Jääkiekon SM-liiga

Jääkiekon SM-liiga
Meneillään oleva kausi Jääkiekon SM-liigakausi 2024–2025
Liigan vuonna 2024 käyttöön ottama 50-vuotisjuhlalogo.
Laji	Jääkiekko
Maa(t)	Suomi
Perustettu	1975
Edeltäjä	SM-sarja
Toimitusjohtaja	Mikko Pulkkinen
Joukkueita	16
Hallitseva mestari	Tappara
Eniten mestaruuksia	Tappara (13)
Alempi taso	Mestis Suomi-sarja II-divisioona III-divisioona IV-divisioona V-divisioona
TV	MTV Katsomo MTV3
Sivusto	liiga.fi
Infobox OK

Jääkiekon SM-liiga (markkinoinnissa myös pelkkä Liiga) on Suomen jääkiekon miesten pääsarja. Se perustettiin vuonna 1975 korvaamaan vanha SM-sarja, jota pelattiin vuosina 1928–1975. SM-liiga toimii erillään Suomen Jääkiekkoliiton toiminnasta. SM-liiga on Suomen suosituin urheilusarja yleisömäärillä mitattuna.

Historia

Liiga perustettiin 24. toukokuuta 1975 Tampereella korvaamaan SM-sarja, jota oli pelattu vuodesta 1928 alkaen. Käänteentekevässä organisaatiouudistuksessa pääsarja erotettiin muusta sarjakiekkoilusta, josta jäi huolehtimaan Suomen Jääkiekkoliitto. Liitto huolehtii myös jääkiekon perustyöstä sekä valmennus- ja kasvatustyöstä sekä Suomen maajoukkueista.^lähde?

Liigauudistus merkitsi mestaruuden ratkaisemista pudotuspeleillä. Aluksi SM-liigassa oli 10 seuraa. Sarja laajeni 12-joukkueiseksi kaudella 1988–1989. Vuonna 2000 SM-liigaa laajennettiin yhdellä joukkueella, jonka jälkeen sarja suljettiin siten, etteivät joukkueet voineet pudota liigasta tai vastaavasti nousta sinne alemmasta sarjasta. Kaudeksi 2005–2006 sarjaan nostettiin Mestis-voittaja KalPa, joka täytti liigapaikkaan vaaditut kriteerit. Liigakarsinnat palautettiin kaudeksi 2008–2009. Edellytyksenä nousulle karsinnat selvittäneen Mestis-joukkueen olisi kuitenkin pitänyt ostaa hävinneen liigajoukkueen osake liigan määrittelemällä hinnalla. Muussa tapauksessa hävinnyt liigajoukkue olisi jatkanut pelaamista liigassa. Kaudesta 2013–2014 lähtien liigakarsinnat korvasi lisenssijärjestelmä, jossa Mestiksen voittaja voi anoa pääsarjalisenssiä. Mikäli se myönnetään, seura nousee liigaan yhden kauden siirtymäajan jälkeen.^lähde?

Vuosina 1976–1980 ja 1985–1988 pudotuspeleihin pääsi neljä joukkuetta. Vuosien 1981–1984 ja 1989–1992 pudotuspeleissä pelasi sen sijaan kuusi joukkuetta, joista kaksi parasta pääsi suoraan välieriin. Vuodesta 1993 vuoteen 2003 pudotuspeleihin osallistui kahdeksan joukkuetta ja vuodesta 2004 lähtien on osallistunut kymmenen joukkuetta, joista kuusi parasta on päässyt suoraan puolivälieriin.^lähde? Kaudesta 2024–2025 alkaen pudotuspeleihin pääsee kymmenen sijaan 12 joukkuetta, joista neljä ensimmäistä etenee suoraan puolivälieriin. Lisäksi runkosarjan kaksi viimeistä joukkuetta kohtaa toisensa paras seitsemästä -ottelusarjassa, jonka häviäjä joutuu karsimaan Mestiksen voittanutta joukkuetta vastaan.

Vuoden 2020 SM-liigakausi lopetettiin 13. maaliskuuta 2020 koronaviruspandemian vuoksi. Päätöksen vuoksi runkosarjan päätöskierros ja pudotuspelit jäivät pelaamatta, ja vuoden 2020 jääkiekon Suomen mestaruus jätettiin myöntämättä.

Kaudella 2022–2023 sarjassa koettiin murros ulkomaalaispelaajien osalta, sillä sarjassa pelasi ennätysmäärä ruotsalaisia pelaajia. Kasvu aiempiin vuosiin oli merkittävää, sillä ruotsalaisia oli yli kymmenen enemmän kuin aikaisempina vuosina. Vuoden 2023 alussa ruotsalaisia oli 36, kun vielä vuonna 2015 heitä oli neljä. Ruotsalaispelaajien määrälle oli monia syitä. Yksi vaikuttava tekijä oli Venäjän käymä hyökkäyssota, joka vapautti KHL:sta pelaajia lähinnä Ruotsiin ja Sveitsiin. Myös pohjoisamerikkalaisten pelaajien määrä sekä Suomessa että Ruotsissa vähentyi kaudesta 2021–2022 alkaen, minkä johdosta Suomeen tuli ruotsalaispelaajia. Kauden 2024–2025 alussa Ilves sivusi miesten jääkiekkoliigan ennätystä, kun joukkue otti seitsemän peräkkäistä kolmen pisteen voittoa kauden alussa.

• 
  Tunnus vuosina 1975–1984.
• 
  Tunnus vuosina 1984–1997.
• 
  Tunnus vuosina 1997–2005.
• 
  30-vuotisjuhlamerkki
• 
  Tunnus vuosina 2005–2013.
• 
  Tunnus vuodesta 2013.
• 
  50 vuotis-juhlavuoden logo 2024–2025.

Kauden rakenne

Kaikki joukkueet kohtaavat toisensa kahdesti kotiottelussa ja kahdesti vierasottelussa tai kolmesti lohkotoverien kohdalla. Eli jokainen joukkue pelaa neljä ottelua jokaista muuta vastaan, paitsi kuusi ottelua kahta lohkotoveriaan vastaan.^lähde? Näin kukin joukkue pelaa runkosarjassa yhteensä 60 ottelua. 60 ottelun sarjan pohjana on nelinkertainen sarjamalli, jota rytmittävät välisarjat. Kukin SM-liigajoukkue pelaa muita vastaan runkosarjassa neljästi. Poikkeuksena ovat oman välisarjan joukkueet, joista kukin joukkue kohtaa yhden kuudesti, yhden neljästi ja yhden kahdesti. Ennen kautta 2024–2025 kolmen joukkueen välisarjoja oli viisi. Kaudesta 2024–2025 alkaen niitä on neljä ja niissä on jokaisessa neljä joukkuetta. Ratkaisulla tavoitellaan paikallispelejä, jotka ovat taloudellisesti tuottoisia.

Ennen kautta 2024–2025 runkosarjan kuusi parasta joukkuetta pääsi pudotuspeleihin, minkä lisäksi runkosarjassa sijoille 7.–10. sijoittuneet neljä joukkuetta pelasivat pudotuspelikarsinnat kolmen pelin sarjana, siten että pudotuspeleihin eteni yhteensä kahdeksan joukkuetta. Pudotuspelit ja loppuottelusarja pelataan seitsemän pelin sarjoina (poikkeuksellisesti paras viidestä järjestelmällä kauden 2020–2021 pudotuspeleissä). Välierien häviäjät ottelevat pronssista yksiosaisessa pronssiottelussa.

Kaudesta 2024–2025 alkaen vain kahden joukkueen kausi päättyy runkosarjaan, vaikka sarja kasvaa 16 joukkueen kokoiseksi Kiekko-Espoon noustessa Liigaan. SM-liigan urheilujohtaja Jussi Markkanen totesi keväällä 2024, että uudistuksen tarkoitus on lisätä sarjan kiinnostavuutta keväisin. Kaudesta 2024–2025 alkaen SM-liigasta voi ainakin periaatteessa pudota, jos joukkue häviää runkosarjan kahden viimeisen joukkueen välisen paras seitsemästä -ottelusarjan ja kärsii tappion karsintasarjassa myös Mestiksen voittajalle. Nousu Mestiksestä SM-liigaan on kuitenkin uudistuksen jälkeen edelleen vaikeaa, sillä nousijaehdokkaan on täytettävä SM-liigan tiukat lisenssivaatimukset 30. huhtikuuta mennessä.

Tuomarit

SM-liigan tuomari Reijo Ringbom

Pääartikkeli: Jääkiekon SM-liigan tuomarit

Kaikki SM-liigan tuomarit artikkelissa Luettelo jääkiekon SM-liigan tuomareista

Jääkiekon SM-liigaa tuomaroi kaudella 2017–2018 yhteensä 22 päätuomaria sekä 17 linjatuomaria. SM-liigaa tuomitaan neljän tuomarin järjestelmällä (2 päätuomaria ja 2 linjatuomaria). Eniten tuomaroineet tuomarit ovat tuomaroineet yli 500 SM-liigaottelua. 500 ottelun rajan ovat rikkoneet Markku Kruus (532), Antti Hämäläinen (518), Jyri Rönn (511) sekä Reijo Ringbom 849 ottelullaan. Eniten otteluita on tuominnut Timo Favorin, joka lopetti tuomariuransa helmikuussa 2019 tuomittuaan tuhannennen ottelunsa. Parhaaksi tuomariksi pelaajat ovat äänestäneet Jari Levosen ja parhaaksi linjatuomariksi Juha Suoraniemen.^lähde?

Kaudella 2018–2019 otettiin otteluiden tuomaroinnissa käyttöön tilannehuone eli TH, joka rakennettiin Helsinkiin. Siellä otteluiden tapahtumia seurataan keskitetysti usean videotuomarin voimin. Vastaavanlainen järjestelmä on käytössä esimerkiksi NHL:ssa.

Televisiointi

Pääartikkeli: Jääkiekon televisiointi Suomessa

Nelosen liigastudio semifinaaleissa 2006.

Vuoteen 2005 asti MTV3 televisioi sunnuntaisin runkosarjan yhden ottelun maksuttomana, jolloin selostajina toimivat Pentti Lindegren, Mika Saukkonen ja Timo Jutila. Pudotuspelien osalta MTV3 lähetti suorana valikoituja puolivälierä- ja välieräotteluita sekä huhtikuun loppuottelut. Jääkiekkolähetyksiä kutsuttiin nimellä Hockey Night. Lisäksi MTV3 tarjosi parina viimeisenä televisiointivuonnaan lisää otteluita maksullisella MTV3+-kanavalla.^lähde?

Kaudeksi 2005–2006 esitysoikeudet siirtyivät Neloselle, joka esitti suorana huhtikuun finaalipelit. Tämän lisäksi viikoittain Nelosella esitettiin aiemmin viikkomakasiini sekä joka pelipäivä illan päätteeksi kierroksen kaikki maalit. Runkosarjan pelejä sekä puolivälieriä esittää suorina maksullinen Canal+, ja kommentaattoreina toimivat J-P Jalo ja Juhani Tamminen.^lähde?

Kaudesta 2007–2008 lähtien Nelonen lähetti myös yhden runkosarjaottelun suorana joka kuukausi, mutta viikkomakasiini lopetettiin tuolle kaudelle kierrosten maalikoosteiden säilyessä.^lähde?

Kaudella 2009–2010 SM-liiga siirtyi ensimmäistä kertaa sen historian aikana kokonaan maksukanavien puolelle. Otteluja televisioi pääasiassa URHOtv, jonka lisäksi Nelonen siirsi aiemmin ilmaisen kuukauden pelin Urheilukanavalta Nelonen Sport Pro:lle. Kausi oli myös ensimmäinen, jolloin finaalipelejä ei nähty Suomen televisiossa muualta kuin maksukanavilta, sillä ne nähtiin vain Nelonen Sport Pro:lla. Vaikka asioiden yhteyttä ei ole tutkittu, totuus on se, että kaudella 2010–2011 SM-liigaottelujen katsojamäärät putosivat suurimmalla osalla joukkueista. Vain Jokerit, Kärpät ja Ässät saivat runkosarjan päätteeksi nousua katsojakeskiarvoonsa edellisvuoteen verrattuna. Kaudella 2013–2014 kuvausoikeudet siirtyivät kokonaan Neloselle. Kauden jokaisen pelin pystyi katsomaan Nelonen Pro -kanavalta ja Ruutu+-palvelusta. Kaudesta 2018–2019 alkaen Telia omistaa oikeudet kuudeksi kaudeksi eteenpäin. MTV3 ja Sub alkoivat näyttää 14 vuoden tauon jälkeen otteluita maksutta kaudesta 2019–2020 alkaen.^lähde?

Osallistuvat joukkueet

Joukkue Kotikaupunki Areena Kapasiteetti Päävalmentaja Kapteeni HIFK Helsinki Helsingin jäähalli 8 200 Ville Peltonen Ilari Melart HPK Hämeenlinna Pohjantähti Areena 5 360 Mikko Manner Petteri Nikkilä Ilves Tampere Nokia Arena 12 700 Tommi Niemelä Niklas Friman Jukurit Mikkeli Let’s Go Areena 4 200 Marko Tuomainen Jesper Piitulainen JYP Jyväskylä LähiTapiola Areena 4 437 Johan Pennerborn Teemu Eronen KalPa Kuopio Olvi Areena 5 300 Petri Karjalainen Tuomas Kiiskinen Kiekko-Espoo Espoo Espoo Metro Areena 6 982 Jyrki Aho Ville Lajunen KooKoo Kouvola Lumon Areena 4 750 Jouko Myrrä Otto Paajanen Kärpät Oulu Oulun Energia Areena 6 300 Ville Mäntymaa Marko Anttila Lukko Rauma Kivikylän Areena 4 500 Tomi Lämsä Sebastian Repo Pelicans Lahti Isku Areena 4 403 Juhamatti Yli-Junnila Miika Roine SaiPa Lappeenranta Kisapuiston jäähalli 4 820 Raimo Helminen Ville Petman Sport Vaasa Vaasan Sähkö Areena 5 185 Juuso Hahl Sebastian Stålberg Tappara Tampere Nokia Arena 12 700 Rikard Grönborg Otto Rauhala TPS Turku Gatorade Center 10 500 Tommi Miettinen Casimir Jürgens Ässät Pori Enersense Areena 6 150 Jarno Pikkarainen Jan-Mikael Järvinen

HIFK HPK Ilves Jukurit JYP KalPa Kiekko-Espoo KooKoo Kärpät Lukko Pelicans SaiPa Sport Tappara TPS Ässät

Aiempia liigaseuroja

• FoPS putosi 1977, nykyään FPS.
• KOOVEE putosi 1980.
• JoKP putosi 1992.
• TuTo putosi 1996, nykyään TUTO Hockey.
• Jokerit siirtyi KHL:ään 2014.
• Kiekko-Espoo, sittemmin Blues, ajautui konkurssiin 2016.
• JyP HT, nykyään JYP.
• Kiekkoreipas, Hockey-Reipas ja Reipas Lahti, nykyään Pelicans.

SM-liigaseurat aikajanalla

1970					1980										1990										2000										2010										2020
75 76	76 77	77 78	78 79	79 80	80 81	81 82	82 83	83 84	84 85	85 86	86 87	87 88	88 89	89 90	90 91	91 92	92 93	93 94	94 95	95 96	96 97	97 98	98 99	99 00	00 01	01 02	02 03	03 04	04 05	05 06	06 07	07 08	08 09	09 10	10 11	11 12	12 13	13 14	14 15	15 16	16 17	17 18	18 19	19 20	20 21	21 22	22 23	23 24	24 25
HIFK
Ilves
Tappara
TPS
Ässät
Jokerit
Lukko
KOOVEE
Sport
FoPS
	Kiekkoreipas														Hockey-Reipas	Reipas Lahti								Pelicans
		Kärpät
					SaiPa
								HPK
										JyP HT													JYP
											KalPa
												KooKoo
														JoKP
																	K-Espoo						Blues																										K-Espoo
																			TuTo
																																									Jukurit

Joukkueiden sijoitukset SM-liigassa

1975–2000

Kausi	75–76	76–77	77–78	78–79	79–80	80–81	81–82	82–83	83–84	84–85	85–86	86–87	87–88	88–89	89–90	90–91	91–92	92–93	93–94	94–95	95–96	96–97	97–98	98–99	99–00
Joukkueita	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10	10	12	12	12	12	12	12	12	12	12	12	12	12
HIFK	4	4	5	4	1	4	3	1	5	5	2	3	3	6	5	5	3	6	8	5	6	9	1	2	4
Ilves	7	6	4	7	8	6	8	3	6	1	6	5	4	3	2	10	9	8	7	12	8	4	2	6	8
Tappara	2	1	2	1	5	2	1	4	1	6	1	1	1	4	3	6	11	9	4	10	5	8	6	9	5
TPS	1	2	3	3	4	3	2	5	4	2	4	4	5	1	1	1	5	1	2	1	2	2	5	1	1
Ässät	3	5	1	2	2	5	4	7	2	4	7	6	7	12	–	8	4	4	5	3	7	7	8	10	11
Jokerit	6	7	10	8	9	9	9	2	7	8	9	10	–	–	10	9	1	5	1	2	1	1	3	5	2
Lukko	5	9	9	6	6	10	10	10	–	7	8	8	2	7	9	11	6	7	3	4	3	10	9	11	6
KOOVEE	8	3	8	9	10	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
Sport	10	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
FoPS	9	10	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
Pelicans1	–	8	6	5	7	7	6	8	9	10	–	–	–	–	–	7	10	12	12	–	–	–	–	–	12
Kärpät	–	–	7	10	3	1	5	9	3	3	3	2	6	11	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
SaiPa	–	–	–	–	–	8	7	6	8	9	10	–	–	10	8	12	–	–	–	–	–	11	7	4	9
HPK	–	–	–	–	–	–	–	–	10	–	–	–	–	8	7	3	8	2	9	9	4	3	10	3	3
JYP2	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	5	7	9	2	6	4	2	3	6	6	10	5	11	8	10
KalPa	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	9	8	5	4	2	7	10	10	8	11	12	12	12	–
KooKoo	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	10	9	11	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
JoKP	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	12	–	12	–	–	–	–	–	–	–	–
Blues3	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	11	11	7	9	6	4	7	7
TuTo	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	11	12	–	–	–	–
Kausi	75–76	76–77	77–78	78–79	79–80	80–81	81–82	82–83	83–84	84–85	85–86	86–87	87–88	88–89	89–90	90–91	91–92	92–93	93–94	94–95	95–96	96–97	97–98	98–99	99–00

¹ = 1976–1985 Kiekkoreipas, 1990–1991 Hockey-Reipas, 1991–1994 Reipas Lahti
² = 1985–1997 JyP HT
³ = 1992–1998 Kiekko-Espoo

2000–

Kausi	00–01	01–02	02–03	03–04	04–05	05–06	06–07	07–08	08–09	09–10	10–11	11–12	12–13	13–14	14–15	15–16	16–17	17–18	18–19	19–20*	20–21	21–22	22–23	23–24
Joukkueita	13	13	13	13	13	14	14	14	14	14	14	14	14	14	14	15	15	15	15	15	15	15	15	15
HIFK	6	10	7	3	5	4	6	7	9	6	1	6	8	10	7	2	4	3	4	6	3	6	4	7
Ilves	3	7	13	6	7	6	7	8	10	14	8	14	14	11	10	14	8	11	8	4	8	3	3	5
Tappara	2	2	1	9	8	5	5	3	13	7	11	12	2	2	2	1	1	2	3	3	4	1	1	1
TPS	1	4	8	2	6	10	9	10	8	1	13	10	13	13	13	7	5	4	6	11	2	2	10	8
Ässät	13	11	10	11	10	2	13	14	14	13	5	7	1	12	9	12	9	8	15	9	12	15	7	11
Jokerit	5	1	4	7	2	11	2	4	6	10	7	3	5	9	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–
Lukko	7	12	9	5	4	13	10	9	11	5	3	9	4	3	4	6	12	9	7	2	1	8	5	9
Sport	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	14	10	14	15	11	15	10	12	14	10
Pelicans	8	5	12	13	13	12	8	6	7	12	14	2	11	7	12	8	7	10	5	14	6	10	2	2
Kärpät	4	6	2	1	1	3	1	1	2	8	10	8	9	1	1	3	10	1	2	1	7	7	9	3
SaiPa	10	13	11	12	12	7	11	11	12	11	12	11	10	4	8	5	15	7	9	12	13	14	15	15
HPK	11	3	3	4	3	1	3	12	5	2	9	13	7	8	11	13	6	12	1	7	11	9	12	14
JYP	12	9	6	10	9	9	12	5	1	3	4	1	3	5	3	4	3	5	10	8	15	13	13	13
KalPa	–	–	–	–	–	14	14	13	3	4	6	5	6	14	6	9	2	6	12	10	5	11	6	4
KooKoo	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	11	13	14	13	5	9	4	8	12
Blues	9	8	5	8	11	8	4	2	4	9	2	4	12	6	5	15	–	–	–	–	–	–	–	–
Jukurit	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	–	11	13	14	13	14	5	11	6
Kausi	00–01	01–02	02–03	03–04	04–05	05–06	06–07	07–08	08–09	09–10	10–11	11–12	12–13	13–14	14–15	15–16	16–17	17–18	18–19	19–20*	20–21	21–22	22–23	23–24

*Kausi jäi koronaviruspandemian takia kesken, taulukossa on esitetty runkosarjan pistekeskiarvojen mukaiset sijoitukset.

Voittajat

Katso myös: Luettelo jääkiekon SM-mitalisteista

Joukkue	SM-liigan mestaruudet	Suomen mestaruudet
TBK / Tappara	1. 13	1. 20
TPS	2. 10	3. 11
Kärpät	3. 8	4. 8
Jokerit	4. 5	6. 6
HIFK	5. 4	5. 7
Ässät	6. 2	7. 3
HPK	7. 2	8. 2
JYP	7. 2	8. 2
Ilves	8. 1	2. 16
Lukko	8. 1	8. 2
Koo-Vee	9. –	9. 1
HJK	9. –	7. 3
KIF	9. –	7. 3
HSK	9. –	8. 2
Hämeenlinnan Tarmo	9. –	8. 2
Porin Karhut	9. –	9. 1
RU-38	9. –	9. 1
Tampereen Palloilijat	9. –	9. 1
Viipurin Reipas	9. –	9. 1

Yleisömäärät

Kausi	Yleisökeskiarvo
2001–2002	5 231
2002–2003	5 148
2003–2004	5 101
2004–2005	5 143
2005–2006	5 032
2006–2007	4 984
2007–2008	5 101
2008–2009	4 933
2009–2010	4 976
2010–2011	4 850
2011–2012	5 108
2012–2013	5 213
2013–2014	4 974
2014–2015	4 337
2015–2016	4 250
2016–2017	4 327
2017–2018	4 254
2018–2019	4 232
2019–2020	4239

^lähde?

Jäähallit

Tampereen Kannen areenan avajaiset 3. joulukuuta 2021 ja Tapparan ja Ilveksen välinen jääkiekko-ottelu.

Sija	Jäähalli	Katsojakapasiteetti	Kaupunki
1.	Nokia Arena	13 455	Tampere
2.	Gatorade Center	10 500	Turku
3.	Helsingin jäähalli	8 200	Helsinki
4	Espoo Metro Areena	6 982	Espoo
5.	Oulun Energia Areena	6 400	Oulu
6.	Enersense Areena	6 150	Pori
7.	Lumon Areena	5 950	Kouvola
8.	Pohjantähti-Areena	5 360	Hämeenlinna
9.	Olvi Areena	5 300	Kuopio
10.	Vaasan Sähkö Areena	5 200	Vaasa
11.	Kisapuiston jäähalli	4 820	Lappeenranta
12.	Kivikylän Areena	4 500	Rauma
13.	LähiTapiola Areena	4 437	Jyväskylä
14..	Isku Areena	4 403	Lahti
15.	Ikioma Areena	4 200	Mikkeli

Palkinnot

Kanada-malja

• SM-liigan tähdistökentällinen
• Jääkiekon SM-liigan kuukauden pelaaja – myönnetään liigan valitsemalle pelaajalle joka kuukausi

Liigaorganisaation vuosittaiset tunnustuspalkinnot

• Aaro Kivilinnan muistopalkinto – paras seura
• Harry Lindbladin muistopalkinto – runkosarjan voittajajoukkue
• Aarne Honkavaara -palkinto – runkosarjan paras maalintekijä
• Jari Kurri -palkinto – pudotuspelien paras pelaaja
• Jarmo Wasaman muistopalkinto – kauden paras tulokas
• Jääkiekon SM-liigan viihdyttävin pelaaja - kauden viihdyttävin pelaaja
• Kalevi Numminen -palkinto – kauden paras valmentaja
• Lasse Oksanen -palkinto – runkosarjan paras pelaaja
• Matti Keinonen -palkinto – kauden tehopelaaja (paras plus-miinus-tilasto)
• Pekka Rautakallio -palkinto – kauden paras puolustaja
• Pentti Isotalo -palkinto – kauden paras linjatuomari
• Raimo Kilpiö -palkinto – kauden herrasmiespelaaja
• Unto Wiitala -palkinto – kauden paras erotuomari
• Urpo Ylönen -palkinto – kauden paras maalivahti
• Veli-Pekka Ketola -palkinto – pistepörssin voittaja

Pelaajayhdistyksen vuosittain jakamat palkinnot

• Kultainen kypärä – pelaajien äänestämä arvokkain pelaaja
• Kultainen pilli – pelaajien äänestämä paras erotuomari
• Juha Rantasila -palkinto – eniten maaleja runkosarjassa tehnyt puolustaja

Hallinto

Päivitetty: 15. kesäkuuta 2019

Toimiston henkilökunta

• Mikko Pulkkinen, toimitusjohtaja
• Vili Nurmi, myynti- ja yhteysjohtaja
• Arto I. Järvelä, kilpailutoimenjohtaja
• Jyri Rönn, erotuomarijohtaja
• Kaisa Hollo, yhteyspäällikkö
• Jukka Sundqvist, Digitaalisen liiketoiminnan johtaja
• Pirjo Nurminen, toimistopäällikkö
• Aija Saha, Markkinointipäällikkö

Muu henkilöstö

• Antti Seppänen, mediatuottaja
• Arno Hämäläinen, mediatuottaja, sosiaalinen media

Kurinpitodelegaatio

• Sampo Liusjärvi, pj
• Robert Bützow
• Toni Kähkönen
• Markku Tuominen
• Ville Uusitalo

Päävideotuomari

• Jukka Hakkarainen
• Petri Hillinen
• Jyrki Ingman
• Kari Jalonen
• Juha Pajunen
• Kai Tervonen

SM-liigan ensimmäinen toimitusjohtaja oli Kalervo Kummola 1975–1987.

Liigahallitus Puheenjohtaja Heikki Hiltunen Jäsenet Lasse Aho Pasi Hagman Heikki Hietanen Janne Mokka Jyrki Seppä

Johtoryhmä Jäsenet Markus Lindström, (HIFK) Antti Toivanen, (HPK) Risto Jalo, (Ilves) Antti Laakso (Jukurit) Risto Korpela, (JYP) Toni Saksman, (KalPa) Sakari Välimaa, (KooKoo) Tommi Virkkunen, (Kärpät) Jukka Kunnas, (Lukko) Lauri Pöyhönen, (Pelicans) Jani Valkeapää, (SaiPa) Tomas Kurtén, (Vaasan Sport) Mika Aro, (Tappara) Aki Holma, (TPS) Mikael Lehtinen, (Ässät)

Katso myös

• Luettelo jääkiekon SM-mitalisteista
• Luettelo jääkiekon SM-liigassa eniten tehopisteitä kaudessa tehneistä pelaajista
• Luettelo SM-liigassa jääkiekkoilleista ruotsalaisista
• Luettelo SM-liigassa jääkiekkoilleista tšekeistä
• Luettelo SM-liigassa jääkiekkoilleista ulkomaalaisista
• Luettelo jääkiekon SM-liigan tuomareista
• Luettelo jääkiekon SM-liigan pudotuspelien jatkoaikaotteluista
• Luettelo jääkiekon SM-liigan mestaruuden ratkaisseista pelaajista
• SM-liigan jäähyennätys
• Jääkiekon naisten SM-sarja
• A-junioreiden SM-liiga

Aiheesta muualla

• SM-liiga, virallinen sivusto.
• Jatkoajan SM-liiga-osio.
• Suomen jääkiekkoliitto.
• MTV3:n SM-liiga -sivusto (Arkistoitu – Internet Archive).
• Junnut.com Juttuja sekä kymmeniätuhansia valokuvia liiga- ja junioripeleistä.

Jääkiekon SM-liigan kaudet

1970-luku						1975–76	1976–77	1977–78	1978–79	1979–80
1980-luku	1980–81	1981–82	1982–83	1983–84	1984–85	1985–86	1986–87	1987–88	1988–89	1989–90
1990-luku	1990–91	1991–92	1992–93	1993–94	1994–95	1995–96	1996–97	1997–98	1998–99	1999–00
2000-luku	2000–01	2001–02	2002–03	2003–04	2004–05	2005–06	2006–07	2007–08	2008–09	2009–10
2010-luku	2010–11	2011–12	2012–13	2013–14	2014–15	2015–16	2016–17	2017–18	2018–19	2019–20
2020-luku	2020–21	2021–22	2022–23	2023–24