Sipulin kasvatus palkitsee

Sipulin kasvatus keväällä myytävistä istukassipuleista on helppoa, edullista ja palkitsevaa. Pienten, vuoden verran esikasvatettujen alkujen painelu multaan sinne tänne keväisellä kasvimaalla on mukavaa. Parasta herkkua ovat nopeasti kasvavat, miedot vihreät sipulinvarret. Kerään nitä kesäruokaan koko kasvukauden ajan tietyistä sipuleista. Talvivarastoon tarkoitetuista sipuleista en varsia poimi, jotta en verottaisi niiden voimia. Ainoastaan sitten kun varret alkava laota loppukesällä, ryhdyn "pelastamaan" naatteja ruokapöytään kuihtumiselta.

Tuoreita kesäsipuleita silppusin myös varsineen pakastimeen talven varalle. Varsiin tuli pakastaessa hieman "rehumainen" maku, ja totesin että ne ovat huomattavasti parempia kuivurissa keittomausteeksi kuivattuina kuin pakastettuna. Sen sijaan itse sipulit lohkottuina ovat pakkasesta otettuina tuoreen raikkaita ja makeita talvisissa kokkailuissa.

Kesäistä harvennussatoa puhdistettuna ja menossa siivutuksen jälkeen pakkaseen.

Sipuli vaati melko paljon typpilannoitusta (maatunutta hevosenlantaa ja luomu kanankakkarakeita) kasvaakseen kookkaaksi ja hyvin kalkitun kasvualustan. Tuhka auttaa asiassa ja on samalla hyvä sipulilannos. Istukassipuleita voi myös liottaa tuhkavedessä ennen istuttamista. Jotkut neuvovat istuttamaan sipulit harvaan, mutta itse harvennan niitä kesällä jatkuvasti ruoanlaittoon ja säilöntään, joten istutan ne melko tiheään ja pihistän välistä tuoretta satoa.

Välillä ongelmaksi voi muodostua se, että istukassipuli ei kasva niin suureksi "kepasipuliksi" kuin kuvitelmissaan haluaisi. Olen tutkinut aika paljon asiaa, koska se kiinnostaa myös itseäni ja ihmiset, jotka ovat silti lannoittaneet maata reilustikin, valittavat että sipuli ei vain kasva kokoa sitä vauhtia kuin haluaisi. Jotkut puolestaan vannovat siemenestä kasvattamisen nimeen. Moni on todennut että siemenestä kasvattamalla saa paremmin suuria sipuleita kuin istukassipulista. Itse en ole asiaa vielä todennut todeksi, mutta aion kyllä kokeilla sitä tulevaisuudessa.

Syksyllä syyskylvin lavaan talvehtivaa japanilaista ’Senshyu Yellow’ -sipulia. Oikeaoppisesti se tulisi kylvää jo elokuussa, jolloin se kasvaa hieman loppukesällä ja jää talvehtimaan. Ajattelin kuitenkin kokeilla onneani suorakylvämisessä juuri ennen talven tuloa, mikäli kestäväksi kehuttu sipuli sitten lähtisi keväällä itämään heti aikaisin ja tuottaisi komean sadon ensi syksyksi yhdessä syyskylvettyjen porkkanoiden ja mustajuurien kanssa. Raportoin kesällä kuinka kävi - ja kuinka itse siemenet talvehtivat!

Istukassipulit neuvotaan monesti istuttamaan niin että lähes yli puolet sipulista jää mullan pinnan yläpuolelle näkyviin. Liian syvälle istutettu sipuli kasvattaa paksun tyven eikä siten kestä yhtä hyvin varastosäilytystä. Olen kuitenkin törmännyt myös sellaiseen tietoon, että mikäli sipuli pääsee liikaa heilumaan tuulen mukana kasvun alkuvaiheessa - eli juurtumisvaiheesa, se häiritsee ja hidastaa kasvua. Ainakin viime kesän osalta olen kyllä todennut edellä mainitun asian paikkansapitäväksi. Tiivistin maan todella tiiviiksi huolella käsillä junttaamalla ja istutin sipulit niin että vain noin sentti kärkeä jäi näkyviin mullan pinnalle. Kesällä sinä vaiheessa kun sipuli sitten lähti kunnolla kasvamaan ja pikkuhiljaa pullistumaan, paljastin sipulin, eli varovasti kaaputin multaa pois sipulin ympäriltä, jotta se pääsi kunnolla ja vaivattomasti pullistumaan melko paljaana mullan pinnalla. Tähän mennessä sipuli oli jo ehtinyt muodostaa tukevat juuret. Se tuntui toimivan hyvin ja sain tähän mennessä kaikein suurimmat sipulit mitä olen koskaan kasvattanut.

Lisäsin kesällä myös juurelle hieman tuhkaa ja tuoretta ruohosilppua katteeksi torjumaan rikkaruohoja, pidättämän kosteutta ja luovuttamaan ravinteita. Sipuli on mehevä kasvi ja kaipaa hyvin kastelua etenkin alkukesästä. Toki liian varjoon istutettuna ja liian kosteassa sipuli mädäntyy herkästi, joten tasapaino tulee säilyttää. Suomessa usein neuvotaan, että liialinen lannoitus kasvattaa vain naatteja, mutta esimerkiksi rapakon takana sanotaan, että jokainen sipulin kasvattama naatti vastaa aina yhtä sipulin rengasta. Eli näin ajateltuna voisi päätellä, että mitä enemmän naatteja, sitä suurempi sipuli tulee lopulta olemaan. Toki, pitää aina ottaa huomioon kasvuajan pituus. Ehkä Suomessa liiat naatit jäävät vain naateksi eivätkä enää ehdi muodostua uusiksi renkaiksi lyhyemmän kasvukauden seurauksena.

Sipuli ja porkkana ovat hyviä kumppanuuskasveja, joten istuta nitä rinnakain.

Loppukesällä elokuussa kun naatit ovat kaatuneet ja sopivan kuiva ja aurinkoinen viikko on meneillään, sipulit nostetaan ja laitetaan juurineen ja naatteineen kuivumaan reilun viikon ajaksi suojaisaan paikkaan. Kätevää on asettaa ne varret alaspäin roikkumaan esimerkiksi kanaverkosta tehdyn "pöydän" päälle niin että juuret osoittavat ilmaan. Sipulit voi myös sitoa nippuun ja laittaa roikkumaan.

Esikuivatuksen jälkeen jälkeen sipuleita kuivataan vielä kuumassa, noin +25-35 asteisessa paikassa, esim. kasvihuoneessa mikäli siellä ei ole liikaa kosteutta. myös huoneenlämmössä voi kuivattaa, mutta siinä menee hieman pidempi aika. Kun naatit ovat kuivuneet ja kuihtuneet, ne voidaan nipistää pois ja samalla leikataan pois kuivuneet juuret. Sipulit voi myös letittää, mikäli naatit kestävät. Talvisäliössä sipuli kuitenkin säilyy paremmin ilman naatteja. Olen havainnut että letitetyt sipulit eivät kestä yhtä hyvin.