Tervazhein
Tervazhein | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Tedoklassifikacii | ||||||||||||
|
||||||||||||
Latinankel'ne nimi | ||||||||||||
Siléne L., 1753 Sp. Pl.:416 nom. cons. | ||||||||||||
|
Tervazhein vai Tervaižed (latin.: Silene) om üks'voččiden da äivoččiden heinäsižiden kazmusiden heim tobjimalaz, om mugažo pol'penzhid. Kaik lugetas läz 700 erikod. Mülütadas Uniheinižed-sugukundha, sen kaikiš äiluguižemb heim.
Leviganduz
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Heimon erikod kazdas Pohjoižen mapoliškon subarktižes i venos vöiš. Kaikiš enamba erikod om Keskmeren maiš. Läz 150 erikod Venämas lähižidenke maidenke.
Äjad üks'voččed erikod oma rujoheinikš pöudoil, kazdas pustolänil. Äivoččed erikod elädas kivekahiš sijiš i letemaiš, sätas maturbišt.
Ümbrikirjutand
[vajehta | vajehtada lähtetekst]Seikhed oma püštoiktad vai libujad, sarakoitas. Lehtesed kazdas vastaiti, išttas, lancetan formal. Lehtesed i seikhed oleskeldas pal'had vai karvakahad, no kaik oma rauguižidenke. Raugud eritadas klejindsubstancijad tervan polhe, pened gavedid puttas klejha.
Änikod oma keratud löuste- vai tähk-änikusihe, erasti üks'jäižed änikod oleldas. Viž äniklehtest, änikon muju voib olda vauged, vihandan polhe, ruza vai purpurine. Kazmused änikoittas semendkuspäi sügüz'aighasai. Tervazheinän semned küpsnedas teravas, 1 gramm kogoneb 2200 semnehesai, plod om koumepalaine konorüt.
Valitud erikod
[vajehta | vajehtada lähtetekst]- Silene borysthenica — Dnepran tervazhein
- Silene dichotoma — Hangoikaz tervazhein
- Silene gallica — Galline tervazhein, heimon tipine erik
- Silene latifolia — Vauged tervazhein
- Silene repens — Ujelii tervazhein
- Silene sibirica — Sibirine tervazhein
- Silene vulgaris — Järgeline tervazhein
Homaičendad
[vajehta | vajehtada lähtetekst]
Tervazhein Vikiaitas |