Suomalainen musiikki

Suomalainen musiikki tarkoittaa suomalaisten tekemää musiikkia. Se voidaan karkeasti jakaa kolmeen: kansanmusiikkiin, klassiseen taidemusiikkiin ja kevyeen musiikkiin.

”Suomen musiikin isäksi” kutsutaan varhaisromantiikkaa edustanutta Fredrik Paciusta, jonka tunnetuin sävellys on Suomen kansallislaulu Maamme. 1800-luvun puolestavälistä aina toiseen maailmansotaan asti taidemusiikkia hallitsi myöhäisromantiikka, varsinkin kansallisromantiikka, keulahahmonaan Jean Sibelius.

Modernismiin siirryttiin 1950-luvulla, kun Erik Bergman aikalaisineen käytti kaksitoistasäveljärjestelmää, sarjallisuutta ja sointi- ja kenttätekniikoita. 1970-luvulla alkoi suomalaisen oopperan renessanssi Aulis Sallisen ja Joonas Kokkosen sointimaailmaltaan perinteisten, niin sanottujen karvalakkioopperoiden myötä, mutta toisaalta nuoret säveltäjät ja muusikot toivat eurooppalaista radikaalia modernismia Suomeen muun muassa Korvat auki -yhdistyksen piirissä. Monet näistä 1970-luvun nuorista radikaaleista, kuten Kaija Saariaho, Magnus Lindberg ja Esa-Pekka Salonen, ovat nousseet kansainväliseen kuuluisuuteen 1980- ja 1990-lukujen aikana.

Klassinen musiikki

Varhaiset vuodet

Merkittävin vanhan musiikin osa on latinankielisten kirkko- ja koululaulujen kokoelma Piae Cantiones.

Taidemusiikin juuret Suomessa eivät ole niin syvät kuin esimerkiksi Keski-Euroopan maissa, eikä renessanssin eikä barokin ajalta tunneta suomalaisia säveltäjiä. Musiikkielämä alkoi syntyä vasta wieniläisklassismin lopulla: muun muassa Turun Soitannollinen Seura perustettiin vuonna 1790. Tämän aikakauden merkittävin säveltäjä oli Bernhard Henrik Crusell.

Romantiikasta kansallisromantiikkaan

Varhaisromantiikan ajan keskeinen vaikuttaja oli nykyisin ”Suomen musiikin isäksi” nimitetty saksalaissyntyinen Fredrik Pacius, joka toimi Helsingin yliopistossa musiikinopettajana. 1800-luvun puolestavälistä aina toiseen maailmansotaan asti keskeinen Suomen taidemusiikin tyylisuunta oli myöhäisromantiikka ja etenkin kansallisromantiikka, jonka keulahahmo oli Suomen tunnetuin säveltäjä Jean Sibelius. Kansainvälisestikin laajalti tunnetun Sibeliuksen vaikutus Suomen musiikkielämään oli mittava.

Ensimmäiset suomalaiset modernistit, muun muassa impressionismista ja ekspressionismista vaikutteita saaneet Väinö Raitio (1891–1945) ja Aarre Merikanto ilmaantuivat musiikkielämään jo 1920-luvulla, mutta heidän modernisminsa ei kuitenkaan horjuttanut romantiikan valta-asemaa.^lähde?

Modernismin nousu

1950-luvulla modernismi rantautui Suomeen niin sanotun modernismin toisen aallon myötä, jossa siirryttiin kaksitoistasäveljärjestelmään ja muihin uusiin sävellystekniikoihin. Ensimmäisiä suomalaisia kaksitoistasäveljärjestelmää käyttäneitä säveltäjiä oli Erik Bergman. 1950-luvulla käytettiin myös sarjallisuutta ja sointi- ja kenttätekniikoita. 1970-luvulla alkoi suomalaisen oopperan renessanssi Aulis Sallisen ja Joonas Kokkosen sointimaailmaltaan perinteisten, niin sanottujen karvalakkioopperoiden myötä, mutta toisaalta nuoret säveltäjät ja muusikot toivat eurooppalaista radikaalia modernismia Suomeen muun muassa Korvat auki -yhdistyksen piirissä. Monet näistä 1970-luvun nuorista radikaaleista, kuten Kaija Saariaho, Magnus Lindberg ja Esa-Pekka Salonen, nousivat kansainväliseen kuuluisuuteen 1980- ja 1990-lukujen aikana.

Oopperamusiikki

Pääartikkeli: Suomalainen oopperamusiikki

Suomen Kansallisooppera ja -baletti Töölönlahdella Helsingissä.

Suomalaisen oopperamusiikin alku sijoittuu 1700-luvun loppupuolelle, jolloin järjestettiin ensimmäiset oopperaesitykset Suomessa. Varsinaisesti kiinnostus taidemuotoon heräsi kuitenkin vasta 1800-luvun jälkipuoliskolla. Ensimmäinen suomalainen oopperateos on Fredrik Paciuksen Topeliuksen librettoon säveltämä Kaarle-kuninkaan metsästys (Kung Karls jakt) vuodelta 1852.

Suomalainen oopperataide alkoi 1970-luvulla saavuttaa mainetta ennen kaikkea Joonas Kokkosen ja Aulis Sallisen niin kutsutuilla karvalakkioopperoilla kuten Punainen viiva ja Viimeiset kiusaukset. Kansainvälistä mainetta saavuttivat myös Savonlinnan oopperajuhlat ja laulajat kuten Martti Talvela ja myöhemmin esimerkiksi Karita Mattila ja Soile Isokoski. Vuosituhannen vaihteen merkittävin hahmo suomalaisessa oopperassa on ollut Kaija Saariaho, jonka ensimmäinen ooppera Kaukainen rakkaus (L’amour de loin, 2000) sai runsaasti kansainvälistä huomiota.

Kevyt musiikki

Iskelmämusiikki

Pääartikkeli: Iskelmämusiikki

Iskelmä-sanan suomen kieleen on keksinyt R. R. Ryynänen, joka yhdessä Georg Malmstenin kanssa esitteli ensiksi sanan iskusävelmä, joka sittemmin hioutui lyhyempään muotoonsa iskelmäksi.

Suomen ensimmäisenä iskelmälaulajana voidaan pitää 1910- ja 1920-luvuilla suosittua J. Alfred Tanneria. Toisenlaisen määritelmän mukaan ensimmäisenä iskelmälaulajana pidetään oopperalaulaja Ture Araa, jonka vuonna 1929 levytetty ”Emma” oli Suomen ensimmäinen suurhitti^lähde?. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisiä vaikuttajia ovat muun muassa Georg Malmstén ja Matti Jurva sekä Dallapé-orkesteri. Myöhempien vuosikymmenten iskelmätähtiä ovat esimerkiksi Olavi Virta, Juha ”Watt” Vainio, Annikki Tähti, Laila Kinnunen, Jukka Kuoppamäki, Eino Grön, Katri Helena, Marion Rung, Reijo Taipale, Teuvo Valo, Topi Sorsakoski, Janne Tulkki, Paula Koivuniemi, Lea Laven. Isto Hiltunen, Anna Eriksson, Matti ja Teppo, Kaija Koo, Jari Sillanpää, Juha Tapio, Kirka, Kari Tapio, Vesa-Matti Loiri, Arja Koriseva ja Carola.

Suomalainen iskelmämusiikki on saanut paljon vaikutteita slaavilaisesta musiikista, joita useat artistit ovat tulkinneet suomeksi.^lähde?

Jazz

Pääartikkeli: Suomalainen jazz

Jazz tuli Suomeen 1920-luvulla illallistanssiaisten kautta. Niihin hankittiin ulkomaisia orkestereita, joiden soitossa oli myös jazzin vaikutteita. Kun ragtimeen yhdistyi kansanmusiikin aineksia, syntyi ”haitarijazzia”, jonka kuuluisin edustaja oli Dallapé-orkesteri.

Vuodesta 1972 alkaen jazz- ja popmusiikkia on voinut opiskella Suomessa, aluksi Oulunkylän Pop/jazz -opistossa, joka on nykyisin ammattikorkeakoulu Pop & Jazz Konservatorio.

Suomirock

Pääartikkeli: Suomirock

22-Pistepirkko vuonna 2008.

Suomirock on yleisnimitys suomalaiselle rockmusiikille. Suppeammassa merkityksessä se tarkoittaa suomenkielistä rockmusiikkia. Suomalaiset ovat esittäneet rockia 1950-luvulta alkaen, mutta tunnetuimmat alan edustajat aloittivat 1970- ja 1980-luvuilla. Eräs merkkipaalu oli M. A. Nummisen ja muiden muusikkojen muodostaman Suomen Talvisota -yhtyeen albumi Underground-Rock. Aluksi suomalaisten artistien kappaleet olivat usein käännöskappaleita ulkomaisista hiteistä, mutta rockmusiikin tultua tutummaksi alettiin kappaleita tehdä myös suomalaisten omin voimin. Monet suomirockin uranuurtajista, kuten esimerkiksi Eppu Normaali ja Leevi and the Leavings, sävelsivät ja sanoittivat lähes kaikki laulunsa itse. Sen sijaan esimerkiksi Popeda ja Yö ovat käyttäneet myös muita suomalaisia säveltäjiä ja sanoittajia.

1970-luvun tunnettuja artisteja olivat muun muassa Hector, Rauli Badding Somerjoki, Hurriganes, Dave Lindholm ja Juice Leskinen. Progea edustivat Wigwam ja Tasavallan Presidentti. 1970- ja 80-lukujen taitteessa esiin nousi punkin myötä suomirockin uusi aalto. Punkia soittivat muun muassa Pelle Miljoona, Lama ja torniolainen Terveet Kädet. Toisenlaista uutta aaltoa edusti Se. Ismo Alanko vaikutti ensin Hassisen kone -yhtyeen laulajana, sitten Sielun veljissä ja myöhemmin sooloartistina. Leskisen ja Alangon lisäksi omaperäisinä sanoittajia ovat mm. Tuomari Nurmio ja Kauko Röyhkä. Hanoi Rocks kävi lähellä kansainvälistä läpimurtoa^lähde?. 1980-luvun yhtyeitä olivat muun muassa Peer Günt, SIG, Dingo, Tavaramarkkinat, Clifters, Keba. Uraansa aloittivat 22-Pistepirkko, Kolmas Nainen, Miljoonasade, Freud, Marx, Engels & Jung ja Kari Peitsamo^lähde?.

1990-luvulla nousivat YUP, CMX, Don Huonot, Apulanta, Maija Vilkkumaa, Egotrippi, Zen Café, 69 Eyes, Kotiteollisuus, Sir Elwoodin Hiljaiset Värit, Maj Karma, Tehosekoitin, Jonna Tervomaa, Absoluuttinen Nollapiste ja Kingston Wall.^lähde?

Muita tunnettuja suomalaisia rockyhtyeitä ja -artisteja ovat muun muassa Klamydia, The Crash, Herra Ylppö, Stam1na, Von Hertzen Brothers, Radiopuhelimet, Aknestik ja Mana Mana.^lähde?

Hip hop & rap

Pääartikkeli: Suomalainen rap

Suomalainen rap eli Suomiräp on Suomessa tuotettua rap-musiikkia, joka yleisesti ottaen esitetään suomeksi, mutta joskus myös englanniksi. Suomessa tehtiin rappia jo 1980-luvun alussa ja suomalainen rap sai muutamien esittäjien muodossa suosiota 1990-luvun alussa, mutta pysyvämmäksi ilmiöksi se jäi vasta 2000-luvulla.^lähde?

Ensimmäisenä levytettynä suomalaisena rap-kappaleena on yleisesti mainittu^lähde? General Njassan "I'm Young, Beautiful and Natural", joka ilmestyi vuonna 1983. Varsinainen suomenkielinen rap-musiikki löi läpi itsensä ensimmäisen kerran 1990-luvun taitteessa, kun muun muassa Raptori, Pääkköset ja MC Nikke T tulivat markkinoille. Näiden yhtyeiden lähestymistapa musiikkiin oli humoristinen.^lähde?

Nykyisin^milloin? monet suomalaiset rap-artistit julkaisevat musiikkiaan omakustanteina tai pienten itsenäisten levy-yhtiöiden, kuten Monspin, 3rd Railin, Rähinän ja Numbers Entertainmentin kautta. Suomen viralliselle albumilistalle ovat yltäneet muun muassa Paleface, Monspin Ruudolf, Kemmuru, DJPP, Notkea Rotta ja Steen1, 3rd Railin Reilukerho, Jontti & Shaka ja Hannibal & Soppa, Gee, Rähinän Elastinen sekä Iso H, Trilogia ja Cheek sekä Numbersin Asa.^lähde?

Katso myös:

• Kansanmusiikki
• Joiut
• Itkuvirret
• Runosävelmissä
• Työlaulut, paimensoitot ja -huhuilut
• Suomalainen kansantanssi

Keskiaika

Katso myös:

• Gregoriaaninen musiikki
• Pyhän Henrikin sekvenssi Caetus noster laetus
• Piae cantiones, latinankielinen teinilaulukokoelma
• Kirkkomusiikki
• Piiritanssit

1600–1800-luvut

Katso myös:

• Aurora-seura, Turun Soitannollinen Seura (1790)
• Akateeminen Musiikkiseura (Helsingin kvartettilauluseura 1828)
• Fredrik Pacius ja Friedrich Richard Faltin, Musiikkiseura
• Karl Collan
• Johan Filip von Schantz
• Martin Wegelius
• Robert Kajanus
• Filharmoninen Seura (1882)
• Helsingin Musiikkiopisto (1882)

1800–1900-lukujen vaihde, itsenäisyyden alkuajat

Säveltäjiä:

• Jean Sibelius
• Erik Furuhjelm
• Lauri Ikonen
• Armas Järnefelt
• Toivo Kuula
• Leevi Madetoja
• Erkki Melartin
• Ernst Mielck
• Ilmari Krohn
• Armas Launis
• Oskari Merikanto
• Selim Palmgren
• Karl Teodor Flodin
• Emil Genetz
• P. J. Hannikainen
• Heino Kaski
• Heikki Klemetti
• Axel von Kothen
• Otto Kotilainen
• Armas Maasalo,
• Mikael Nyberg
• Aksel Törnudd
• Yrjö Kilpinen
• Aarre Merikanto
• Väinö Raitio
• Sulho Ranta

Kuoroja:

• Muntra Musikanter
• Ylioppilaskunnan Laulajat
• Suomen Laulu
• Laulu-Miehet
• Cantores Minores

Aikajana suomalaisista säveltäjistä

Katso myös

• Suomi Eurovision laulukilpailussa
• Tango

Lähteet

• Pieni tietosanakirja

Kirjallisuutta

• Aho, Kalevi ym.: Suomen musiikki. Helsingissä: Otava, 1996. ISBN 951-1-14476-6
• Bruun, Seppo ym.: Jee jee jee. Suomalaisen rockin historia. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22503-7
• Donner, Philip & Kurkela, Vesa & Lahtinen, Matti (toim.): Suomen etnisten vähemmistöjen musiikki. (Suomen antropologisen seuran toimituksia 8) Helsinki: Kirjastopalvelu, 1981. ISBN 951-692-070-5
• Korhonen, Kimmo: Suomen säveltäjiä neljältä vuosisadalta. Helsinki: BTJ Kirjastopalvelu, 2004. ISBN 951-692-569-3

Aiheesta muualla

• JAPA musiikkiarkisto
• http://musicfinland.fi/
• http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/29/suomalaisen-kevyen-musiikin-vahvoja-naisia
• http://www.suomalaisenmusiikinhistoria.fi/ (Arkistoitu – Internet Archive)
• http://www.elisanet.fi/sakari.hilden/Mt/mta/a6suomi.html (Arkistoitu – Internet Archive)
• Suomen musiikkielämän transnationaalinen muotoutuminen 1870-luvulta 1920-luvulle (Arkistoitu – Internet Archive) Sibelius-Akatemia.