Tero Lehterä
Tero Lehterä | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 21. huhtikuuta 1972 Espoo, Suomi |
Kansalaisuus | Suomi |
Jääkiekkoilija | |
Pelipaikka | keskushyökkääjä |
Maila | vasen |
Pituus | 183 cm |
Paino | 87 kg |
Seura | |
Seura | SaiPa |
Sarja | SM-liiga |
Tehtävä | päävalmentaja |
Pelaajaura | |
Pääsarjaura | 1992–2007 |
Seurat |
Kiekko-Espoo (I-div/SML) Malmö IF (SEL) Jokerit (SML) Fort Wayne Komets (IHL) Tappara (SML) Blues (SML) HPK (SML) Neftehimik Nižnekamsk (RSL) Torpedo Nižni Novgorod (RML) EHC Basel (NLA) EV Duisburg (DEL) HC Ambrì-Piotta (NLA) Odense Bulldogs (ODL) |
NHL-varaus |
235. varaus, 1994 Florida Panthers |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Suomi | |||
Miesten jääkiekko | |||
Olympialaiset | |||
Pronssia | Lillehammer 1994 | jääkiekko | |
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Ruotsi 1995 | jääkiekko |
Tero Juhani Lehterä[1] (s. 21. huhtikuuta 1972 Espoo) on suomalainen jääkiekkovalmentaja ja uransa lopettanut jääkiekkohyökkääjä, maailmanmestari, olympiamitalisti ja Suomen mestari.
Lehterä oli pelaajana mukana voittamassa MM-kultaa vuonna 1995 ja olympiapronssia Lillehammerissa 1994. Hän pelasi 56 A-maaottelua, 19 B-maaottelua, 30 nuorten maaottelua ja 22 poikien maaottelua. Hän oli Lappeenrannan SaiPan päävalmentajana kausilla 2017–2018, 2018–2019 ja 2019–2020.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lehterä on Kiekko-Espoon kasvatti ja hän oli avainasemassa Kiekko-Espoon noustessa SM-liigaan kauden 1991–1992 päätteeksi. Hän teki voittomaalin ratkaisevassa finaalissa Joensuun Jokipoikia vastaan Jere Lehtisen syötöstä. Lehterä saavutti Jokereiden mukana Suomen mestaruuden vuosina 1996 ja 1997. Sen lisäksi hän voitti SM-hopeaa vuosina 2000 ja 2001, SM-pronssia vuonna 2003 ja Euroopan Cupin vuonna 1996. Lehterä pelasi SM-liigaa myös Tapparassa, Espoo Bluesissa sekä Hämeenlinnan Pallokerhossa.
Florida Panthers varasi Lehterän NHL:ään vuoden 1994 varaustilaisuuden 10. kierroksella numerolla 235. Hän pelasi kaudella 1998–1999 Florida Panthersin organisaatiossa, mutta näyttöpaikkaa NHL:stä hän ei koskaan saanut.
Lehterästä tuli kautta aikojen ensimmäinen suomalainen jääkiekkoilija Venäjän liigassa, kun hän pelasi kaudella 2003–2004 Neftehimik Nižnekamskissa.
Lehterä pelasi ulkomailla Yhdysvaltojen ja Venäjän lisäksi Ruotsissa, Sveitsissä, Saksassa ja Tanskassa. Hän lopetti uransa keväällä 2007. Jääkiekkoleijonaksi numerolla 195 Lehterä korotettiin 2009. Uransa jälkeen hän toimi usean kauden ajan Espoo Bluesin valmennusryhmässä.[2] SaiPa ilmoitti kiinnittäneensä Lehterän päävalmentajaksi kaudelle 2017–2018.
Philadelphia Flyersissa pelannut hyökkääjä Jori Lehterä on Tero Lehterän veljenpoika.[3] Lehterän tytär Nea Lehterä oli mukana voittamassa cheerleadingin maailmanmestaruutta Orlandossa vuonna 2022.[4]
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Runkosarja | Pudotuspelit | Palkinnot | Arvokisat | |||||||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Kausi | Joukkue | Liiga | O | M | S | Pist. | RM | O | M | S | Pist. | RM | Turnaus | O | M | S | Pist. | RM | ||||||||||
1989–1990 | Kiekko-Espoo | I-div | 7 | 2 | 2 | 4 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1990–1991 | Kiekko-Espoo | I-div | 34 | 17 | 14 | 31 | 2 | – | – | – | – | – | JMM | 6 | 0 | 3 | 3 | 2 | ||||||||||
1991–1992 | Kiekko-Espoo | I-div | 41 | 23 | 33 | 56 | 10 | 5 | 2 | 2 | 4 | 0 | JMM | 6 | 2 | 0 | 2 | 0 | ||||||||||
1992–1993 | Kiekko-Espoo | SML | 47 | 14 | 17 | 31 | 4 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1993–1994 | Kiekko-Espoo | SML | 48 | 19 | 27 | 46 | 2 | – | – | – | – | – | OK | 4 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||
1994–1995 | Malmö IF | SEL | 37 | 12 | 11 | 23 | 10 | 9 | 0 | 1 | 1 | 0 | MM | 8 | 1 | 0 | 1 | 0 | ||||||||||
1995–1996 | Jokerit | SML | 48 | 11 | 12 | 23 | 27 | 11 | 2 | 5 | 7 | 2 | ||||||||||||||||
1996–1997 | Jokerit | SML | 47 | 11 | 10 | 21 | 4 | 9 | 2 | 3 | 5 | 0 | ||||||||||||||||
1997–1998 | Kiekko-Espoo | SML | 47 | 9 | 13 | 22 | 4 | 8 | 1 | 1 | 2 | 0 | ||||||||||||||||
1998–1999 | Fort Wayne Komets | IHL | 69 | 15 | 24 | 39 | 8 | 2 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
1999–2000 | Jokerit | SML | 52 | 11 | 11 | 22 | 6 | 11 | 4 | 2 | 6 | 0 | ||||||||||||||||
2000–2001 | Tappara | SML | 55 | 6 | 17 | 23 | 20 | 10 | 1 | 5 | 6 | 0 | ||||||||||||||||
2001–2002 | Blues | SML | 50 | 6 | 13 | 19 | 6 | 2 | 0 | 0 | 0 | 0 | ||||||||||||||||
2002–2003 | HPK | SML | 55 | 7 | 8 | 15 | 2 | 13 | 1 | 4 | 5 | 2 | ||||||||||||||||
2003–2004 | Neftehimik Nižnekamsk | RSL | 55 | 16 | 11 | 27 | 8 | 5 | 0 | 1 | 1 | 2 | ||||||||||||||||
2004–2005 | Neftehimik Nižnekamsk | RSL | 23 | 2 | 5 | 7 | 2 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Salamat | Mestis | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
Torpedo Nižni Novgorod | RML | 17 | 3 | 3 | 6 | 0 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2005–2006 | EHC Basel | NLA | 18 | 1 | 6 | 7 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
EV Duisburg | DEL | 5 | 0 | 0 | 0 | 4 | – | – | – | – | – | |||||||||||||||||
2006–2007 | HC Ambrì-Piotta | NLA | 3 | 0 | 1 | 1 | 0 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
Odense Bulldogs | ODL | 14 | 1 | 1 | 2 | 0 | 6 | 1 | 1 | 2 | 0 | |||||||||||||||||
9 kautta | yhteensä | SM-liiga | 449 | 94 | 128 | 222 | 75 | 51 | 11 | 20 | 31 | 4 | ||||||||||||||||
1 kausi | yhteensä | SEL | 37 | 12 | 11 | 23 | 10 | 9 | 0 | 1 | 1 | 0 | ||||||||||||||||
2 kautta | yhteensä | RSL | 78 | 18 | 16 | 34 | 2 | 5 | 0 | 1 | 1 | 2 | ||||||||||||||||
2 kautta | yhteensä | NLA | 21 | 1 | 7 | 8 | 6 | – | – | – | – | – | ||||||||||||||||
1 kausi | yhteensä | DEL | 5 | 0 | 0 | 0 | 4 | – | – | – | – | – |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vuoden 1995 leijona kommentaattorina CANAL+:lla 2008. www.canalplus.fi. Viitattu 10.11.2008.[vanhentunut linkki]
- Tero Lehterä (FIN) www.eurohockey.net. Viitattu 10.11.2008. (englanniksi)
- Mennander, Ari; Porttila, Jari; Saari, Mauno: Finland All Stars, Tätä joukkuetta ei voita kukaan (s. 68–71). Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1995. ISBN 951-1-14075-2
- Siren, Tomi / STT: Tero Lehterä maistelee valmentamista 22.11.2007. KSML.fi. Viitattu 10.11.2008.[vanhentunut linkki]
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tero Lehterä sports-reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 14.9.2011. Viitattu 1.3.2010. (englanniksi)
- ↑ http://www.eliteprospects.com/staff.php?staff=4920 Tero Lehterä EliteProspects-sivustolla
- ↑ Mitä mieltä SaiPa-luotsi on veljenpoikansa Jori Lehterän klassikkoilmauksesta? "Minua ei kiinnosta, onko peli El Clasico" (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Mitä kuuluu Suomi-kiekosta kadonneelle Tero Lehterälle, 50? ”Olen nyt myös maailmanmestarin isä” 29.4.2022. Ilta-Sanomat. Viitattu 8.5.2022.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tero Lehterä Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- Ylen Elävä arkisto: Venäjän veikeä valloittaja Tero Lehterä
- [1][vanhentunut linkki]
- Lehterän tiedot Jääkiekkomuseon sivuilla.
Edeltäjä: Esa Keskinen |
Raimo Kilpiö -palkinnon voittaja 1994 |
Seuraaja: Jere Lehtinen |
2 Kiprusoff | 3 Nummelin | 4 Hämäläinen | 5 Jutila (C) | 6 Niinimaa | 8 Ojanen (A) | 9 Keskinen | 11 Koivu (A) | 13 Palo | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 20 Lehtinen | 21 Ylönen | 23 Virta | 24 Kapanen | 26 Strömberg | 27 Lehterä | 30 Tammi | 31 Sulander | 35 Myllys | 40 Nieminen | 52 Summanen | Valmentaja Curt Lindström
1 Kuivalainen | 2 Kiprusoff | 4 Hämäläinen | 5 Jutila | 6 Sormunen | 8 Ojanen | 9 Keskinen | 11 Koivu | 12 Laukkanen | 13 Palo | 14 Helminen | 15 Alatalo | 16 Peltonen | 20 Lehtinen | 23 Virta | 24 Kapanen | 26 Strömberg | 27 Lehterä | 28 Varis | 30 Tammi | 35 Myllys | 40 Nieminen | 42 Mäkelä | Valmentaja Curt Lindström
6 Airola |
7 Niinisaari |
10 Kivenmäki |
11 Karvinen |
12 Strömberg |
13 Pysyk |
18 Heikkilä |
19 Tiihonen |
21 Appelgren (A) |
22 Aho |
23 V. Petman (C) |
28 Niemelä |
30 Piiroinen |
33 Vuorinen |
34 Hutchinson |
38 Žemlička |
39 Lindberg |
44 Kousa (A) |
46 Kiukas |
50 Salminen |
51 Kalapudas |
55 Trejbal |
57 Hokkanen |
59 Granholm |
62 Tauslahti |
63 M. Petman |
70 Naukkarinen |
71 Siikonen (A) |
80 Hiltunen |
81 Klintrup |
91 Loukkojärvi |
93 Laakso |
-- Chapuis |
-- Mařík
Valmentajat Helminen – Hietaniemi – Immonen – Ore – Ropo – Mäkinen