Marit Bjørgen
Marit Bjørgen | |
---|---|
Bjørgen vuonna 2013 |
|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. maaliskuuta 1980[1] Trondheim, Norja |
Uran tiedot | |
Pituus | 168 cm |
Seura | Rognes IL |
Laji | maastohiihto |
Maailmancup | |
Kaudet | 1999–2018 |
Voitot | 114[1] |
Palkintokorokkeella | 184[1] |
Tietolaatikko päivitetty 25. maaliskuuta 2018 |
|
Marit Bjørgen (s. 21. maaliskuuta 1980 Trondheim) on norjalainen maastohiihtäjä. Hän on kahdeksalla olympiavoitollaan ja 18 maailmanmestaruudellaan kaikkien aikojen menestynein maastohiihtäjä.[2] Bjørgen on myös mitalien määrällä mitaten talviolympiahistorian menestynein urheilija.[3]
Ensimmäistä kertaa Bjørgen osallistui arvokilpailuihin vuoden 2001 MM-kilpailuissa. Yhteensä hän on hiihtänyt viisissä olympialaisissa ja yhdeksän kertaa maailmanmestaruuskilpailuissa.[2]
Bjørgen päätti uransa kauden 2018 päätteeksi.[4] Toukokuussa 2020 Bjørgen ilmoitti palaavansa kilpahiihtäjäksi.[5]
Bjørgenin hiihtävä näköispatsas paljastettiin syksyllä 2024 hänen kotikunnassaan Midtre Gauldalissa.[6]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arvokisat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisiin arvokilpailuihinsa Bjørgen osallistui Lahden MM-kilpailuissa 2001[2] sijoittuen takaa-ajossa 19:nneksi ja 10 kilometrin perinteisellä 24:nneksi. Salt Lake Cityn olympialaisissa 2002 hän sai viestihopeaa. 2003 Val di Fiemmen MM-hiihdoissa hän voitti sprinttimaailmanmestaruuden ja sai hopeaa viestissä. 2005 Oberstdorfissa hän karsiutui yllättäen sprinttifinaalista, mutta voitti kuitenkin maailmanmestaruudet 30 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailussa, sprinttiviestissä yhdessä Hilde G. Pedersenin kanssa sekä 4 × 5 kilometrin viestissä. Lisäksi hän sai hopeaa yhdistelmäkilpailussa ja pronssia 10 kilometrillä.
Bjørgen sijoittui Torinon olympialaisissa 2006 10 kilometrillä toiseksi. Sapporon MM-kilpailuissa 2007 hän sai pronssia sekä parisprintissä että viestissä. Vancouverin olympialaisissa 2010 Bjørgen voitti perinteisen tyylin sprintissä, yhdistelmäkilpailussa sekä viestissä kultaa, 30 kilometrin perinteisellä hopeaa ja vapaan tyylin 10 kilometrillä pronssia. Oslon MM-kilpailuissa 2011 hän voitti maailmanmestaruuden sprintissä, 10 kilometrillä, yhdistelmäkilpailussa ja viestissä sekä sai hopeaa 30 kilometrillä. Kansainvälisen urheilutoimittajien yhdistyksen AISP:n jäsenet äänestivät Bjørgenin vuoden 2011 parhaaksi urheilijaksi yhdessä tennispelaaja Novak Đokovićin kanssa.[7] Val di Fiemmessä 2013 hän voitti sprintin maailmanmestaruuden ja toisessa kilpailussaan yhdistelmäkilpailussa hän saavutti kymmenennen maailmanmestaruutensa. 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa hän sai hopeaa. Viestistä hän voitti kultaa yhdessä Norjan joukkueen kanssa. Hän voitti myös 30 kilometrin maailmanmestaruuden.
Sotšin olympialaisissa 2014 Bjørgen voitti kultaa yhdistelmäkilpailussa[8] ja perinteisen hiihtotavan parisprintissä Ingvild Flugstad Østbergin kanssa sekä 30 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtökilpailussa.[9] Falunin MM-kilpailuissa 2015 hän voitti kultaa perinteisen hiihtotavan sprintissä ja viestissä sekä sai hopeaa 30 kilometrin perinteisen kilpailussa. Lahden MM-kilpailuissa 2017 hän voitti kultaa yhdistelmäkilpailussa.[10] Kolme päivää myöhemmin Bjørgen voitti naisten 10 kilometrin perinteisen kisan 41 sekunnin erolla.[11] Viestissä hän hiihti ankkuriosuuden Norjan kultajoukkueessa.[12] Hän voitti myös 30 kilometrin yhteislähtökilpailun.
Pyeongchangin olympialaisissa 2018 Bjørgen saavutti mitalin kaikilla matkoilla, joille hän osallistui. Hän voitti kultaa perinteisen hiihtotavan 30 kilometrin yhteislähtökilpailussa ja Norjan ankkuriosuuden hiihtäjänä viestissä, hopeaa 15 kilometrin yhdistelmäkilpailussa sekä pronssia vapaan hiihtotavan 10 kilometrillä ja vapaan hiihtotavan parisprintissä.
Maailmancup
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Urallaan Bjørgen on voittanut 84 maailmancupin osakilpailua (tilanne kauden 2017–2018 jälkeen). Hän on voittanut hiihdon maailmancupin kokonaiskilpailun yhteensä neljä kertaa: kausilla 2004–2005, 2005–2006, 2011–2012 ja 2014–2015. Kaudella 2014–2015 Bjørgen varmisti maailmancupin kokonaiskilpailun voiton jo ennen Falunin MM-kisoja. Lisäksi hän on sijoittunut viisi kertaa kokonaispisteissä toiseksi. Hän voitti myös sprintticupit 2002–2003, 2003–2004, 2004–2005, 2005–2006 ja 2014–2015 sekä normaalimatkojen cupin 2004–2005, 2011–2012 ja 2014–2015. Tour de Skin hän voitti 2015.
Bjørgen jätti maailmancupkauden 2015–2016 väliin, koska sai poikalapsen 26. joulukuuta 2015[13]. Hän palasi kilpaladulle 19. marraskuuta 2016 ja hiihti ensimmäisen maailmancup-kilpailunsa marraskuun lopussa Rukalla,[14] jossa voitti 10 kilometrin perinteisen hiihtotavan kilpailun.[15]
Astma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Bjørgen sairastaa astmaa. Hän on pyrkinyt lieventämään oireita lääkityksellä, ja kaudeksi 2009–2010 hänelle myönnettiin lupa käyttää vahvempaa astmalääkitystä. Kyseinen lääkeaine poistettiin WADAn kiellettyjen aineiden listalta syyskuussa 2011.[16]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2001 MM, Lahti:
- 10 km takaa-ajo: 19. sija
- 10 km (p): 24. sija
- Talviolympialaiset 2002, Salt Lake City:
- viesti: hopeaa
- 30 km (p): 14. sija
- 15 km yhteislähtö (v): 50. sija
- 2003 MM, Val di Fiemme:
- sprintti: kultaa
- viesti: hopeaa
- 15 km yhteislähtö (p): 24. sija
- 2005 MM, Oberstdorf:
- 30 km yhteislähtö (p): kultaa
- sprinttiviesti: kultaa (Hilde G. Pedersenin kanssa)
- 4 x 5 km viesti: kultaa (Vibeke Skofterudin, Hilde G. Pedersenin ja Kristin Størmer Steiran kanssa)
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): hopeaa
- 10 km (v): pronssia
- sprintti: 16. sija (alun perin 17. mutta Puolan Justyna Kowalczyk hylättiin dopingin takia)
- Talviolympialaiset 2006, Torino:
- 10 km (p): hopeaa
- sprinttiviesti: neljäs
- viesti: viides
- sprintti (v): 18. sija
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): keskeytys
- 2007 MM, Sapporo:
- sprinttiviesti: pronssia (Astrid Jacobsenin kanssa)
- viesti: pronssia
- 30 km yhteislähtö (p): 9.
- sprintti (p): 10.
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): 12.
- 10 km (v): 22.
- 2009 MM, Liberec:
- viesti: 4.
- sprintti (v): 9.
- 10 km (p): 16.
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): 19.
- Talviolympialaiset 2010, Vancouver:
- sprintti (p): kultaa
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): kultaa
- viesti: kultaa
- 30 km (p): hopeaa
- 10 km (v): pronssia
- 2011 MM, Oslo:
- sprintti (v): kultaa
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): kultaa
- 10 km (p): kultaa
- viesti: kultaa
- 30 km (v): hopeaa
- 2013 MM, Val di Fiemme:
- sprintti (p): kultaa
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): kultaa
- 30 km (p) yhteislähtö: kultaa
- viesti: kultaa
- 10 km (v): hopeaa
- Talviolympialaiset 2014, Sotši:
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): kultaa
- parisprintti (p): kultaa
- 30 km (v) yhteislähtö: kultaa
- 10 km (p): viides
- viesti: viides
- sprintti (v): 11.
- 2015 MM, Falun:
- sprintti (p): kultaa
- viesti: kultaa
- 30 km (p): hopeaa
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): kuudes
- 10 km (v): 31.
- 2017 MM, Lahti:
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): kultaa
- 10 km (p): kultaa
- 30 km (v): kultaa
- viesti: kultaa
- sprintti (v): 16.
- Talviolympialaiset 2018, Pyeongchang:
- 30 km (p): kultaa
- viesti: kultaa
- yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p) + 7,5 km (v): hopeaa
- 10 km (v): pronssia
- parisprintti (v): pronssia
- Vuoden 2011 paras naisurheilija Kansainvälisen urheilutoimittajien yhdistyksen AIPS:n mukaan[17]
Maailmancupin osakilpailuvoitot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pvm. | Vuosi | Paikkakunta | Maa | Matka | |
---|---|---|---|---|---|
1. | 26. lokakuuta | 2002 | Düsseldorf | Saksa | Sprintti |
2. | 11. joulukuuta | 2002 | Clusone | Italia | Sprintti |
3. | 12. helmikuuta | 2003 | Reit im Winkl | Saksa | Sprintti |
4. | 16. joulukuuta | 2003 | Val di Fiemme | Italia | Sprintti |
5. | 18. tammikuuta | 2004 | Nové Město | Tšekki | Sprintti |
6. | 18. helmikuuta | 2004 | Tukholma | Ruotsi | Sprintti |
7. | 24. helmikuuta | 2004 | Trondheim | Norja | Sprintti |
8. | 26. helmikuuta | 2004 | Drammen | Norja | Sprintti |
9. | 5. maaliskuuta | 2004 | Lahti | Suomi | Sprintti |
10. | 12. maaliskuuta | 2004 | Pragelato | Italia | Sprintti |
11. | 23. lokakuuta | 2004 | Düsseldorf | Saksa | Sprintti |
12. | 20. marraskuuta | 2004 | Jällivaara | Ruotsi | Sprintti |
13. | 4. joulukuuta | 2004 | Bern | Sveitsi | Sprintti |
14. | 11. joulukuuta | 2004 | Val di Fiemme | Italia | Yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p)+ 7,5 km (v) |
15. | 14. joulukuuta | 2004 | Asiago | Italia | Sprintti |
16. | 8. tammikuuta | 2005 | Otepää | Viro | 10 km (p) |
17. | 16. tammikuuta | 2005 | Nové Město | Tšekki | Sprintti |
18. | 12. maaliskuuta | 2005 | Holmenkollen | Norja | 30 km (p) |
19. | 16. maaliskuuta | 2005 | Göteborg | Ruotsi | Sprintti |
20. | 19. maaliskuuta | 2005 | Falun | Ruotsi | Sprintti |
21. | 22. lokakuuta | 2005 | Düsseldorf | Saksa | Sprintti |
22. | 19. marraskuuta | 2005 | Beitostølen | Norja | 10 km (p) |
23. | 26. marraskuuta | 2005 | Kuusamo | Suomi | 10 km (p) |
24. | 10. joulukuuta | 2005 | Vernon | Kanada | Yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p)+ 7,5 km (v) |
25. | 4. maaliskuuta | 2006 | Mora | Ruotsi | 45 km (p) yhteislähtö |
26. | 15. maaliskuuta | 2006 | Changchun | Kiina | sprintti |
27. | 28. lokakuuta | 2006 | Düsseldorf | Saksa | sprintti |
28. | 24. maaliskuuta | 2007 | Falun | Ruotsi | Yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p)+ 7,5 km (v) |
29. | 24. marraskuuta | 2007 | Beitostølen | Norja | 10 km (v) |
30. | 2. joulukuuta | 2007 | Kuusamo | Suomi | 10 km (p) |
31. | 21. marraskuuta | 2009 | Beitostølen | Norja | 10 km (v) |
32. | 19. joulukuuta | 2009 | Rogla | Slovenia | sprintti (p) |
33. | 6. maaliskuuta | 2010 | Lahti | Suomi | Yhdistelmäkilpailu 7,5 km (p)+ 7,5 km (v) |
34. | 11. maaliskuuta | 2010 | Drammen | Norja | sprintti (p) |
35. | 13. maaliskuuta | 2010 | Holmenkollen | Norja | 30 km (v) yhteislähtö |
36. | 14. maaliskuuta | 2010 | Holmenkollen | Norja | sprintti (v) |
37. | 19.–21. maaliskuuta | 2010 | Falun | Ruotsi | maailmancupin finaalitapahtuma |
38. | 20. marraskuuta | 2010 | Jällivaara | Ruotsi | 10 km (v) |
39. | 26.–28. marraskuuta | 2010 | Kuusamo | Suomi | maailmancupin avaustapahtuma |
40. | 11. joulukuuta | 2010 | Davos | Sveitsi | 10 km (p) |
41. | 12. joulukuuta | 2010 | Davos | Sveitsi | sprintti (v) |
42. | 18. joulukuuta | 2010 | La Clusaz | Ranska | 15 km (v) yhteislähtö |
43. | 22. tammikuuta | 2011 | Otepää | Viro | 10 km (p) |
44. | 19. helmikuuta | 2011 | Drammen | Norja | 10 km (p) |
45. | 13. helmikuuta | 2011 | Lahti | Suomi | sprintti (p) |
46. | 16.–20. maaliskuuta | 2011 | Falun | Ruotsi | Maailmancupin finaalitapahtuma |
47. | 19. marraskuuta | 2011 | Sjusjøen | Norja | 10 km (v) |
48. | 25.–27. marraskuuta | 2011 | Kuusamo | Suomi | maailmancupin avaustapahtuma |
49. | 10. joulukuuta | 2011 | Davos | Sveitsi | 15 km (v) |
50. | 4. helmikuuta | 2012 | Rybinsk | Venäjä | 10 km (v) yhteislähtö |
51. | 11. helmikuuta | 2012 | Nové Město | Tšekki | 15 km (p) yhteislähtö |
52. | 4. maaliskuuta | 2012 | Lahti | Suomi | sprintti (p) |
53. | 7. maaliskuuta | 2012 | Drammen | Norja | sprintti (p) |
54. | 11. maaliskuuta | 2012 | Oslo | Norja | 30 km (p) yhteislähtö |
55. | 14.–18. maaliskuuta | 2012 | Falun | Ruotsi | Maailmancupin finaalitapahtuma |
56. | 24. marraskuuta | 2012 | Jällivaara | Ruotsi | 10 km (v) |
57. | 30. marraskuuta–2. joulukuuta | 2012 | Kuusamo | Suomi | maailmancupin avaustapahtuma |
58. | 19. tammikuuta | 2013 | La Clusaz | Ranska | 10 km (p) yhteislähtö |
59. | 22.–24. maaliskuuta | 2013 | Falun | Ruotsi | maailmancupin finaalitapahtuma |
60. | 29. marraskuuta–1. joulukuuta | 2013 | Kuusamo | Suomi | maailmancupin avaustapahtuma |
61. | 14. joulukuuta | 2013 | Davos | Sveitsi | 15 km (v) |
62. | 15. joulukuuta | 2013 | Davos | Sveitsi | sprintti (v) |
63. | 1. helmikuuta | 2014 | Toblach | Italia | 10 km (p) |
64. | 2. helmikuuta | 2014 | Toblach | Italia | sprintti (v) |
65. | 2. maaliskuuta | 2014 | Lahti | Suomi | 10 km (v) |
66. | 9. maaliskuuta | 2014 | Oslo | Norja | 30 km (p) |
67. | 29. marraskuuta | 2014 | Kuusamo | Suomi | sprintti (p) |
68. | 5. joulukuuta–7. joulukuuta | 2014 | Lillehammer | Norja | 3 päivän kiertue |
69. | 20. joulukuuta | 2014 | Davos | Sveitsi | 10 km (v) |
70. | 21. joulukuuta | 2014 | Davos | Sveitsi | sprintti (v) |
71. | 3.–11. tammikuuta | 2015 | Tour de Ski | kokonaiskilpailu | |
72. | 14. helmikuuta | 2015 | Östersund | Ruotsi | sprintti (p) |
73. | 7. maaliskuuta | 2015 | Lahti | Suomi | sprintti (v) |
74. | 8. maaliskuuta | 2015 | Lahti | Suomi | 10 km (p) |
75. | 15. maaliskuuta | 2015 | Oslo | Norja | 30 km (v) |
76. | 27. marraskuuta | 2016 | Kuusamo | Suomi | 10 km (p) |
77. | 21. tammikuuta | 2017 | Ulricehamn | Ruotsi | 10 km (v) |
78. | 29. tammikuuta | 2017 | Falun | Ruotsi | 15 km (p) yhteislähtö |
79. | 19. helmikuuta | 2017 | Otepää | Viro | 10 km (p) |
80. | 12. maaliskuuta | 2017 | Holmenkollen | Norja | 30 km (p) |
81. | 17–19. maaliskuuta | 2017 | Quebec | Kanada | maailmancupin finaalitapahtuma |
82. | 17. joulukuuta | 2017 | Toblach | Italia | 10 km (p) takaa-ajo |
83. | 11. maaliskuuta | 2018 | Oslo | Norja | 30 km (v) yhteislähtö |
84. | 16.–18. maaliskuuta | 2018 | Falun | Ruotsi | maailmancupin finaalitapahtuma |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Marit Bjørgen Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Marit Bjørgen Kansainvälinen hiihtoliitto (FIS). (englanniksi)
- ↑ a b c Björgen hiihti 18:nnen maailmanmestaruutensa ts.fi. 4.3.2017. TS-Yhtymä Oy. ”Björgen on 36-vuotiaana kaikkien aikojen menestynein maastohiihtäjä, miehet mukaan lukien. [ – – ] Björgenin uran ensimmäiset arvokisat olivat Lahden 2001 MM-hiihdot. Hän on kisannut neljissä olympialaisissa ja yhdeksän kertaa MM-hiihdoissa.” Viitattu 5.3.2017.
- ↑ Visuri, Roope & Oy Suomen Tietotoimisto – Finska Notisbyrån Ab: Marit Björgenistä tuli kaikkien aikojen menestyksekkäin urheilija talviolympialaisissa – supertähti hämmentyi täysin: "Tätä on todella vaikea ymmärtää" yle.fi. 21.2.2018 kello 15.16 (päivitetty kello 15.19). Yleisradio Oy. Viitattu 21.2.2018.
- ↑ Hiihtopaukulle vahvistus – Marit Björgen lopettaa huikean uransa! mtvuutiset.fi. 6.4.2018. Viitattu 24.1.2021.
- ↑ Kaikkien aikojen talviurheilija Marit Björgen jysäytti yllätyksen – palaa hiihtoladuille: "Olen kaivannut tiettyä tavoitetta" yle.fi. Viitattu 24.1.2021.
- ↑ Tältä näyttää patsas Marit Björgenistä www.iltalehti.fi. Viitattu 11.9.2024.
- ↑ Björgen äänestettiin maailman parhaaksi urheilijaksi 28.12.2011. MTV Oy. Viitattu 4.1.2012.
- ↑ http://yle.fi/urheilu/hiihdimme_tanaan_jacobsenille_ja_hanen_veljelleen/7077463
- ↑ http://yle.fi/urheilu/norjan_naiset_kolmoisvoittoon_niskanen_nousi_upeasti_neljanneksi_-_katso_video/7103270
- ↑ Lahti, Petri: Norjalaiset repesivät Marit Björgenin MM-kullasta: Kuningatar! 25.2.2017. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 25.2.2017. ”Marit Björgenin uran viidestoista MM-kultamitali maastohiihdossa otettiin riemuiten vastaan Norjassa.” Viitattu 25.2.2017.
- ↑ Marit Björgenille uran 16:s MM-kulta – Kerttu Niskanen parhaana suomalaisena kuudes lapinkansa.fi. 28.2.2017. Lapin Kansa Oy / Alma Media Oyj. ”Björgen kiskoi peräti 41 sekunnin eron.” Viitattu 28.2.2017.
- ↑ Yhteenveto: Naisten 4 x 5 km viesti (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Lauri Markkanen: Marit Björgen synnytti tapaninpäivänä - yrittää kilpailla jo helmikuussa! 27.12.2015. Iltalehti. Viitattu 28.12.2015.
- ↑ 603 päivän tauko ohi: Björgen heräsi, vaihtoi vaipan ja murskasi muut - "Mistä tuo nainen on tehty" iltalehti.fi. Viitattu 19.11.2016.
- ↑ Pärmäkosken raju loppurutistus toi upean kakkossijan - Björgeniltä hurja voimannäyttö Rukalla yle.fi. 27.11.2016. Viitattu 29.11.2016.
- ↑ Bjørgens astmamedisin fjernes fra dopinglista
- ↑ Mikko Marttinen: Joko nyt, Norja? IS Urheilu, 29.12.2011, s. 10.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Marit Bjørgen Wikimedia Commonsissa
2002: Julija Tšepalova | 2006: Chandra Crawford | 2010: Marit Bjørgen | 2014: Maiken Caspersen Falla | 2018: Stina Nilsson | 2022: Jonna Sundling |
2001: Pirjo Manninen | 2003: Marit Bjørgen | 2005: Emelie Öhrstig | 2007: Astrid Uhrenholdt Jacobsen | 2009: Arianna Follis | 2011: Marit Bjørgen | 2013: Marit Bjørgen | 2015: Marit Bjørgen | 2017: Maiken Caspersen Falla | 2019: Maiken Caspersen Falla | 2021: Jonna Sundling | 2023: Jonna Sundling |
2005: Norja: Hilde Gjermundshaug Pedersen, Marit Bjørgen | 2007: Suomi: Riitta-Liisa Roponen, Virpi Kuitunen | 2009: Suomi: Aino-Kaisa Saarinen, Virpi Kuitunen | 2011: Ruotsi: Ida Ingemarsdotter, Charlotte Kalla | 2013: Yhdysvallat: Jessie Diggins, Kikkan Randall | 2015: Norja: Ingvild Flugstad Østberg, Maiken Caspersen Falla | 2017: Norja: Heidi Weng, Maiken Caspersen Falla | 2019: Ruotsi: Stina Nilsson, Maja Dahlqvist | 2021: Ruotsi: Maja Dahlqvist, Jonna Sundling | 2023: Ruotsi: Emma Ribom, Jonna Sundling |