Heidi Weng
| Heidi Weng | |
|---|---|
 Heidi Weng 2016 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 20. heinäkuuta 1991 Enebakk, Norja |
| Uran tiedot | |
| Pituus | 163 cm |
| Seura | IL i BUL |
| Laji | maastohiihto |
| Maailmancup | |
| Kaudet | 2010– |
| Paras sijoitus | 1. |
| Voitot | 13 |
| Palkintokorokkeella | 112 |
|
Tietolaatikko päivitetty 1. joulukuuta 2024 |
|
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
Maa:  Norja
| |||
| Naisten hiihto | |||
 Olympialaiset
| |||
 Pronssia |
Sotši 2014 | yhdistelmäkilpailu | |
| MM-kilpailut | |||
 Kultaa |
Val di Fiemme 2013 | 4×5 km viesti | |
| Kultaa |
Falun 2015 | 4×5 km viesti | |
| Kultaa |
Lahti 2017 | parisprintti (p) | |
| Kultaa |
Lahti 2017 | 4×5 km viesti | |
| Kultaa |
Oberstdorf 2021 | 4x5 km viesti | |
 Hopeaa |
Lahti 2017 | 30 km (v) | |
| Hopeaa |
Seefeld 2019 | 4×5 km viesti | |
| Hopeaa |
Oberstdorf 2021 | 30 km (p) | |
| Pronssia |
Val di Fiemme 2013 | yhdistelmäkilpailu | |
Heidi Weng (s. 20. heinäkuuta 1991 Enebakk[1]) on norjalainen maastohiihtäjä. Hän edustaa seuratasolla IL i BUL -seuraa. Hän on voittanut urallaan viisi maailmanmestaruutta, kolme MM-hopeaa, MM-pronssin ja olympiapronssin. Maailmancupissa hän on voittanut viisi kilpailua, joista merkittävimpinä Tour de Ski 2017 ja 2018, sekä seitsemän kiertueosakilpailua. Hän voitti myös maailmancupin kokonaiskilpailun 2016–2017.[2] Weng harrastaa myös ylämäkijuoksua.
Hiihtoura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Weng kilpaili maailmancupissa ensimmäisen kerran 21. marraskuuta 2009 Beitostølenissä, jossa hän sijoittui 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 39:nneksi. Seuraavana vuonna Weng sijoittui Hinterzartenn nuorten MM-kilpailuissa vapaan hiihtotavan sprintissä seitsemänneksi. Viiden kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa hän oli seitsemäs ja kymmenen kilometrin yhdistelmäkilpailussa toinen. Norjan viestijoukkueen mukana Weng voitti kultaa. Ensimmäiset maailmancupin pisteensä hän saavutti Oslossa 13. maaliskuuta 2010 käydyssä 30 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa, jossa hän sijoittui 23:nneksi.[2]
Vuonna 2011 Weng oli Otepäässä kisatuissa nuorten MM-kilpailuissa viiden kilometrin vapaan hiihtotavan matkalla kolmas ja otti kymmenen kilometrin yhdistelmäkilpailussa kultaa.[2] Viestissä hän oli mukana Norjan kultaa voittaneessa joukkueessa.[3] Kauden 2010–2011 loppupuolella hän sijoittui Lahden 10 kilometrin takaa-ajokilpailussa 19:nneksi ja Tukholman sprintissä 28:nneksi. Falunissa hän saavutti takaa-ajokilpailuissa kaksi kuudettatoista sijaa. Maailmancupin finaalitapahtuman lopputuloksissa hän sijoittui 18:nneksi[2], ja maailmancupin kokonaispisteissä sijalle 59.[4]
Nousu maailman huipulle
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kauden 2011–2012 avanneessa Sjusjøenin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa Weng hiihti uransa parhaan maailmancup-sijoituksen oltuaan kisassa 13:s. Kuusamossa käydyssä maailmancupin avaustapahtumassa hän oli lopputuloksissa 16:s. Davosin 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa Weng hiihti yhdeksänneksi ja seuraavana päivänä vapaan sprintissä kuudenneksi.[2] Weng keskeytti Tour de Skin 4. tammikuuta oltuaan kokonaistilanteessa sijalla 32. Sprinteissä hän saavutti sijat 12 ja 14.[5][2] Ensimmäisen palkintokorokesijoituksensa Weng saavutti Lahden yhdistelmäkilpailussa 3. maaliskuuta 2012 hiihdettyään Norjan neloisvoittoon päättyneessä kilpailussa kolmanneksi.[6] Maailmancupin finaalitapahtumassa Falunissa hän sijoittui lopputuloksissa toiseksi. Siellä hän oli 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa toinen ja 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan takaa-ajossa kolmanneksi nopein.[7][2] Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kymmenenneksi.[4] Norjan mestaruuskisoissa Weng saavutti Martine Ek Hagenin kanssa kultaa parisprintissä.[8]
Kaudeksi 2012–2013 Weng nousi Norjan A-maajoukkueeseen.[9] Weng sijoittui Rukan minikiertueella kolmanneksi. Tour de Skillä Weng oli kolmas Val Müstairin vapaan hiihtotavan sprintissä. Kiertueen lopputuloksissa hän sijoittui kuudenneksi oltuaan päätösosuudella kolmanneksi nopein.[2][10] La Clusaz'ssa Weng hiihti Norjan voittamassa viestijoukkueessa.[2] Val di Fiemmen MM-kilpailuissa 2013 Weng saavutti pronssia 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa norjalaisten ottaessa neloisvoiton.[11] Norjan viestijoukkueen mukana Weng saavutti maailmanmestaruuskultaa.[12] 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa Weng sijoittui neljänneksi ja 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa kuudenneksi. Lahden 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan maailmancup-kilpailussa hän sijoittui kolmanneksi. Drammenin perinteisen hiihtotavan sprintissä hän sijoittui toiseksi. Maailmancupin finaalitapahtumassa Falunissa Weng sijoittui lopputuloksissa neljänneksi, parhaana saavutuksenaan kolmas sija 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailusta.[2] Maailmancupin kokonaispisteissä hän sijoittui viidenneksi.[4]
Weng sijoittui kauden 2013–2014 avanneessa Kuusamon avaustapahtumassa yhdeksänneksi. Lillehammerissa hän oli 10 kilometrin perinteisen kilpailussa kuudes ja kuului voitokkaaseen Norjan viestijoukkueeseen.[2] Tour de Skillä Weng sijoittui lopputuloksissa kolmanneksi Norjan ottaessa kolmoisvoiton.[13] Sotšin olympialaisissa 2014 Weng saavutti 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa pronssia.[14] Norjan viestijoukkueen mukana hän sijoittui viidenneksi, 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa yhdeksänneksi ja 30 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa 19:nneksi. Maailmancupin finaalitapahtumassa Falunissa Weng sijoittui lopputuloksissa kolmanneksi.[2] Maailmancupin kokonaispisteissä hän sijoittui neljänneksi.[4]
Kaudella 2014–2015 Weng sijoittui kolmanneksi Lillehammerin 3 päivän kiertueella. Kiertueen osakilpailuissa hän oli kolmas vapaan hiihtotavan sprintissä ja 5 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa ja toiseksi nopein kiertueen päättäneessä 10 kilometrin perinteisen hiihdossa. Davosin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa hän sijoittui kolmanneksi. Tour de Skillä Weng sijoittui kokonaiskilpailun kolmanneksi oltuaan jokaisella etapilla kolmen nopeimman joukossa. Falunin MM-kilpailuissa 2015 hän hiihti avausosuuden kultaa voittaneessa Norjan viestijoukkueessa. 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa hän oli seitsemäs, 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa kahdeksas ja 10 kilometrin vapaan kilpailussa 22:s. Maaliskuussa Weng sijoittui toiseksi Lahden 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa ja Drammenin perinteisen sprintissä. Hän sijoittui kolmanneksi sekä maailmancupin kokonaiskilpailussa että normaalimatkojen cupissa. Hän voitti Norjan-mestaruuden 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa ja 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa.[2]
Kausi 2015–2016 alkoi Wengillä epäonnisesti, kun hän tuli Kuusamon avaustapahtuman viimeisenä kilpailupäivänä 10 kilometrin takaa-ajossa kierrosta liian aikaisin maaliin. Hän hiihti kilpailun loppuun asti, mutta putosi lopulta yhdeksänneksi. Ilman virhettään hän olisi saattanut tulla toiseksi.[15] Lillehammerissa Weng sijoittui 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa toiseksi ja kuului Norjan voittoisaan viestijoukkueeseen. Davosin 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa hän oli kolmas.[2] Tour de Skillä 2016 Weng saavutti ensimmäisen voittonsa maailmancupissa etappikilpailut mukaan lukien voitettuaan Val di Fiemmen 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Sitä ennen hän oli ollut maailmancupin henkilökohtaisissa kilpailuissa etapit mukaan lukien 37 kertaa kolmen parhaan joukossa ilman voittoja.[16] Tourin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi. Tammikuussa 2016 Weng oli kolmas Planican vapaan hiihtotavan sprintissä ja kuului Norjan voitokkaaseen viestijoukkueeseen Nové Městossa. Helmikuussa hän oli toinen Falunin 5 kilometrin perinteisen kilpailussa ja 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Lahdessa hän sijoittui kolmanneksi vapaan hiihtotavan sprintissä ja toiseksi 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa. Ski Tour Canadalla hän voitti 10 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailun Quebecissa ja 15 kilometrin yhdistelmäkilpailun Canmoressa sekä sijoittui kokonaiskilpailussa toiseksi. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kolmas, normaalimatkojen cupissa toinen ja sprintticupissa neljäs. Hän voitti Norjan-mestaruuden vapaan hiihtotavan sprintissä.[2]
.jpg)
Kaudella 2016–2017 Weng sijoittui kolmanneksi sekä Rukan perinteisen hiihtotavan sprintissä että 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa. Lillehammerin Nordic Openin -kiertueella Weng voitti perinteisen hiihtotavan sprintin ja oli toinen 5 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa. Kiertueen päättäneessä 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan takaa-ajossa Weng tuli ensimmäisenä maaliin ja saavutti ensimmäisen maailmancupin voittonsa. Davosin 15 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa hän sijoittui toiseksi. Hän voitti La Clusaz'ssa 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailun ja 4 × 5 kilometrin viestin. Tour de Skillä Weng saavutti kokonaiskilpailun voiton ensimmäistä kertaa urallaan. Hän oli päätösetapin nopein ja saavutti muilla etapeilla sijat 2, 2, 3, 3, 5 ja 7. Ulricehamnissa hän voitti viestin. Falunissa hän sijoittui kolmanneksi sekä vapaan hiihtotavan sprintissä että 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Otepäässä hän oli kolmas vapaan hiihtotavan sprintissä ja 10 kilometrin perinteisen kilpailussa. Lahden MM-kilpailuissa 2017 hän sijoittui vapaan hiihtotavan sprintissä seitsemänneksi ja yhdistelmäkilpailussa viidenneksi. Perinteisellä hiihtotavalla hiihdetyssä parisprintissä hän voitti kultaa Maiken Caspersen Fallan kanssa. 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa hän oli neljäs. Viestissä hän hiihti toisen osuuden Norjan kultajoukkueessa. 30 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa Weng hiihti hopealle. Maailmancupin finaalitapahtumassa Quebecissä Weng oli toinen 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa ja tuli tapahtuman päättäneen 10 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailussa toisena maaliin. Hän voitti maailmancupin kokonaiskilpailun ja normaalimatkojen cupin. Sprintticupissa hän oli neljäs.[2]
Kaudella 2017–2018 Weng sijoittui toiseksi Lillehammerin 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa. Toblachissa hän oli kolmas 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa ja 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan takaa-ajokilpailussa. Tour de Skillä hän voitti Val di Fiemmen 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Hän oli nopein myös kilpailun päätösetapilla.[2] Hän voitti Tour de Skin kokonaiskilpailun 48,5 sekunnin erolla Ingvild Flugstad Østbergiin[17] Planican 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa hän oli kolmas ja Seefeldin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa toinen. Pyeongchangin olympialaisissa 2018 Weng sijoittui 30 kilometrin perinteisen yhteislähtökilpailussa kahdeksanneksi, yhdistelmäkilpailussa yhdeksänneksi, perinteisen hiihtotavan sprintissä 11:nneksi ja 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa 11:nneksi.[2] Wengiä ei valittu mukaan Norjan viestijoukkueeseen.[18] Weng voitti maailman cupin kokonaiscupin 2017-2018, toisen kerran peräkkäin.[19] Hän voitti myös normaalimatkojen cupin.[2]
Kaudella 2018–2019 Weng voitti viestin Beitostølenissä ja Ulricehamnissa. Tour de Skin kokonaiskilpailussa hän oli seitsemäs. Seefeldin MM-kilpailuissa 2019 Weng voitti hopeaa 4×5 kilometrin viestissä, sijoittui yhdistelmäkilpailussa seitsemänneksi ja 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa 19:nneksi.[2]
Kaudella 2019–2020 Weng sijoittui Rukan Nordic Opening -tapahtumassa toiseksi. Lillehammerissa hän oli 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa kolmas ja voitti viestin. Davosissa hän sijoittui 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa toiseksi. Tour de Skin kokonaiskilpailussa hän oli neljäs. Nové Městossa hän sijoittui kolmanneksi 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa. Falunissa hän oli kolmas 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Ruotsissa ja Norjassa käydyn FIS Ski Tourin kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi. Lahdessa hän voitti viestin. Maailmancupin kokonaiskilpailussa ja normaalimatkojen cupissa hän oli toinen.[2]
Kaudella 2020–2021 Weng sijoittui Lahdessa 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa kolmanneksi ja voitti viestin. Oberstdorfin MM-kilpailuissa 2021 hän oli 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa yhdeksäs ja 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa viidestoista. Weng voitti Norjan joukkueessa viestin maailmanmestaruuden. 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa hän saavutti hopeaa. MM-kilpailujen jälkeen Weng sijoittui maailmancupissa Engadinissa toiseksi 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa ja voitti seuraavana päivänä 30 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailun.[2]
Kaudella 2021-2022 Weng sijoittui Rukan 10 kilometrin vapaan hiihtotavan takaa-ajokilpailussa. Tour de Ski-kiertueella Weng sijoittui Val di Fiemmessä toiseksi 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa ja voitti loppunousuun päättyneen 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Tour de Skin kokonaiskilpailussa hän oli kolmas. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kuudenneksi ja normaalimatkojen cupissa viidenneksi.[2]
Kaudella 2022-2023 hän sijoittui Lillehammerin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa kolmanneksi. Tour de Skillä hän sijoittui toiseksi loppunousuun päättyneessä Val di Fiemmen 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Tourin kokonaiskilpailussa hän oli kuudes. Hän oli voittamassa viestiä Toblachissa. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän sijoittui kymmenenneksi ja normaalimatkojen cupissa neljänneksi.[2]
Weng valittiin vuoden 2023 maailmanmestaruuskilpailuihin Planicaan, mutta hän lähti kesken kisojen kotiin hiihtämättä kertaakaan niissä. Syytä ei kerrottu.[20]
Kaudella 2023–2024 hän oli toinen Östersundin 10 kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa. Hän oli kolmas Trondheimin 20 kilometrin yhdistelmäkilpailussa. Tour de Skillä hän sijoittui toiseksi päätösetapilla, 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa Val di Fiemmessä. Hän oli toinen myös kiertueen kokonaiskilpailussa. Hän oli kolmas Canmoren 15 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa ja 20 kilometrin perinteisen hiihtotavan yhteislähtökilpailussa. Hän sijoittui toiseksi Falunin 20 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailun. Maailmancupin kokonaiskilpailussa hän oli kahdeksas.[2]
Kaudella 2024–2025 hän sijoittui kolmanneksi Rukan 20 kilometrin vapaan hiihtotavan väliaikalähtökilpailussa.[2]
Ylämäkijuoksu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Weng sijoittui vuonna 2010 ylämäkijuoksun MM-kilpailuissa Kamnikissa, Sloveniassa junioreiden 4,5 kilometrin kilpailussa neljänneksi.[21]
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Weng seurusteli aiemmin maastohiihtäjä Emil Iversenin kanssa, mutta pari erosi syksyllä 2015[22] ja vuodesta 2016 hän on seurustellut tositelevisiotähti Kjetil Nygårdin kanssa[23]. Hänen siskonsa on Merete, ja vanhempansa May-Bente ja Ole-Morten.[24] Molemmat hänen vanhemmistaan olivat lupaavia urheilijoita. Weng harjoittelee perheensä kanssa.[25] Hiihtäjät Lotta Udnes Weng ja Tiril Udnes Weng ovat hänen pikkuserkkujaan.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Weng dropper ferien og øker treningen oblad.no. Viitattu 14.9.2012. (norjaksi)
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z Heidi Weng Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
- ↑ Norsk gull i jentestafetten i junior-VM adressa.no. Arkistoitu 22.2.2014. Viitattu 8.2.2011. (norjaksi)
- ↑ a b c d Cup Standings fis-ski.com. Viitattu 16.3.2014. (englanniksi)
- ↑ Heidi Weng bryter Tour de Ski tv2.no. Viitattu 14.9.2012. (norjaksi)
- ↑ Naisten hiihto yhden maan näytöstä Salpausselällä mtv3.fi. Viitattu 14.9.2012.
- ↑ Marit Björgenille juhlapäivä hiihdossa mtv3.fi. Viitattu 14.9.2012.
- ↑ BUL og Rustad vann lagsprinten i NM nrk.no. Viitattu 18.9.2012. (norjaksi)
- ↑ Norjan hiihtomaajoukkueet kaudelle 2012–2013 hevoskuuri.fi. Arkistoitu 11.3.2014. Viitattu 17.10.2012.
- ↑ Winner Of The Day fis-ski.com. Arkistoitu 23.1.2013. Viitattu 6.1.2013. (englanniksi)
- ↑ Naisten yhdistelmähiihto Norjan täydellinen näytös, Lähteenmäki kahdeksas Yle Urheilu. Viitattu 23.2.2013.
- ↑ Suomi taipui mitalitaistelusta viidenneksi Yle Urheilu. Viitattu 28.2.2013.
- ↑ Norja jyräsi Tourilla - kolmoisvoitto! Yle Urheilu. Viitattu 5.1.2014.
- ↑ Heidi Weng vant bronse nrk.no. Viitattu 8.2.2014. (norjaksi)
- ↑ Niskanen tunsi sympatiaa laskuissa seonnutta Wengiä kohtaan Kestävyysurheilu.fi. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 29.11.2015.
- ↑ Heidi finally gets her own victory! fis-ski.com. Arkistoitu 11.1.2016. Viitattu 10.1.2016. (englanniksi)
- ↑ FIS Tour de Ski (FIS) 07.01.2018 World Cup - Ladies' Overall Standings fis-ski.com. Viitattu 10.1.2018. (englanniksi)
- ↑ Norja julkisti naisten viestikullan metsästäjät – maailmancupin kokonaiskisan ykkönen sivuun nelikosta yle.fi. Viitattu 19.2.2018.
- ↑ Norjan Heidi Weng sinnitteli maailmancupissa voittoon – Pärmäkoski oli yhteispisteissä neljäs
- ↑ Dramaattinen päätös! Norjan olympiamitalisti kotiin MM-kisoista www.iltalehti.fi. Viitattu 24.2.2023.
- ↑ Gasgazghi and Mayr take World Mountain Running titles in Kamnik iaaf.org. Viitattu 14.9.2012. (englanniksi)
- ↑ Norjalainen hiihtopari erosi, Iltalehti 1.12.2015
- ↑ Steinar Solås Suvatne: Skistjerna Heidi Weng har fått ny kjæreste Dagbladet. 29.6.2016. Viitattu 5.12.2016 (norjaksi).
- ↑ Den helt uventede suksessen langrenn.com. Viitattu 14.9.2012. (norjaksi)
- ↑ Nervøs av å bli sammenlignet med Northug dagbladet.no. Viitattu 14.9.2012. (norjaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heidi Weng Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
|
2005: |
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
