Cod Bay -lahtiin, joiden rannalle seudun ensimmäiset asutus­keskukset perustettiin.[5]

Näiden lisäksi suuriin lahtiin kuuluu Buzzards Bay etelässä. Muutamat Mass­achu­settsin ja Rhode Islandin välisellä rajalla sijaitsevat kaupungit ovat lahdella nimeltä Narragansett Bay.

Suuria jokia ovat Charles, Connecticut, Hoosic, Housatonic ja Merrimack.[3]

Mass­achu­settsin korkein kohta on Berk­shiren piiri­kunnassa oleva Mount Greylockin huippu.[6]

Etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Massachusettsin asukas­tiheys

Mass­achu­settsin osa­valtion nimi on johdettu alueella asuneen alku­peräis­kansan mass­achu­setien oma­kielisestä nimestä mass-achu-sets. Heidän kielessään mass tarkoittaa suurta, achu kukkulaa ja sets on sijaintia ilmaiseva pääte. Siten nimi Mass­achu­setts on vapaasti käännettynä ”suuren kukkulan juurella” tai ”suuren kukkulan liepeillä” tai vielä tarkemmin ”kukkulajonon juurella”.[4] Nimeen viittaavat kukkulat ovat Blue Hills -luonnon­puistossa. Erityisesti nimen syntyyn liittynee Great Blue Hill Miltonin ja Cantonin rajamailla Bostonin luoteis­puolella.[7]

Mass­achu­setts Bayn pohjukassa Charles Riverin suulla sijaitseva pää­kaupunki Boston on osavaltion suurin kaupunki. Pää­osa Bostonin suur­kaupunki­alueen miltei 5,8 miljoonasta ihmisestä asuu varsinaisen kaupungin rajojen ulko­puolella esi­kaupunki­alueilla pienehköissä kunnissa (vertaa suomalainen kirkonkylä) ja pikku­kaupungeissa.

Läntinen Mass­achu­setts, erityisesti Berkshiren piirikunta Appa­lakkien juurella osa­valtion länsi­rajalla, on harvaan asuttua maa­seutua. Suurin väestö­tiheys läntisessä Mass­achu­settsissa on pohjoisesta etelään virtaavan Connecticutjoen rantojen alueella, jota kutsutaan Pioneer Valleyksi.

Ilmasto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mass­achu­settsin ilmastoon vaikuttavat sijainti valta­meren rannalla ja maaston­muodot. Ilmastollisesti se voidaan jakaa länsi­osaan, keski­osaan ja rannikkoon. Sää on luonteeltaan vaihtelevaa, eivätkä keski­arvot aina kuvaa tyypillisiä olo­suhteita.[8]

Koko vuoden keski­lämpötila on länsi­osassa noin kahdeksan celsiusastetta, keskiosassa 9,5 °C ja rannikolla 10 °C. Korkeus ja kaupunkien lämpö­saareke aiheuttavat tästä suuriakin poikkeamia. Kasvu­kausi kestää lännessä 120–140, keskiosassa 140–160 ja rannikolla 160–200 päivää.[8] Vuoden lämpimin kuukausi on heinä­kuu, jolloin keski­määräinen ylin lämpö­tila Bostonissa on noin 27,4 astetta. Keski­määräinen alin lämpö­tila on siellä pakkasen puolella joulu­kuusta maalis­kuuhun, kylmimmillään tammi­kuussa −5,4 astetta.[9]

Sadetta saadaan keski­määrin tasaisesti ympäri vuoden, noin joka kolmas päivä, eikä alueella ole säännöllistä kuivaa ja sade­kautta. Pitkät kuivat jaksot ovat vaivanneet Mass­achu­settsia vuosina 1964–1966 ja 2001–2002. Sade­määrän pitkä­aikaiset keski­arvot ovat eri asemilla 1 000–1 300 millimetriä vuodessa. Vuosittaisesta sateesta tulee lumena rannikon Cape Codissa 500–750, sisä­maassa 1 500–2 000 millimetriä.[8]

Luonto ja luonnonsuojelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mass­achu­settsin metsissä elää peuroja, majavia, piisameita, minkkejä, saukkoja, jäniksiä, kettuja, pesu­karhuja ja maa­oravia, joskus myös karhuja ja hirviä. Merkittäviä riista­lintuja ovat röyhelöpyy, villi kalkkuna ja fasaani.[4]

Mass­achu­settsin kansallis­kukka on kanerva­kasveihin kuuluva Epigaea repens, kansalli­spuu valkojalava Ulmus americana ja nimikko­lintu amerikanhömötiainen.[7]

Osavaltion alueella on noin 150 osa­valtion­metsää ja puistoa. Luontoa suojellaan myös 12 varsinaisella luonnonsuojelualueella. Bostonin lähellä on Yhdys­valtojen suurin puu­laji­puisto Arnoldin Arboretum.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mayflower-laiva kuljetti 102 puritaania Plymouthista Englannista Pohjois-Amerikkaan syksyllä 1620.

Nykyisen Mass­achu­settsin alue on ollut asuttuna noin kymmenen­tuhannen vuoden ajan. Ennen eurooppalaisia siellä asui algonkin-kieliä puhuvia intiaaneja. Eurooppalaisten saapuessa heitä oli kymmeniä­tuhansia. Tunnetuimmat intiaani­yhteisöt olivat Mass­achu­sett, Wampanoag, Pennacook, Mahican (Stockbridge), Pocumtuck ja Nipmuck. Eurooppalaisten mukanaan tuomat taudit surmasivat jopa 90 prosenttia alueen intiaani­väestöstä jo 1600-luvun alku­puolella.[10]

Leif Erikssonin kerrotaan käyneen Cape Codin vaiheilla noin vuonna 1003.[4] Toden­näköisesti ranskalaiset ja espanjalaiset kalastajat ovat käyneet rannikolla jo varhain pyytämässä turskaa.[10]

Ensimmäiset eurooppalaiset, jotka saapuivat 1600-luvun alussa Mass­achu­settsiin, olivat varhaisia uudis­raivaajia ja puritaaneiksi kutsuttuja Englannin protestantteja. He saapuivat Pohjois-Amerikkaan paettuaan uskon­vainoja ja etsivät uskonnon­vapautta uudelta mantereelta. Uudis­asukkaat perustivat Plymouthin vuonna 1621 ja Bostonin 1629. Niistä muodostuivat pian alueen tärkeimmät keskukset.

Noin sata­viisikymmentä vuotta myöhemmin Massachusettsista tuli "Vapauden kehto" Bostonin vallankumouksellisille. Kun Bostonissa heitettiin tullista vapautettu tee­lasti mereen, siitä tuli vuonna 1776 Yhdysvaltain vapaussotana tunnettujen ja kolmen­toista siirto­kunnan itsenäisyyteen johtaneiden taistelujen aloitus­paikka.

Yhdys­valtain alkuaikojen isän­maallisista vaikuttajista kaksi maan presidenttiä oli kotoisin Mass­achu­settsista: järjestyksessä toinen presidentti John Adams ja myöhemmin tämän poika kuudes presidentti John Quincy Adams.

1700-luvulla Mass­achu­settsin pää­elinkeino vaihtui maan­viljelys­taloudesta valmistavaan teollisuuteen. Osa­valtion halki virtaavat lukuisat joet tarjosivat energian­lähteen monille kenkä-, huone­kalu- ja vaate­tehtaille. Kun teollisuus levisi halvemman työ­voiman etsinnässä etelää kohti 1800-luvulla, Mass­achu­settsin talous­kehitys kääntyi laskuun.[4] Vasta 1970-luvulla talous alkoi piristyä, kun alueen lukuisista eliitti­yli­opistoista ja -korkea­kouluista valmistuneet perustivat Bostonin lähiöihin korkean teknologian yrityksiä.[4]

Kennedyjen suku on vaikuttanut Mass­achu­settsin politiikassa ja talous­elämässä yli sadan vuoden ajan.[11]

Hallinto ja politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Massachusetts State House Bostonissa

Mass­achu­settsin lain­säädäntö­valtaa käyttää kaksi­kamarinen osa­valtion parlamentti. Ylä­huoneessa eli senaatissa on 40 jäsentä, ala­huoneessa eli edustajain­kokouksessa on 160 jäsentä. Sekä senaatin että ala­huoneen jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.[12]

Ylintä toimeen­pano­valtaa käyttää kuvernööri. Hänet valitaan neljän vuoden kaudelle, sama henkilö voidaan valita uudelleen ilman kausi­rajoituksia.[13]

Mass­achu­setts on jaettu 14 piiri­kuntaan.[14]

Yhdys­valtain osa­valtioista vapaa­mielisimpiin kuuluvaa Mass­achu­settsia pidetään progressiivisen ja liberaalin ajattelun kehtona, ja demo­kraattinen puolue on perinteisesti nauttinut siellä suurta kannatusta. Vuonna 2004 Mass­achu­setts oli ensimmäinen osa­valtio, jossa samaa suku­puolta olevat saivat sekä laillisesti mennä naimisiin keskenään että samat lain suomat oikeudet kuin vastakkaista suku­puolta olevat avio­parit. Mass­achu­setts on myös ensimmäinen Yhdys­valtain osa­valtio, joka sääti kaikille aikuisille pakollisen sairaus­vakuutuksen heinä­kuuhun 2007 mennessä.[15] Osa­valtiossa päätettiin sallia kannabiksen viihde­käyttö vuoden 2016 presidentin­vaalien yhteydessä suoritetussa äänestyksessä.[16]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mass­achu­settsin brutto­kansan­tuote vuonna 2010 oli 379 miljardia dollaria, jolla se oli Yhdys­valtojen osa­valtioista 13. sijalla.[17]

Maa­talouden tärkeimmät tuotteet ovat kasvi­huone- ja taimi­tarha­tuotteet, karpalot, maito­tuotteet, maissi ja omenat. Kalastus on tärkeä talouden osa-alue. New Brad­fordissa tuotetaan puolet koko maan kampa­simpukoista. Mass­achu­settsissa louhitaan kiveä ja kaivetaan savea, soraa ja hiekkaa.[18]

Osa­valtion seitsemän suurinta työllistäjää ovat Bostonissa ja Cam­bridgessa toimivia sairaaloita ja tutkimus­laitoksia.[19]

Mass­achu­settsin sähkö­energiasta tuotetaan 68 prosenttia maa­kaasun ja 11 prosenttia kivi­hiilen avulla, ja 6,2 prosenttia tulee uusiutuvista energian­lähteistä kuten bio­massasta ja vesi­voimasta (2011).[20]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mass­achu­settsissa on 26 lento­asemaa.[21] Suurin niistä on Loganin kansainvälinen lentoasema.[22] Osa­valtion 34 satamasta vilkkaimmat ovat Bostonin, Fall Riverin ja New Bed­fordin satamat.[23]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mass­achu­settsin asukkaasta 83,7 prosenttia on valko­ihoisia. Osuus on hiukan suurempi kuin Yhdys­valloissa keski­määrin, joka oli 77,9 prosenttia vuosina 2010–2012).[24][25]

Massachusettsin asukasmäärän kehitys 1790–2020
Vuosi Asukkaita
1790
  
 378 787
1800
  
 422 845
1810
  
 472 040
1820
  
 523 287
1830
  
 610 408
1840
  
 737 699
1850
  
 994 514
1860
  
 1 231 066
1870
  
 1 457 351
1880
  
 1 783 085
1890
  
 2 238 947
1900
  
 2 805 346
1910
  
 3 366 416
1920
  
 3 852 356
1930
  
 4 249 614
1940
  
 4 316 721
1950
  
 4 690 514
1960
  
 5 148 578
1970
  
 5 689 170
1980
  
 5 737 037
1990
  
 6 016 425
2000
  
 6 349 097
2010
  
 6 547 629
2020
  
 7 029 917

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Harvardin yliopisto lähellä Bostonia maalis­kuussa 2007.

Mass­achu­settsin korkea­koulujen ja yli­opistojen menestys sekä alueen tekno­loginen kehitys jatkuu edelleen. Esimerkiksi Massachusetts Institute of Technology (MIT) ja Harvardin yliopisto ovat aloillaan maailman korkea­koulujen huippuja. Tunnettu Yli­opisto­ranking-luettelo Academic Ranking of World Universities (ARWU) eli Shanghai-ranking sijoitti vuonna 2013 Harvardin ensimmäiseksi ja MIT:n sijalle 4.[26]

Vuoden 2014 4icu-luettelossa kärki­paikkoja pitävät:[27]

  1. Massachusetts Institute of Technology
  2. Harvardin yliopisto
  3. Bostonin yliopisto
  4. Tuftsin yliopisto
  5. University of Massachusetts Amherst
  6. Boston College
  7. Northeastern University
  8. Brandeisin yliopisto
  9. Worcester Polytechnic Institute
  10. Mount Holyoke College

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mass­achu­settsin kulttuurin ydin syntyi vanhan maailman perinteiden kohdatessa uuden maailman hengen. Varhaisten puritaanien saarnoihin, päivä­kirjoihin ja runouteen kirjattiin yhdys­valtalaisen kansan­luonteen perusta. Heidän seuraajansa, kuten concordilaiset Ralph Waldo Emerson, Henry David Thoreau ja Louisa May Alcott, aloittivat yhdys­valtalaisen kirjallisuuden.[4]

Mass­achu­setts Film Office tarjoaa vero­helpotuksia suurille Mass­achu­settsissa kuvattaville elo­kuva­projekteille. Se on houkutellut suuria projekteja Holly­woodista Bostonin seudulle ja työllistänyt sitä kautta alan ammattilaisia. Isojen hankkeiden perässä tulee pienempiä elo­kuvan­tekijöitä.[28]

Bostonin maraton on maailman vanhin vuosittainen massa­juoksu­tapahtuma: Se on järjestetty vuodesta 1897.[4]

Ammattilaisurheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavassa taulukossa on Mass­achu­settsin osa­valtion alueella toimivia, merkittäviä ammattilais­urheilu­joukkueita. Spring­fieldissä on Yhdys­valtojen ammattilais­koripallon Hall of Fame ja Holyokessa lento­pallon Hall of Fame.

Perustettu Laji Seuran nimi Liiga Kotikenttä
1901 Baseball Boston Red Sox MLB: AL Fenway Park
1946 Koripallo Boston Celtics NBA: Eastern Conference TD Garden
1924 Jääkiekko Boston Bruins NHL
1994 Springfield Falcons AHL Mass­Mutual Center
2006 Worcester Sharks DCU Center
Lowell Devils Tsongas Arena
2006 Rugby Boston Braves AMNRL
1971 Amerikkalainen jalkapallo New England Patriots NFL: AFC Gillette Stadium
1995 Jalkapallo New England Revolution MLS

Massachusettsilaisia merkkihenkilöitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[29]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historiallisia tapahtumia:

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Quick­Facts – Mass­achu­setts 2020. Suit­land, Mary­land: United States Census Bureau. Viitattu 21.8.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b Mass­achu­setts Time and Date. Viitattu 8.9.2021. (englanniksi)
  3. ↑ a b The Geo­graphy of Mass­achu­setts Net­state. 25.2.2016. NState, LLC. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  4. ↑ a b c d e f g h i Massachusetts Ency­clopædia Britannica. Chicago: Ency­clopædia Britannica, Inc. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi)
  5. ↑ The Common­wealth of Mass­achu­setts (esittely) Net­state. 29.7.2017. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  6. ↑ Welcome to Mass­achu­setts Appalachian Trail. Viitattu 14.3.2017. (englanniksi)
  7. ↑ a b State Symbols Secretary of the Commonwealth of Mass­achu­setts. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  8. ↑ a b c Climate of Mass­achu­setts (PDF) 17.11.2011. Cocorah. Arkistoitu 24.3.2012. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi)
  9. ↑ Boston, Mass­achu­setts 24.6.2021. Geneve: World Meteoro­logical Organization. Viitattu 18.1.2014. (englanniksi)
  10. ↑ a b Historical Sketch Secretary of the Common­wealth of Mass­achu­setts. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  11. ↑ Time­line: Generations of the Kennedy Family Arlington, Virginia: Public Broad­casting Service. Arkistoitu 16.1.2014. Viitattu 27.2.2014. (englanniksi)
  12. ↑ Mass­achu­setts State Legislature US Legal. Viitattu 20.12.2013. (englanniksi)
  13. ↑ Coakley Weighs Run for Governor Boston Globe. Viitattu 20.12.2013. (englanniksi)
  14. ↑ Massachusetts Counties – Populated Places in 14 Counties Home Town Locator. Viitattu 19.1.2014. (englanniksi)
  15. ↑ Bohan, Caren: Bush Tries to Revive Struggling Health Initiative Red Orbit. 5.4.2006. Arkistoitu 27.9.2007. Viitattu 17.7.2007. (englanniksi)
  16. ↑ Lääkettä Pii­laakson Trump-särkyyn, kasvua Vegasin pahe­valikoimaan – Kannabis lailliseksi kolmessa Yhdys­valtain osa­valtiossa Tekniikka&Talous. 9.11.2016. Helsinki: Alma Talent Oy. Arkistoitu 10.11.2016. Viitattu 10.11.2016.
  17. ↑ Gross State Product Grey­hill Advisors. Viitattu 20.12.2013. (englanniksi)
  18. ↑ Mass­achu­setts Economy Net­state. 20.12.2017. Viitattu 19.1.2014. (englanniksi)
  19. ↑ State Profile: Largest Employers Career One Stop. Viitattu 15.2.2014. (englanniksi)
  20. ↑ Massachusetts, U.S. Washington DC: Energy Information Administration. Viitattu 27.2.2014. (englanniksi)
  21. ↑ List of All Air­ports in Mass­achu­setts, USA Air­port Authority. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi)
  22. ↑ Major US Air­ports Nations Online. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi)
  23. ↑ Port Index World Port Source. Arkistoitu 2.3.2014. Viitattu 23.2.2014. (englanniksi)
  24. ↑ State & County QuickFacts 6.1.2014. United States Census Bureau. Arkistoitu 27.3.2014. Viitattu 19.1.2014. (englanniksi)
  25. ↑ Race: Definition State & County QuickFacts. United States Census Bureau. Arkistoitu 30.6.2012. Viitattu 19.1.2014. (englanniksi)
  26. ↑ Academic Ranking of World Universities 2013 2013. Shanghai Ranking. Arkistoitu 11.3.2019. Viitattu 15.2.2014. (englanniksi)
  27. ↑ List of Top Universities And Colleges in Mass­achu­setts by University Web Ranking 4icu. Arkistoitu 3.7.2014. Viitattu 24.2.2014. (englanniksi)
  28. ↑ As More Big Movies Come to Boston, an Indie-Film Industry Grows Around Them 2012. The Phoenix. Viitattu 27.2.2014. (englanniksi)
  29. ↑ The Presidents White House. Viitattu 18.10.2017. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kansainväliset
Kansalliset
Maantieteelliset
Tieteilijät
Muut
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Massachusetts&oldid=22352942”