Hibakusha
Hibakusha (jap. 被爆者) on japanin kielen sana, joka tarkoittaa ”atomipommin vaikuttamaa ihmistä”. Seizonsha (jap. 生存者) on verrattava termi selviytyneelle eli henkiinjääneelle. Atomipommin räjäytystä kuvailtiin Japanissa sanaparilla pikadon (jap. ピカドン. Se tarkoittaa jyrähdystä (kuten ukkonen) ja väläystä, leimahdusta. Myös sanaa pika (’välähdys’) käytettiin.
Yhdysvaltalainen psykologi Robert Jay Lifton tutki 1962 laajemmin atomipommin aiheuttamia vaikutuksia uhreihinsa. Lifton oli tutkinut sekä kuntouttanut myös sodanaikaisten keskitysleirien uhreja.
Hibakushat saivat kokea atomipommien kauhujen jälkeen syrjimistä yhteisössä: heidän oli muuta väestöä vaikeampaa työllistyä tai perustaa perhettä. Muun muassa näitä ilmiöitä Lifton totesi tutkimustyössään.
31. maaliskuuta 2008 Japanissa ja Japanin ulkopuolella eli kaikkiaan 243 692 atomipommista eloonjäänyttä, ja heidän keskimääräinen ikänsä oli 75,14 vuotta.[1]
40-vuotisen tutkimuksen perusteella Hiroshiman ja Nagasakin ydinpommit eivät aiheuttaneet geneettistä vahinkoa, joka tuottaisi jälkeläisissä mutaatioita. Tutkimus ydinpommista selviytyneiden saamista lapsista ei löytynyt lisääntyneesti kromosomivirheitä, syöpiä, veriproteiinimutaatioita eikä synnynnäisiä vaivoja.[2][3][4][5] Atomipommeista huomattavalle säteilyannokselle altistuneiden naisten lasten poikkeamat ja synnynnäisvaivat eivät olleet yleisempiä kuin Japanin keskiarvo.[6][7]
Myöhemmin Hiroshiman pormestarina ollut Shinzō Hamai oli hänkin hibakusha[8]. Hänen edeltäjänsä Senkichi Awaya menehtyi perheineen Hiroshiman pommituksessa.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Soili Hautamäki: Ydintrauma – Ihminen Hiroshiman jälkeen (Prometheus-sarja), Kustannus Oy Pohjoinen, Oulu, 1988
- Silvennoinen, Martti: Sydämenlyöntejä jälkeen Hirošiman. Julkaisija: Kirjapaja, Helsinki, 1973. ISBN 951-621-070-8.
- 6. Invisible Effects of A-Bomb. Chugoku-Shimbun. Arkistoitu 28.6.2012. (englanniksi) (hiroshimalaisen lehden sivu)
- Gordon Thomas ja Max Morgan Witts: Enola Gay – Pommikone Hiroshiman yllä. WSOY, 1981. Suom. Antti Nuuttila. ISBN 951-0-10695-X.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hiroshima mayor hopes next U.S. president will back ban on nuclear weapons Japan Today. 6.8.2008. Viitattu 8.8.2017. (englanniksi)
- ↑ Reuters: Hiroshima Study Finds No Genetic Damage New York Times. 1.8.1990. (englanniksi)
- ↑ The Children of Atomic Bomb Survivors: A Genetic Study. 1992. No differences were found (in frequencies of birth defects, stillbirths, etc), thus allaying the immediate public concern that atomic radiation might spawn an epidemic of malformed children. (englanniksi)
- ↑ World Health Organization report. page 23 & 24 internal. (englanniksi)
- ↑ J. F. Winther & J. D. Boice & B. L. Thomsen & W. J. Schull & M. Stovall & J. H. Olsen: Sex ratio among offspring of childhood cancer survivors treated with radiotherapy. British Journal of Cancer, 1.1.2003, 88. vsk, nro 3, s. 382–387. PubMed:12569380 PubMed Central:2747537 doi:10.1038/sj.bjc.6600748 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Birth defects among the children of atomic-bomb survivors (1948-1954). Radiation Effects Research Foundation. Arkistoitu 2.3.2015. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
- ↑ Nuclear Crisis: Hiroshima and Nagasaki cast long shadows over radiation science. EENews. E&E Publishing, LLC. Arkistoitu 5.4.2012. Viitattu 17.5.2021. (englanniksi)
- ↑ Silvennoinen 1973, s. 15.
- ↑ Thomas & Witts 1981, s. 78–79.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Voice of Hibakusha A-Bomb WWW Museum. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)
- "Hibakusha": Those who Survived and How They Survived Children of the Atomic Bomb: An American Physician's Memoir of Nagasaki, Hiroshima, and the Marshall Islands. 10.10.2007. Viitattu 16.11.2023. (englanniksi)