John von Neumann
| John von Neumann | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | János Lajos Margittai Neumann |
| Syntynyt | 28. joulukuuta 1903 Budapest, Itävalta-Unkari |
| Kuollut | 8. helmikuuta 1957 (53 vuotta) Washington, DC, Yhdysvallat |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | Lipót Fejér |
| Tutkimusalue | Funktionaalianalyysi, operaattoriteoria, matematiikka, fysiikka, peliteoria, Soluautomaatti, joukko-oppi, kvanttifysiikka, ydinpommi ja informatiikka |
John von Neumann (János Lajos Margittai Neumann; 28. joulukuuta 1903 Budapest, Itävalta-Unkari – 8. helmikuuta 1957 Washington, Yhdysvallat)[1][2] oli unkarilaissyntyinen yhdysvaltalainen matemaatikko, joka työpanoksellaan kehitti kvanttimekaniikkaa, joukko-oppia, tietojenkäsittelytiedettä, taloustiedettä ja muita matematiikan osa-alueita eteenpäin.[3][4]
Von Neumann osallistui Manhattan-projektiin, jossa suunniteltiin Yhdysvaltojen ydinase. Hän oli myös kylmän sodan haukkoja, mistä kertoo sitaatti: ”If you say why not bomb them [Neuvostoliittoa] tomorrow, I say, why not today. If you say today at five o’clock, I say why not one o’clock.” ('Jos Venäjää halutaan pommittaa huomenna, kysyn miksei tänään. Jos tänään kello viisi, kysyn miksei yhdeltä.')
Von Neumann on yksi nykyaikaisen tietotekniikan isistä. Hän kehitti vuonna 1946 valmistunutta maailman ensimmäistä elektronista tietokonetta ENIACia. Suuri osa nykyaikaisista tietokoneista perustuu John von Neumannin kehittämään toimintaperiaatteeseen (von Neumannin arkkitehtuuri), jota hän kuvasi keskeneräiseksi jääneessä muistiinpanosarjassaan First Draft of a Report on the EDVAC.[5] Von Neumann oli tietoinen Alan Turingin työstä, mutta ei suhtautunut siihen lähteenä tietokonearkkitehtuurille vaikka pitikin sitä mielenkiintoisena komputaation kannalta.[6]
Neumann on peliteorian kehittäjä.[7]
Neumann muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1930, kun hänet kutsuttiin Princetonin yliopistoon. Hän työskenteli alkuun luennoitsijana ja vuodesta 1933 yhtenä Princetonin Institute for Advanced Studyn kuudesta alkuperäisestä professorista.[8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rheingolg, Howard: Tools for Thought. The MIT Press, 2000.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ John von Neumann. University of St Andrews. Viitattu 12.11.2019.
- ↑ János Neumann. Hungarian Intellectual Property Office. Viitattu 12.11.2019.
- ↑ Boyer, Carl B. & Merzbach, Uta C.: Tieteiden kuningatar – Matematiikan historia, osa II, s. 879. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994. ISBN 951-884-158-6
- ↑ Timo Paukku, Filosofian neuron ajatukset auki suomalaisvoimin, Helsingin Sanomat 3.4.2019 s. B 9
- ↑ John von Neumann: First Draft of a Report on the EDVAC (PDF) archive.org. Viitattu 25.8.2017.
- ↑ Thomas Haigh, Mark Priestley: Von Neumann Thought Turing's Universal Machine was 'Simple and Neat.': But That Didn't Tell Him How to Design a Computer cacm.acm.org. tammikuu 2020. doi:10.1145/3372920 Viitattu 2.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Stanford Encyclopedia of Philosophy, viitattu 19.10.2010
- ↑ Biography, University of St. Andrews (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
