Kevättalvi on mennyt nopeasti siemenpusseja tutkiskellessa, kylvösuunnitelmia tehdessä ja siemenvarastoa kartuttaessa. Kaikkea pitää aina kokeilla! Joku tuossa taannoin Instagramin puolella minulle nauroikin, että mihin meinaat kaikki nuo kasvit saada mahtumaan? Kuvassa oli tämä laatikko täynnä siemenpusseja. Suljin sitten hetkeksi silmät ja oikein mielessäni laskin, että pihallani on kaikkiaan 16 lavaa, joista pisimmät ovat muistaakseni 7-8 metrin pituisia. Eli kylvöalaa kyllä riittää. Lisäksi avomaalla on yksi perunamaan paikka. Näihin vielä lisäksi kasvihuone, neljä minikasvihuonetta ja kaikki ruukut päälle. Eikä kaikkia siemeniä toki tarvitse kerralla käyttää, osan voi jättää seuraavalle vuodelle.
Tomaattilajikkeitakin on kertynyt useamman vuoden ajalta. Kasvatan aina muutaman taimen kutakin lajiketta kasvihuoneeseen, jonka tila on kovin rajallinen. Pieniä patio- ja amppelitomaatteja tulee aina kasvatettua runsaammin, sillä ne pärjäävät ihan hyvin ulkona. Tomaatinsiementen itävyys kestää onneksi hyvänä useita vuosia oikein säilytettynä.
Ajattelin tähän postaukseen vähän kirjoitella mitä kaikkia siemenaarteita on hankittuna. Olisi kiva myös tietää, mitä te aiotte tulevana keväänä kasvattaa?
Kyllä se niin on, hyötykasveihin ja kukkiin voi "hurahtaa" täysillä. Lopulta koko elämä lähtee niiden ympärillä pyörimään täysin kierroksin. Aina kun levitän kaikki siemenet pöydälle, tuntuu kevät olevan heti askeleen lähempänä ja kuvittelen jo mielessäni miltä mikäkin tulee näyttämään, tuoksumaan ja maistumaan.
Talvitomaatin kasvatus
Tomaattien kylvöt aloitan maaliskuun puolivälissä ja yksi kiinnostava kasvatettava tulee olemaan nämä talvitomaatit. Mitä? Omia tomaatteja talvellakin? Luit aivan oikein. Nämä tomaatit kerätään syksyllä terttuineen ja niiden olisi määrä säilyä hyvinä pitkälle talveen, jolloin tuoreita tomaatteja saa syötyä omasta varastosta vaikka tammikuussa. Täytyy kyllä sanoa, että syksyllä kun kerään viimeiset vihreät tomaatit kypsymään sisälle, on niitä parhaimmillaan ollut vielä muutamia marraskuullakin syötävänä.
Talvitomaattilajikkeiden taika piileekin myös siinä, että niitä säilytetään ripustettuina terttuina hieman viileässä, jolloin ne kypsyvät hitaasti mutta varmasti. Tämä hankkimani lajike on keltainen ’Ponderosa’. Toinen talvitomaattilajike mitä olen ainakin Maatiaisella nähnyt, on ’Pomodorino del Piennolo del Vesuvio’. Muita talvitomaatteja ovat myös ’Piennolo Galatino’ ja yllätyksekseni myös ’Principe Borghese’, jota olenkin joskus kasvattanut. Silloin siitä puhuttin vain hyvänä tomaattina aurinkokuivattuna säilöttäväksi.
Tunnustan, että pystyisin kyllä hyvin elämään talven ilman kurkkua ja tomaattia, sillä pyrin syömään talvella enemmän esimerkiksi sieniä, juureksia, marjoja ja papuja pakastimesta. Kesällä raikkaat salaatit ja tuoreravinto ovat kehoa viilentäviä ruokia. Talvella puolestaan mausteiset padat, keitot ja juurekset ovat kehoa mukavasti lämmittäviä ruokia.
Nyt energiakriisin myötä moni kasvihuoneviljelijä on kärsinyt huomattavasti tai jopa lopettanut kokonaan toimintaansa. Luulen, että tulevaisuudessa saattavat tuoretuotteet olla talvisin todella hintavia ja niitä on vähemmän saatavilla. Juuri nyt Britanniassa on esimerkiksi ollut kovaa pulaa tuoretuotteista, maan omien, sekä naapurimaiden kasvihuoneviljelmien oltua kovilla energian hintojen vuoksi, sekä säiden runneltua Euroopan viljelmiä huonoon kuntoon. Inflaation myötä tänä talvena moni on myös saattanut jättää Suomessakin kurkut, tomaatit ja salaatit ostamatta. Siitä näkökulmasta katsottuna talvitomaatit voivat olla ihan hyväkin kokeilu kotitarveviljelmässä omavaraisuuden nimissä.
Oletko sinä koskaan viljelyyt talvitomaatteja? Kerrothan kommenteissa oman kokemuksesi. :)
Lisää hyviä kumppanuus- ja torjuntakasveja
Koska kumppanuuskasvit ovat tärkeitä hyötytarhassa, niihin satsaan myös entisestään. Timjami on hyvä kumppani muun muassa mansikalle. Se karkottaa matoja ja toukkia sekä sen on sanottu parantavan mansikan makua, joten appelsinitimjami ’Thymus Orange’ saakin kasvupaikan mansikkalavan päädyssä. Siinä sillä on hyvä läpäisevä kasvupaikka aurinkoisessa ja lämpimässä. Olen huomannut että monivuotiset yrtit talvehtivat hyvin lavassa, jonka kasvualustaa on reippaasti kevennetty läpäiseväksi.
Karhunlaukka (Allium Ursinum) ei ole pihallani menestynyt, mutta aion sitkeästi kokeilla vielä yhden kerran. Se vaatii kosteat olosuhteet, joten se päätyy tonttini laidalle yhteen varjoisaan notkoon. Koska karhunlaukka tarvitsee kylmäkäsittelyn, kylvän ne jo pikapuolin lumella peiteltyyn ruukkuun kasvihuoneeseen - samoin pillisipulin (Allium fistulosum). Vaikka plussakelejä on ollut, yöt ovat toki pakkasella. En osaa ihan vielä niin optimistinen olla, että kevät koittaisi täällä jo maaliskuussa. Tämä kuukausi onkin vielä hyvää aikaa myös kylmäkäsittelyille.
Puutarhassani kasvaa ja leviää kovaa vauhtia suklaaminttu (Mentha ’Chocolade’) mutta aion kylvää lisäksi viherminttua, (Mentha spicata), piparminttua (Mentha x piperita) ja omenaminttua (Mentha suaveolens) niille rajattuihin tiloihin. Jälkimmäisen pussissa lukevan latinankielisen nimen perusteella se taitaa kylläkin olla pyöröminttu, vaikka omenamintun nimellä se myytiin. Omenaminttua kun on myös Mentha x rotundifolia. Mintuista saa sekoitella raikkaalle tuoksuvia myrkyttömiä torjuntasuihkeita hyötykasveille. Hieman tungettelevina kasveina ne kannattaa pitää aisoissa rajaamalla kasvutila.
Yksivuotista väriminttuihin kuuluvaa sitruunaväriminttua (Monarda citriodora) ja aitokissanminttuihin kuuluvaa sitruunakissanminttua (Nepeta cataria ’Citriodora’) kylvän pörriäisten ja perhosten iloksi. Kamomillaa aion kasvattaa pörriäiskasviksi, sekä hedelmäpuiden kumppanuuskasviksi.
Kukkalavan puolella eniten innostavaa kesän odotusta "silmänruoan" suhteen herättävät valkoiset auringonkukat ja juurakoista kasvatettavat puudaaliat. Vähän jo kauhistuttaa tämä alati kasvava daalioiden määrä, mutta minkäs teet. Niin paljon iloa tuottaa se, että pääsee keräilemään myös kukkakimppuja kesäpöytään.
Keväällä aion myös satsata lisää marjapensaisiin (etenkin vadelmiin, mansikoihin ja hunajamarjoihin) saadakseni talveksi vielä monipuolisempaa marjasatoa talteen pakkaseen. Ennakkotilasin yhdeltä taimistolta myös yhden ’Dace’ -omenapuun piiskataimen. Kyseisen lajikkeen omenasato säilyy aina kevääseen asti. Luulen, että yläkertani viileät huoneet ovat lämpötilansa puolesta ihan hyviä talvisäilytyspaikkoja myös omenalaatikoille. Eli siinä taas yksi pieni omavaraisuuden askel tulevaisuuteen, jonka toteutuminen toki vie vielä vuosia, mutta tämä omavaraisemman elämän tavoittelu onkin enemmän maratoni kuin pikajuoksu.
Paljon on jännittävää odotettavaa - niin kesäksi kuin toivottavasti myös vuosiksi eteenpäin. Mahtavaa, uusi kevät on vasta edessä!