Tuomasmessu
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tuomasmessu on Tuomasyhteisön evankelis-luterilainen jumalanpalvelus eli messu. Sen nimi viittaa "epäilijänä" tunnettuun apostoli Tuomaaseen. Tuomasyhteisö haluaa koota messuun erilaisia ihmisiä riippumatta katsomuksesta, etnisestä taustasta, seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta, tai sosioekonomisesta asemasta. Tervetulleita ovat uskovaiset ja epäilijät sekä epäilevät uskovaiset. Tuomasyhteisö rohkaisee avaraan, itseä ja toista armahtavaan uskoon.
Messun historia ja levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maailman ensimmäistä Tuomasmessua vietettiin 10. huhtikuuta 1988 Agricolan kirkossa Helsingissä. Samassa kirkossa messua vietetään edelleen lähes joka sunnuntai-ilta klo 18 alkaen. Messu on levinnyt moniin muihinkin suomalaisiin kaupunkeihin sekä ulkomaille. Eri paikkakunnilla Tuomasmessutoiminta on organisoitunut eri tavoin. Helsingissä Tuomasyhteisö on järjestäytynyt omaksi yhdistykseksi. Turussa Tuomasmessuja järjestää Suomen Liikemiesten Lähetysliitto yhteistyössä paikallisseurakuntien kanssa. Tampereella ja Kuopiossa Tuomasmessut ovat osa paikallisen seurakuntayhtymän toimintaa. Lisäksi useissa seurakunnissa järjestetään tuomasmessuja kerran kuussa tai muutaman kerran kuukaudessa. Suomen lisäksi Tuomasmessua on vietetty ainakin Ruotsissa, Norjassa, Islannissa, Tanskassa ja Saksassa.
Musiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomasmessulle on ominaista vaihteleva ja monipuolinen musiikki. Messussa käytetään virsiä, Taizé-lauluja ja muita, messuun sopivia hengellisiä lauluja. Välillä Tuomaslaulut kaikuivat pop- tai lattarityyliin ja välillä swingin tahtiin. Musiikinjohtaja kokoaa pyhän teemaan ja sovituksiin soveltuvan esilauluryhmän ja soitinyhtyeen. Joskus seurakuntaa säestää jousikvartetti tai puhallinorkesteri, välillä jazzyhtye, kansanmusiikkiyhtye tai Taizé-soitinyhtye. Mukana on usein myös kuoro. Tuomasyhteisössä on tuotettu useita laulukirjoja, jotka ovat levinneet ympäri Suomea: Tuomaslauluja 1991, Messulauluja 1997, Uusia messulauluja 2007 ja Messulauluja 3 2023.
Vapaaehtoiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomasmessu syntyy monen vapaaehtoisen yhteistyönä. Jokaista messua on kokoamassa muusikoita, rukousavustajia, sivualttarien rakentajia, ehtoollisavustajia sekä pikarin kerääjiä ja pesijöitä. Maallikkovapaaehtoinen juontaa messun. Ehtoollista jakavat rukousavustajat yhdessä pappien kanssa. Messun esirukousjaksolla rukousavustajat ovat valmiita kuuntelemaan ja rukoilemaan halukkaiden kanssa. Tämä antaa mahdollisuuden keskinäiseen vuorovaikutukseen.
Muoto ja tavoitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuomasmessu on liturginen erityismessu, jossa hyödynnetään symboliikkaa ja kokemuksellisuutta. Se kehitettiin alun perin etsimään uusia tapoja viettää jumalanpalvelusta, kun kävijämäärät kirkoissa vähenivät. Messua on käytetty koekenttänä uusille ideoille. Osa näistä ideoista siirtyi jumalanpalvelusuudistuksessa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirjaan ja paikallisseurakuntien messuihin. Myös Tuomasmessun musiikki on ollut esimerkkinä ja innoittajana monelle uudelle messulle ja kokeilulle.
Vaikutus muihin messuihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyisin useiden paikallisseurakuntien messut sisältävät Tuomasmessun tyyppisiä elementtejä ja tuomaslaulut ovat vakiinnuttaneet paikkansa jumalanpalveluslauluina. Erilaisia erityismessuja ovat esimerkiksi pop-messu ja ja Metallimessu. Myös erilaisia jumalanpalvelusyhteisöjä on syntynyt useita, esimerkiksi Verkosto, ja Tampereen Uusi Verso ja Vanha kirkko.