Kesäolympialaiset 1896

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
I olympiadin kisat
Kisaraportin kansi.
Kisaraportin kansi.
Isäntäkaupunki Kreikka Ateena, Kreikka
Osallistujamaita 14
Osallistujat 241 (miestä)
Kisatapahtumat 43 kilpailua 10 lajissa
Avajaiset 6. huhtikuuta 1896
Päättäjäiset 15. huhtikuuta 1896
Avaaja Kreikan kuningas Yrjö I
Urheilijoiden vala ei ohjelmassa[1]
Tuomareiden vala ei ohjelmassa[2]
Olympiatulen sytyttäjä ei ohjelmassa[3]
Olympiastadion Panathinaïkó-stadion
←  1900 →

I olympiadin kisat olivat huhtikuussa 1896 Ateenassa järjestetyt ensimmäiset nykyaikaiset olympiakisat. Ne ottivat innoituksensa antiikin Kreikan Olympian kisoista, jotka oli järjestetty Olympiassa.

Kisoihin osallistui 241 urheilijaa 14 eri maasta, eniten isäntämaa Kreikasta. Suomi ei ollut mukana. Kisoissa järjestettiin kaikkiaan 43 kilpailua yhdeksässä urheilumuodossa. Eniten kilpailuja voitti Yhdysvallat.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyaikaisen olympialiikkeen perustaja ranskalaisparoni Pierre de Coubertin oli vuonna 1887 lausunut ääneen haaveen olympialaisten henkiinherättämisestä. Seitsemän vuotta tämän jälkeen 23. kesäkuuta 1894 amatööriurheilukonferenssissa perustettiin Kansainvälinen olympiakomitea, jonka ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Dimítrios Vikélas. Päätettiin myös, että ensimmäisen olympiadin kisat annettaisiin perinteitä kunnioittaen Ateenaan, vaikka Coubertin oli ehdottanut kisojen järjestämistä Pariisissa.[4] Pariisin maailmannäyttelyyn 1900 oli kuitenkin vielä kuusi vuotta aikaa, joten ensimmäiset kisat päätettiin järjestää jo kahden vuoden kuluttua.[5]

Valmistelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreikan talous oli vuonna 1894 huonossa kunnossa, joten kisojen järjestäminen Ateenassa oli aluksi vaakalaudalla. Kisojen varapaikkana oli Budapest Unkarissa. Paroni Coubertinin perustama kreikkalainen järjestelykomitea onnistui kuitenkin keräämään varat kisoihin muun muassa myymällä olympiapostimerkkejä. Kisojen tärkein sponsori oli rikas liikemies Geórgios Avérof, jonka noin miljoonan drakman lahjoitus pitkälti mahdollisti Panathinaïkó-stadionin eli antiikin aikaisen Panateenalaisen stadionin uudelleenrakentamisen. Sitä seuranneilla lahjoituksilla saatiin muutkin kisapaikat rakennettua.[6]

Uusitulla stadionilla oli noin 70 000 katsojapaikkaa. Stadionia ei ehditty viimeistellä kisojen alkuun mennessä, joten suuri osa katsojista joutui istumaan puisilla penkeillä. Juoksurata oli erittäin jyrkkäkaarteinen, eikä sen uusi päällyste ollut ehtinyt asettua kisojen alkuun mennessä vaan jäi löysäksi.[7]

Osallistujat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1896 kesäolympialaisiin osallistui 241 urheilijaa 14 eri maasta.[8][9] Kisojen aktiivisin osanottajamaa oli isäntämaa Kreikka, toiseksi aktiivisin Saksa. Suomi ei osallistunut kisoihin.

Osallistujamaat aakkosjärjestyksessä (suluissa kilpailijoiden määrä):

Osallistujamaat

Joissakin yhteyksissä on osallistujamaina mainittu myös Egypti, kreikkalais-egyptiläisen tennispelaajan Dionýsios Kásdaglisin osallistumisen vuoksi, sekä Kypros ja Smyrna, mutta niiden osallistujat tilastoidaan yleensä kreikkalaisiksi.[10]

Monet kilpailuun osallistuneista maista eivät olleet vielä nykymuodossaan olemassa vuonna 1896. Itävalta ja Unkari olivat osa Itävalta-Unkaria, mutta urheilijoiden katsottiin edustaneen omaa maataan. Ruotsi taas oli osa Ruotsi-Norjan valtioliittoa. Australia kuului vielä vuonna 1896 Yhdistyneelle kuningaskunnalle, joka taas oli tuohon aikaan Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta.[11]

Yhdysvallat lähetti kisoihin Harvardin ja Princetonin parhaita yliopistourheilijoita. Isoon-Britanniaan kutsu lähetettiin myöhään ja väärällä kielellä, minkä seurauksena tästä urheilun johtavasta maasta lähetettiin kisoihin vain kuuden miehen sekalainen joukkue, johon liittyi muutama Ateenassa sattumalta ollut britti. Manner-Euroopan maissa urheilu ei ollut vielä kansallisesti järjestäytynyttä Saksaa ja Skandinaviaa lukuun ottamatta, joten monella niistä ei ollut varaa muodostaa kansallisia maajoukkueita. Saksan joukkue koottiin hätäisesti berliiniläisistä urheiluseuroista.[12]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avajaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Avajaisseremonia Panateenalaisella stadionilla.

Kisojen avajaispäivä 6. huhtikuuta 1896 oli pääsiäissunnuntain jälkeinen päivä ja myös Kreikan itsenäisyyspäivä. Ateenalaiset olivatkin täynnä niin uskonnollista, isänmaallista kuin urheilullistakin innostusta, ja Panateenalaisen stadionin lehterit ja stadionia reunustavien kukkuloiden rinteet olivat täynnä avajaistapahtuman katsojia. Soittokunnan esitysten jälkeen Kreikan kuningas Yrjö I julisti kisat avatuiksi, ja orkesteri ja 300-ääninen kuoro esittivät ”Olympiakisojen kantaatin”.[13]

Kilpailut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kiekonheiton kultamitalisti Robert Garrett suoritusvuorossa.

Avajaisten jälkeen stadionilla järjestettiin ensimmäiset yleisurheilun kilpailutapahtumat, joista ensimmäinen oli 100 metrin alkuerät. Seuraavassa kilpailutapahtumassa yhdysvaltalaisesta kolmiloikkaajasta James Connollysta tuli kisojen ensimmäinen olympiavoittaja. Yhdysvallat otti avajaispäivänä voiton myös kiekonheitossa.[14]

Toisena kilpailupäivänä aloitettiin miekkailukilpailut Zappeion-urheilukeskuksessa. Miekkailussa menestyivät parhaiten kreikkalaiset ja ranskalaiset. Yleisurheilussa jatkuivat yhdysvaltalaisten voittojuhlat. Myös painonnostokilpailut saatiin käyntiin.[15]

Kolmantena kilpailupäivänä tapahtumia oli tarkoitus järjestää eri puolilla Ateenaa. Ammunta, tennis ja ratapyöräily aloitettiinkin, mutta huonon sään vuoksi stadionin kilpailut siirrettiin myöhemmäksi. Neljännen päivän kilpailuista suurin osa oli telinevoimistelua. Siinä parhaiten menestyivät saksalaiset, mutta myös isäntämaa sai ensi kertaa lippunsa stadionin voittajasalkoon.[16]

Seuraavina päivinä yhdysvaltalaisten ylivoima yleisurheilussa jatkui. Kreikkalainen paimen Spyrídon Loúis voitti kuitenkin maratonjuoksun, jonka reitti kulki historiallista tarua mukaillen Marathónaksesta Ateenaan. Voittonsa myötä Loúisista tuli Kreikan juhlittu kansallissankari.[17]

Kuudentena, seitsemäntenä ja kahdeksantena kisapäivänä järjestettiin muun muassa painin finaalit sekä kilpailuja uinnissa, tenniksessä ja pyöräilyssä. Uintikilpailut järjestettiin Pireuksessa Zéan lahden hyytävän kylmässä merivedessä.[18]

Kisoissa järjestettiin kaikkiaan 43 kilpailua yhdeksässä urheilumuodossa:

Ohjelmassa olivat myös soutu ja purjehdus, mutta ne peruttiin myrskyn takia. Alustaviin suunnitelmiin kuulunut kriketti oli jo aiemmin jätetty pois lopullisesta ohjelmasta.[19][20]

Päättäjäiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Voittajille jaettu hopeamitali.

Päättäjäispäivänä 15. huhtikuuta voittajille ja toiseksi sijoittuneille jaettiin palkinnot stadionilla.[21] Kunkin lajin voittaja sai hopeamitalin ja öljypuunlehvän, toinen pronssimitalin. Kolmanneksi tullut ei saanut palkintoa, mutta jokaiselle osallistujalle jaettiin muistomitali.[22]

Kreikan kuningas esitti päättäjäisissä toiveenaan, että Ateenasta tulisi olympiakisojen pysyvä järjestäjäkaupunki. Vaikka Ateenan kisat olivatkin onnistuneet hyvin, paroni Pierre de Coubertin oli kuitenkin tarkoittanut kisat kiertäviksi eri kaupungeissa.[23]

Yhdysvaltain lehdistö oli seurannut maan edustajien menestystä Ateenassa melko laajasti, ja amerikkalaiset olympiavoittajat saivat kotimaahan palattuaan riemukkaan vastaanoton. Britanniassa ja muissa Euroopan maissa kisatapahtumia oli raportoitu lähinnä vain urheilun erikoislehdissä.[24]

Mitalitaulukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Vuoden 1896 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Saksalainen voimistelija Carl Schuhmann oli kisojen menestynein urheilija neljällä lajivoitollaan.

Ensimmäisten nykyaikaisten olympialaisten mitalitaulukot on laadittu myöhemmin vertailun vuoksi uudempiin olympialaisiin. Kansainvälinen olympiakomitea ei itse julkaise virallisia mitalitaulukoita. Eniten kultamitaleita nykyisen laskutavan mukaan vuoden 1896 olympialaisissa saavutti Yhdysvallat, ja eniten mitaleita saavutti Kreikka.[8][25][26] Menestyksekkäin urheilija oli Saksan Carl Schuhmann neljällä voitolla.[27][28]

Vuoden 1896 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1  Yhdysvallat 11 7 2 20
2  Kreikka 10 18 19 47
3  Saksa 6 5 2 13
4  Ranska 5 4 2 11
5  Iso-Britannia 2 3 2 7
6  Unkari 2 1 3 6
7  Itävalta 2 1 2 5
8  Australia 2 0 0 2
9  Tanska 1 2 3 6
10  Sveitsi 1 2 0 3
11  Sekajoukkue 1 0 1 2
Yhteensä 43 43 36 122

Lähde: Athens 1896 Olympic Medal Table International Olympic Committee. Viitattu 8.8.2022. (englanniksi)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Mandell, Richard D.: The First Modern Olympics. University of California Press, 1976. ISBN 9780520029835
  • Siukonen, Markku & Rantala, Risto: Kaikki urheilusta. Otava, 2006. ISBN 951-1-20841-1

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 68. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
  2. ↑ Arponen, Antti O.: Olympiakisat Ateenasta Atlantaan, s. 235. WSOY, 1996. ISBN 951-0-21072-2
  3. ↑ Modern Olympics – Athens 1896 First Modern Olympic Games olympic.org International Olympic Committee. Viitattu 3.3.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Siukonen & Rantala 2006, s. 8–10.
  5. ↑ Mandell 1976, s. 89–91.
  6. ↑ Mandell 1976, s. 99–105.
  7. ↑ Mandell 1976, s. 107–108, 123.
  8. ↑ a b Athens Games of the I Olympiad International Olympic Committee. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  9. ↑ Participating Countries olympic-museum.de. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  10. ↑ Mallon, Bill; Widlund Ture: The 1896 Olympic Games: Results for All Competitors in All Events, With Commentary (History of the Early Olympic Games 1) (pdf) McFarland & Company, Inc., Publishers. ISBN 0-7864-0379-9
  11. ↑ European History Map - 1900 AD globalsecurity.org. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  12. ↑ Mandell 1976, s. 111–114.
  13. ↑ Mandell 1976, s. 122–124.
  14. ↑ Mandell 1976, s. 125–128.
  15. ↑ Mandell 1976, s. 128–131.
  16. ↑ Mandell 1976, s. 131–133.
  17. ↑ Mandell 1976, s. 134–139.
  18. ↑ Mandell 1976, s. 142–146.
  19. ↑ Mallon, Bill; Widlund Ture: The 1896 Olympic Games: Results for All Competitors in All Events, With Commentary (History of the Early Olympic Games 1) McFarland & Company, Inc., Publishers. ISBN 0-7864-0379-9
  20. ↑ Williamson, Martin: The ignorant Olympians 28.7.2012. espncricinfo.com. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  21. ↑ Mandell 1976, s. 149–151.
  22. ↑ 1896 Olympic Medals and Awards - Olympic-Legacy.com (englanniksi)
  23. ↑ Mandell 1976, s. 152.
  24. ↑ Mandell 1976, s. 159–161.
  25. ↑ Summer Olympic Games / Medal Tally allcompetitions.com. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  26. ↑ Athens 1896 olympic.it. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  27. ↑ 1896 Athina Summer Games sports-reference.com. Viitattu 2.3.2016. (englanniksi)
  28. ↑ Siukonen & Rantala 2006, s. 10

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesäolympialaiset 1896.
Kesäolympialaisten 1896 lajit ja kilpailutapahtumat

Ammunta | Miekkailu | Paini | Painonnosto | Pyöräily | Tennis | Uinti | Voimistelu | Yleisurheilu

Valtiot kesäolympialaisissa 1896
 Australia  Bulgaria  Chile  Italia  Itävalta
 Kreikka  Ranska  Ruotsi  Saksa  Sveitsi
 Tanska  Unkari  Iso-Britannia  Yhdysvallat  Sekajoukkue
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kesäolympialaiset_1896&oldid=22786107”