Toyota

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo automerkistä. Toyota on myös kaupunki Japanissa.
Toyota Motor Corporation (TMC)
Kabushiki-gaisha Toyota
トヨタ自動車株式会社
Tunnuslause Always a better way (suom. Aina parempi tapa)
Osake TYO: 7203
NYSE: TM
ISIN JP3633400001, ARDEUT112083
Perustettu 28. elokuuta 1937
Perustaja Kiichiro Toyoda
Toimitusjohtaja Akio Toyoda
Puheenjohtaja Takeshi Uchiyamada
Kotipaikka Toyota, Aichin prefektuuri, Japani,
Bunkyō, Tokion prefektuuri, Japani
Nagoya, Aichin prefektuuri, Japani
Toimiala autoteollisuus
Tuotteet autot, moottorit, trukit
Liikevaihto Laskua 29,929,992 milj. ¥ (2020)[1]
Liikevoitto Laskua 2,442,869 milj. ¥ (2020)[1]
Nettotulos Nousua 2,142,329 milj. ¥ (2020)[1]
Henkilöstö 373 272 (2020)[1]
Emoyhtiö Toyota Industries
Tytäryhtiöt Lexus
Scion
TRD
Kotisivu www.toyota.fi

Toyota Motor Corporation (TMC), yleisemmin Toyota, on japanilainen maailman suurin autonvalmistaja.[2] Toyota valmisti ensimmäisenä autovalmistajana yli 10 miljoonaa autoa vuodessa ja on kyennyt siihen joka vuosi vuodesta 2012 alkaen. Samana vuonna Toyota ilmoitti valmistaneensa yhteensä 200 miljoonaa autoa.[3] Toyota on ollut useita vuosia Suomen myydyin automerkki ja sen markkinaosuus on noin 14 %. Vuonna 2019 Toyota-merkkisiä henkilöautoja myytiin Suomessa 15 183 kappaletta.[4]

Toyotalla on Suomessa myynnissä päämerkin lisäksi luksusmerkki Lexus. Yhdysvalloissa Toyotan autoja myytiin vuosina 2003–2016 myös nuoremmalle kohderyhmälle suunnatulla Scion-tuotemerkillä.[5]

Toyota Corolla on maailman eniten valmistettu auto, seuraavina ovat Volkswagen Kupla ja Ford Model T, jotka tosin pysyivät lähes muuttumattomina koko valmistuksen ajan.

Sen lisäksi, että Toyota on maailman suurin autovalmistaja, se on myös äänestetty useana vuotena maailman arvokkaimmaksi autobrändiksi.[6] Vuonna 2008 Japanin luonnonkatastrofin seurauksena Toyotan tulos jäi historiansa aikana ensimmäistä kertaa tappiolle.[7]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toyota Land Cruiser vuosimallia 1986

1800-luvun loppupuolella Sakichi Toyoda kehitti Japanin ensimmäiset koneistetut kangaspuut, jotka mullistivat koko maan tekstiiliteollisuuden. Vuonna 1918 hän perusti yrityksen nimeltä Toyoda Spinning and Weaving Company ja rakensi kuusi vuotta myöhemmin poikansa Kiichiro Toyodan avustuksella automaattisen kutomakoneen. Vuonna 1926 perustettiin kutomakoneyhtiö Toyoda Automatic Loom Works, josta tuli myöhemmin Toyota Industries.

1920-luvulla Kiichiro matkusteli Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja alkoi kiinnostua autoteollisuudesta. Sakichi sai automaattisen kutomakoneen patentista noin 150 000 euroaselvennä, joiden avulla Kiichiro perusti Toyota Motor Corporationin vuonna 1937. Autojen valmistus oli aloitettu jo 1936. Nimi Toyota valittiin Toyodan asemesta, koska se on helpompi ääntää ja kirjoittaa japaniksi.

Kiichiron merkittävimpiä saavutuksia oli Toyotan kuuluisa tuotantojärjestelmä, Toyota Production System. Hän myös kehitti JIT- eli Just-In-Time-johtamisfilosofian, jonka kantavana ideana oli valmistaa tuotteita tilausmäärien mukaan niin, että hukkaprosentti saatiin pidettyä mahdollisimman pienenä. Toyotan tuotantojärjestelmä painotti jatkuvaa kehitystä ja henkilöstön sitoutumista, ja loi kansainväliselle autoteollisuudelle uudet standardit.

Ensimmäinen suurtilaus tuli vuonna 1938 armeijalta. Tilaus oli 20 000 kappaletta G1-kuorma-autoa. Toyotalta kuitenkin puuttui tarvittava tietotaito ja materiaalit. Vuoden 1945 lopussa Kiichiro ja Eiji rupesivat suunnittelemaan pikkuauto SA:ta, jossa oli 1,0 litran 27-hevosvoimainen moottori, ja tammikuussa se esiteltiin asianomaiselle ministeriölle. Pikkuauto SA sai lisänimen "Toyopet", jonka pääte tarkoittaa amerikanenglannissa pientä, sievää lemmikkieläintä. Sitä valmistettiin yhteensä noin 200 kappaletta.

Autonvalmistus oli juuri päässyt kunnolla vauhtiin vuonna 1948, kun Toyota hädin tuskin selvisi seuraavasta katastrofista. Inflaation taltuttamiseksi Japanin hallitus ryhtyi tiukkoihin toimenpiteisiin rahan määrän rajoittamiseksi, minkä piti hallita laukkaavaa inflaatiota. Rahan niukkeneminen johti autojen kysynnän jyrkkään laskuun ja vei Toyotan konkurssin partaalle. Toyotan oli ollut pakko pyytää puolet kauppahinnasta etukäteen, mutta se ei enää käynyt päinsä. Ilman käteistä Toyota ei enää pystynyt ostamaan materiaaleja. Ei tiedetä, miten Toyota selvisi tilanteesta. Todennäköisesti Toyodat käyttivät yksityisomaisuuttaan materiaalihankintoihin. Kun muut japanilaiset autovalmistajat, kuten Nissan ja Isuzu, olivat jo turvautuneet joukkoirtisanomisiin, yritti Toyota pitää kiinni väestään palkanalennuksin. Se ei kuitenkaan onnistunut, ja joulukuussa 1949 yhtiön loppu oli lähellä. 24 pankin muodostama yhteenliittymä päätti kuitenkin auttaa Nagoyan alueen suuryrityksiä, mutta vaati osakekirjoja, saneeraussuunnitelmaa ja irtisanomisia. Ensiksi Kiichiro kieltäytyi suunnitelmasta, mutta maaliskuussa 1950, kun yhtiö oli jo 76 miljoonaa jeniä tappiolla, Kiichirolla ei ollut enää valinnanvaraa. Eijin muistelmien mukaan Kiichiro pyysi kyyneleet silmissä 1 600:aa yhtiön 7 600 työntekijästä irtisanomaan itsensä vapaaehtoisesti. Sen jälkeen Toyotan oma ammattiliitto lakkoili 60 päivää, mutta kun 2 000 henkilöä oli irtisanoutunut, lakko päättyi. Kaksi vuotta myöhemmin, 27. maaliskuuta 1952 Kiichiro kuoli 57 vuoden iässä.

1950-luvulla Toyota alkoi myydä autojaan ulkomailla, ja ensimmäiset Crown-mallit saapuivat Yhdysvaltoihin vuonna 1957. Seuraavan kahdeksan vuoden aikana Toyota kasvatti mainettaan Yhdysvaltain markkinoilla muun muassa Corollan avulla. Pohjois-Amerikassa Toyotan vuosittainen automyynti ylitti ensimmäisen kerran 2 miljoonan rajan vuonna 2003, niistä 1,3 miljoonaa valmistettiin paikallisesti. Yhdysvalloissa Toyota myi 30. miljoonannen autonsa kesäkuussa 2003. Ensiaskeleensa Euroopan markkinoilla Toyota otti 1960-luvun alkupuolella, kun Tanskaan aloitettiin maahantuonti vuonna 1963. Tähän mennessä Toyotoja on myyty Euroopassa jo yli 12 miljoonaa kappaletta.

Koska Toyota on saavuttanut maineensa ennen muuta tavanomaisten perheautojen valmistajana, se otti vuonna 1988 käyttöön tytärmerkin Lexus, jolla markkinoidaan eräitä edustusluokan automalleja. Lexus-nimen on tarkoitus tuoda mieleen luksus.

Toyotalla ei ollut erityistä kansainvälistä tunnusta ennen vuotta 1989. Suunnittelukilpailun tuloksena syntynyt merkki muodostuu kolmesta ellipsistä, joista hahmottuu T-kirjain.

Akio Toyoda tuli yhtiön toimitusjohtajaksi kesäkuussa 2009.[8]

Toyota Priuksen kolmannen sukupolven auto vuodelta 2015

Toyota toi maailman ensimmäisen sarjavalmisteisen hybridiauton Toyota Priuksen markkinoille Japanissa vuonna 1997 ja maailmanlaajuinen myynti alkoi vuonna 2001. Myös konserniin kuuluvalla Lexuksella on hybridimalleja, kuten Lexus RX 450h ja Lexus GS 450h. Toyota on valmistanut myös polttomoottoriauton täyssähkövarianttia Toyota RAV4 EV:ia.selvennä Täyssähköautojen tuotanto lopetettiin Toyotalla syyskuussa 2014[9] [10]

Toyota omistaa nykyisin kaksi muuta japanilaista autotehdasta, Daihatsun ja Hinon. Lisäksi Toyotalla on huomattava määrä kokoonpanotehtaita eri puolilla maailmaa, ja Yhdysvalloissa sillä on oman tuotantonsa ohella yhteistoimintaa General Motorsin kanssa. Toyota työllistää nykyään Euroopassa noin 56 000 henkilöä.

Huhtikuussa 2019 Toyota ilmoitti antavansa kilpailijoidensa käyttää ilmaiseksi lähes 24 000 hybridiautoihin liittyvää patenttiaan.[11]

Tammikuussa 2023 kerrottiin, että Akio Toyoda siirtyy toimitusjohtajan tehtävästä yhtiön hallituksen puheenjohtajaksi. Akion tilalle toimitusjohtajaksi tulee Lexuksen johtaja Koji Sato ja hallituksen aiempi puheenjohtaja Takeshi Uchiyamada siirtyy virastaan hallituksen jäseneksi. Muutosten kerrotaan tapahtuvan 1. huhtikuuta.[12]

Toyota kehittää BMW:n kanssa vetyä käyttävää polttokennotekniikkaa. Tavoitteena on laskea valmistuskustannuksia ja parantaa tankkausverkostoa. Yritykset toimivat myös vedyn tuottajien ja jakelijoiden kanssa.[13][14]

Toyota Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Japanilaisten autovalmistajien alettua etsiä uusia vientimarkkinoita Korpivaara Oy aloitti neuvottelut Toyota Motor Corporationin kanssa vuonna 1962. Suomeen tuotiin koeautoina kaksi Toyopet Tiaraa, joilla kartoitettiin niiden sopivuutta Suomen oloihin. Varsinainen maahantuonti käynnistyi syksyllä 1964, kun Helsinkiin saapui ensimmäinen, 201 kappaleen erä Toyota Crown -autoja. Maahantuoja markkinoi uutuutta "suurena japanilaisena, jossa on amerikkalaiset tilat, eurooppalainen taloudellisuus ja japanilainen hienotekniikka". Autojen ostajat ja lehdistö ottivat Crownin vastaan hyvin myönteisesti, ja Tekniikan Maailma -lehti arvioi koeajon perusteella sen soveltuvan erityisen hyvin taksikäyttöön.[15] Vuonna 1965 Toyota Crown maksoi Suomessa 11 600 markkaa, ja se sijoittui samaan hintaluokkaan esimerkiksi Citroën DS:n, Opel Rekordin, Peugeot 404:n, Plymouth Valiantin ja Volvo Amazonin kanssa.[16] Jo vuoden 1965 aikana yli 150 Toyota Crownia rekisteröitiin Suomessa takseiksi.[17]

Toyotan liikkeellelähtöä Suomessa auttoi merkittävästi se, että useimmat ennakkoluulot japanilaisia autoja kohtaan oli jo murrettu Datsunin vakiinnutettua asemansa. Toyotan myyntiluvut lähtivät kuitenkin ripeämpään nousuun vasta hieman pienemmän Toyota Coronan tultua Suomen markkinoille syksyllä 1965. Keväällä 1967 tuli myyntiin Toyota Corolla, josta tuli valmistajan tärkein malli niin Suomessa kuin muuallakin.[15] Corollan, Coronan ja Crownin menestyksen siivittämänä Toyota nousi henkilöautojen rekisteröintitilastossa 11. sijalle vuoden 1969 lopussa, jolloin sitä oli rekisterissä runsaat 19 000 autoa.[17] Toyotan menestyskulku jatkui koko 1970-luvun ajan samalla kun esiteltiin uusia malleja. Vuonna 1973 Corolla nousi ensimmäisen kerran Suomen myydyimmäksi henkilöautomalliksi, ja samana vuonna alkoi Toyota Hiace -pakettiautojen maahantuonti. Vuonna 1979 esitelty, hieman Corollaa pienempi Tercel oli ensimmäinen etuvetoinen Toyota. 1970-luvun aikana Toyota nousi henkilöautojen merkkikohtaisessa tilastossa kolmanneksi Fiatin ja Volkswagenin jälkeen, ja sen osuus Suomen henkilöautokannasta nousi kolmesta 8,8 prosenttiin.[18] Vuosina 1976–1977 Suomessa myytiin yli 2 000 kappaletta pientä Toyota Timangi -avolavapakettiautoa.[19]

Syyskuun alussa 1984 enemmistö Toyotan maahantuojan Korpivaara Oy:n osakkeista siirtyi Amer-yhtymän omistukseen.[20] Vuoden 1988 lopussa Toyota oli Suomen toiseksi yleisin henkilöautomerkki Nissan-Datsunin jälkeen 197 225 autolla ja runsaan kymmenen prosentin osuudella koko henkilöautokannasta.[21] Toyotan maahantuonti Suomessa järjestettiin uudelleen Toyota Motor Corporationin perustettua sitä varten oman tytäryhtiön vuonna 1995.[22] Vuoden 1999 lopussa Toyota oli Suomen yleisin automerkki 331 970 autolla. Yleisimmät mallit olivat Corolla (150 987 autoa), Carina (57 431), Camry (14 643) ja Avensis (13 347) sekä pakettiautot Hiace (50 188) ja Hilux (12 077). Toyota Corolla oli Suomen yleisin yksittäinen automalli ja Toyota Hiace yleisin pakettiautomalli.[23]

Toyotan suomalaisasiakkaat ovat merkkiuskollisia. Vuoden 2024 tutkimuksessa listattiin kymmenen autoliikettä, joihin auton hankkineet palaavat todennäköisimmin myös seuraavaa autoa hankkiessaan. Yhdeksän niistä myi Toyotaa.[24] Toyotan omistajista 58 prosenttia aikoi 2020-luvun alussa hankkia seuraavaksikin autokseen Toyotan, kun keskimääräinen automerkkiuskollisuus suomalaisten keskuudessa oli 29 prosenttia[25].

Toyota moottoriurheilussa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toyota on osallistunut useisiin moottoriurheilusarjoihin. Näitä ovat muun muassa Formula 1 -sarja, Le Mansin 24 tunnin ajot, NASCAR, Rallin maailmanmestaruussarja ja Super GT.

Moottoriurheilussa käytettyjä malleja:

Talleja:

Toyota osallistuu myös Super Taikyu -sarjaan vetykäyttöisellä GR Corolla H2 Concept -konseptiautolla.[26]

Toyotan malleja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Toyotan automalleista

Kirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jeffrey K. Liker: Toyota Way

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Financial summary Toyota. Viitattu 5.9.2020. (englanniksi)
  2. ↑ Bertel Schmitt: Toyota Set To Remain World's Largest Automaker Forbes. Viitattu 9.9.2017. (englanniksi)
  3. ↑ Toyota: 77 Years, 200 Million Vehicles The Motor Report. Viitattu 9.9.2017. (englanti)
  4. ↑ Henkilöautojen ensirekisteröinnit merkeittäin 2019 - Autoalan Tiedotuskeskus www.aut.fi. Arkistoitu 25.11.2020. Viitattu 28.4.2020.
  5. ↑ Toyota Motor Sales, U.S.A., Inc. (February 3, 2016). "Scion Brand to Transition to Toyota". Press release. Archived from the original on lokakuu 24, 2016. https://web.archive.org/web/20161024045631/http://pressroom.toyota.com/releases/scion+transition+toyota.htm. Retrieved February 3, 2016. 
  6. ↑ Toyota on edelleen maailman arvokkain autobrändi, Tesla ohitti Porschen ja Land Roverin www.autotoday.fi. Arkistoitu 10.9.2017. Viitattu 9.9.2017. (englanniksi)
  7. ↑ Toyotan tappiot järisyttivät Japania HS.fi. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 26.12.2008. Viitattu 26.12.2008.
  8. ↑ Akio Toyoda global.toyota. Viitattu 23.1.2023. (englanniksi)
  9. ↑ Brad Berman: Toyota Wraps Up Production of RAV4 EV 24.9.2014. PluginCars.com. Viitattu 22.8.2016.
  10. ↑ Lempinen, Tommi: Toyota-johtaja: Sähköautot eivät ole ratkaisu - kaikkien mallien tuotanto lopetetaan Ilta-Sanomat (is.fi). 14.7.2014. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 17.12.2022. Viitattu 17.12.2022.
  11. ↑ https://techcrunch.com/2019/04/03/toyota-is-giving-automakers-free-access-to-nearly-24000-hybrid-car-related-patents/
  12. ↑ Michelle Toh: Toyota names new CEO as Akio Toyoda steps down edition.cnn.com. 26.1.2023. Viitattu 5.2.2023. (englanniksi)
  13. ↑ BMW, Toyota to strengthen collaboration on fuel cells .nhk.or.jp. 6.9.2024. Viitattu 8.9.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Eric Walz: Toyota, BMW to co-develop and share a fuel cell system automotivedive.com. 6.9.2024. Viitattu 8.9.2024. (englanniksi)
  15. ↑ a b Kimmo Levä (toim.): Tietä perille: Mobilia-vuosikirja 1994, s. 50–52. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1994.
  16. ↑ Onni Pohjanen ja Arvo I. Walli: Uusi autokirja (20. painos), s. 516–529. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1965.
  17. ↑ a b Olli J. Ojanen: Autot ja autoilu Suomessa 60-luvulla, s. 134. Helsinki: Alfamer Oy, 2002.
  18. ↑ Timo Laitinen: Auto 70-luvulla: nousun ja kriisin vuosikymmenellä (3. painos), s. 172–176. Helsinki: Alfamer Oy, 2013.
  19. ↑ Laitinen 2013, s. 17–18.
  20. ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1985, s. 93. Helsinki: Otava, 1984.
  21. ↑ Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1990, s. 42. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1990.
  22. ↑ Heikki Laurell (toim.): Suomen henkilöautot 1996, s. 338. Helsinki: Kustannus Oy Autotekniikka, 1996.
  23. ↑ Kari Pynnä: Näillä ajamme: autokantatilasto 31.12.1999, 2. osa. Tekniikan Maailma 12/2000, s. 150–152. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet.
  24. ↑ Salonen, Juha: Näillä autokaupoilla on uskollisimmat asiakkaat – 90 % myy Toyotaa Tekniikka & Talous. 2.2.2024. Viitattu 3.2.2024.
  25. ↑ Jokela, Marko: Toyotoilla ajavat ovat vakaan merkkiuskollisia Moottori. 7.1.2022. Viitattu 3.2.2024.
  26. ↑ Liquid Hydrogen-Powered Corolla to be Absent from Round 1 of the Super Taikyu Series at Suzuka Development to Continue for Fuji 24 Hours Race global.toyota. 18.3.2023. Viitattu 23.3.2023. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toyota.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Toyota&oldid=22709788”