Okinawan prefektuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Okinawan prefektuuri
沖縄県
Shurin linna Nahassa
Shurin linna Nahassa
Lippu
Lippu
Symboli
Symboli
Okinawan prefektuurin sijainti Japanissa. Saaria esittävä pala on siirretty suhteessa pääsaarten karttaan.
Okinawan prefektuurin sijainti Japanissa. Saaria esittävä pala on siirretty suhteessa pääsaarten karttaan.
Valtio Japani
Alue Nanseisaaret, Kyūshū
Kuntia 41
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Naha
 – kuvernööri Denny Tamaki[1]
Pinta-ala 2 276,49[2] km² (44.)
Väkiluku (1.10.2022) 1 467 480[3] (28.)
 – väestötiheys 580 as./km²
Symbolit
 – puu Pinus luchuensis[4]
 – kukka Kirjokorallipuu[4]
 – lintu Okinawantikka[4]
 – kala Pterocaesio digramma[4]
 – perhonen Idea leuconoe[4]
Lyhenteet
 – ISO 3166 JP-47
Prefektuurin internetsivut

Okinawan prefektuuri (jap. 沖縄県, Okinawa-ken) on Japanille kuuluva prefektuuri, jota ympäröivät Tyyni valtameri ja Itä-Kiinan meri. Se käsittää Ryūkyū-saarten eteläisimmät saaret (pohjoisimmat kuuluvat Kagoshiman hallintoalueeseen).

Okinawan prefektuuriin kuuluu runsaat 160 saarta, joiden yhteenlaskettu pinta-ala on 2 276 neliökilometriä. Prefektuurin pääsaari on Okinawa-hontō, jolla sijaitsee myös Okinawan pääkaupunki Naha. Okinawan asukasluku oli vuonna 2020 toimitetun väestönlaskennan mukaan noin 1,47 miljoonaa.

Nahan Shurin alue oli Ryūkyū-kuningaskunnan pääkaupunki ennen kuin Okinawasta tuli osa Japania vuonna 1879.[5] Toisessa maailmansodassa Okinawan alueella käytiin Tyynen valtameren alueen suurin maihinnousutaistelu. Japanin antauduttua Okinawa oli 27 vuotta Yhdysvaltain miehittämä.

Okinawan pääkieli on japani, vaikka alueella puhuttu murre poikkeaa standardikielestä.[5] Prefektuurin hallinto jakautuu yhteentoista kaupunkiin ja 30 muuhun kuntaan.

Okinawan prefektuuri

Okinawan prefektuuri on Tyynen valtameren ja Itä-Kiinan meren ympäröimä Japanin eteläisin ja läntisin prefektuuri, joka sijaitsee 24. ja 28. pohjoisten leveyspiirien välissä.[6] Prefektuuri käsittää Ryūkyū-saarten eteläisimmät saaret. Pohjoisimmat Ryūkyū-saaret kuuluvat Kagoshiman prefektuuriin.

Okinawan yli 1 000 kilometrin pituudelle ulottuvaan prefektuuriin kuuluu runsaat 160 saarta, joista osa on asumattomia. Saarten yhteenlaskettu pinta-ala on 2 276 neliökilometriä. Pohjoisin asuttu saari on Iheya ja eteläisin Hateruma. Prefektuurin läntisin saari Yonaguni sijaitsee lähempänä Taiwania kuin Manner-Japania.[5]

Ilmasto ja luonto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okinawan on ainut Japanin prefektuuri, jonka koko alueella vallitsee subtrooppinen ilmasto.[6] Prefektuurin pääkaupunki Nahassa vuoden kuumin kuukausi on heinäkuu, jolloin keskilämpötila on noin 29 celsiusastetta. Kylmin kuukausi on tammikuu, jolloin keskilämpötila on noin 17 celsiusastetta. Toukokuun ja kesäkuun välillä on lyhyt sadekausi. Elo- ja syyskuussa alueella voi esiintyä taifuuneja.[5][7]

Okinawan alueella on runsaasti kasvillisuutta ja villieläimiä. Prefektuuri on kuuluisa iriomotenkissasta ja okinawantikasta. Okinawan prefektuuri on tunnettu myös kauniista rannoistaan, koralliriutoistaan ja kirkkaasta turkoosista vedestä.[6]

Ryūkyū-kuningaskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okinawa on 1300–1800-luvuilla kuulunut itsenäiseen Ryūkyūn kuningaskuntaan, jolla oli oma erillinen kielensä, uskontonsa ja kulttuurinsa. Ryūkyū-kuningaskunnalla oli pitkäaikainen kauppasuhde Kiinaan. 1400-luvulla Ryūkyū-kuningaskunta muodosti Ming-dynastian kanssa tribuuttisuhteen ja kukoisti seuraavat 200 vuotta. Maantieteellisen edun ansiosta kuningaskunta pystyi avaamaan kauppareittejä Kaakkois-Aasiaan. Vuonna 1609 Satsuman maihinnousu kuitenkin pakotti Ryūkyūn tasapainottamaan tribuuttisuhdettaan Kiinaan. Lopulta länsimaiden kasvava paine saada pääsy Ryūkyū-saarille johti siihen, että Japani liitti saaret itseensä vuonna 1879.[8]

Yhdysvaltojen sotilaallinen läsnäolo alueella

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisessa maailmansodassa saarella käytiin Tyynen valtameren alueen suurin maihinnousutaistelu. Japanin antauduttua Okinawa oli 27 vuotta Yhdysvaltain miehittämä. Yhdysvallat luovutti Okinawan takaisin Japanille vuonna 1972.[5]

Okinawa on maantieteellisesti strategisessa mutta haavoittuvassa paikassa, mikä tekee siitä alueen geopoliittisen kilpailun keskipisteen.[8] Japanissa on nykyään enemmän Yhdysvaltojen sotilastukikohtia ja joukkoja kuin missään muussa maassa. Näistä 70 prosenttia sijaitsee Okinawan alueella, vaikka se kattaa vain 0,6 prosenttia Japanin kokonaispinta-alasta.[9][8] Saarilla on yhteensä noin 25 000 amerikkalaista sotilasta.[8]

Sotilastukikohdat ovat olleet epäsuosittuja paikallisten keskuudessa, ja alueella on pitkä antimilitaristisen liikehdinnän perinne. Sotilastukikohtien vastustaminen on kuitenkin näyttänyt laantumisen merkkejä. Vuonna 2012 74 prosenttia okinawalaisista oli sitä mieltä, että Yhdysvaltojen mittava sotilaallinen läsnäolo Okinawassa on ”syrjivää”; vuonna 2021 luku oli laskenut 66 prosenttiin. Laskevan suuntauksen taustalla ovat pääasiassa nuoret äänestäjät. Vuosikymmenten ajan tukikohtia vastustavien järjestöjen tukemat ehdokkaat voittivat useimmat vaalit ja Japanin valtapuolue LDP jäi vähemmälle suosiolle. Nuoret äänestävät enenevissä määrin LDP:n tukemia ehdokkaita.[8]

Nykyään Okinawan prefektuurissa puhutaan pitkälti japania, ja standardijapanin asema vahvistuu jatkuvasti. Perinteisesti Okinawa on kuitenkin ollut monikielinen alue, jolla on puhuttu kotoperäisiä ryūkyū-kieliä, joista viisi on kotoisin Okinawan prefektuurin alueelta: miyako, okinawa, kunigami, yaeyama ja yonaguni.

Yhä 2010-luvulla Okinawalla on esiintynyt useita japanin kielen variaatioita (standardijapani, okinawan kielestä vaikutteita saanut japani) sekä okinawan kielen ja muiden ryūkyū-kielten paikallisia ja sosiaalisia variaatioita. Ryūkyū-kielten puhujia ei ole tilastoitu Japanin virallisessa väestönlaskennassa.[10]

Japanin kieli otettiin Okinawassa virallisesti käyttöön vuonna 1880. Aiemmin japania oli käytetty vain Ryukyu-kuningaskunnan hovissa kirjoittamiseen ja diplomatiaan. Japanin kielen yleistyessä ryūkyū-kieliä tukahdutettiin ja leimattiin viranomaisten toimesta eri tavoin.[11]

Japanin ja kotoperäisten kielten lisäksi saarella esiintyy englannin kielen variaatioita, sillä Okinawalle sijoitetun Yhdysvaltain sotilashenkilöstön ja heidän perheidensä vuoksi saarella asuu yli 30 000 englantia äidinkielenään puhuvaa henkilöä.[10]

Okinawalle tyypillisessä ruuassa näkyy vaikutteita useista Kaakkois-Aasian kulttuureista, joiden kanssa alueelta käytiin kauppaa Ryūkyū-kuningaskunnan aikana. Myöhemmin ruoka on saanut japanilaisia ja länsimaisia makuja.

Okinawan peruselintarvike on riisin sijasta bataatti, joka tuli alueelle 1600-luvun alussa Alankomaiden kanssa käydyn kaupan myötä. Okinawalaiset syövät myös runsaasti vihreitä ja keltaisia vihanneksia kuten karvaskurkkua sekä erilaisia soijatuotteita. Ruokavalio koostuu enimmäkseen kasvipohjaisista elintarvikkeista, mutta siihen kuuluu myös pieniä määriä sianlihaa, kalaa ja muuta lihaa. Ruokavalio on hiilihydraattipainotteinen.[12]

Okinawan alueelle tyypillisiä ruokalajeja ovat muun muassa champurū-paistos, takoraisu (taco rice) ja okinawa soba.[13]

Awamori on okinawalainen shōchū-viina, joka tehdään pääasiassa Thaimaasta tuodusta indica-riisistä ja mustasta koji-homeesta valmistetusta fermentoidusta riisimaltaasta, joka antaa awamorille sen tunnusomaisen aromin.[14]

Vuonna 2022 Okinawan prefektuurin väkiluku oli noin 1,47 miljoonaa.[15]

Pitkäikäisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Okinawan prefektuurin alueella elävät ovat maailman pitkäikäisimpien joukossa. Alueella on huomattavan paljon yli satavuotiaita ihmisiä. Alueella on 68 satavuotiasta asukasta 100 000 asukasta kohti, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin samankokoisessa yhdysvaltalaisessa väestössä. Okinawalaisilla on 40 prosenttia suurempi mahdollisuus elää satavuotiaaksi kuin muilla japanilaisilla.[12]

Yli satavuotiaaksi elävistä okinawalaisista yli 85 prosenttia on naisia.[16] Ympäristön ja geenien vaikutusta okinawalaisten pitkäikäisyyteen on tutkittu vuosikymmenten ajan. Okinawalaiset satavuotiaat ovat tyypillisesti muita japanilaisia lyhyempiä ja laihempia, heillä on vähemmän ikääntymiseen liittyviä sairauksia ja terveempi aineenvaihdunta. Todennäköisesti pitkäikäisyyteen on vaikuttanut alueelle tyypillinen kevyt ja kasvipainotteinen ruokavalio, mutta tutkimusten mukaan okinawalaiset myös eroavat muista aasialaisista väestöistä geneettisesti.[16][12]

Okinawa oli vuosikymmenten ajan Japanin ainoa prefektuuri, jonka väestö kasvoi luonnollisesti eli jonka syntyvyys oli suurempaa kuin kuolleisuus. Vuonna 2022 raportoitiin ensimmäistä kertaa väestön luonnollisesta vähenemisestä sitten vuoden 1975, jolloin tilastointi aloitettiin. Väestön väheneminen johtui sekä COVID-19-viruksen aiheuttamasta kuolemantapausten lisääntymisestä että aiempaa myöhäisemmästä avioitumisesta ja lastenhankinnasta.[15]

Okinawan prefektuurin hedelmällisyysluku eli keskimääräinen lapsiluku, jonka naisen odotetaan synnyttävän elinaikanaan, on Japanin prefektuureista korkein. Se oli vuonna 2021 1,80, kun Japanin keskiarvo oli 1,30. [15]

Okinawan prefektuuri jakautuu yhteentoista kaupunkiin ja 30 muuhun kuntaan, joista 11 on maaseutukaupunkeja ja 19 kyläkuntia. Kunnat kuuluvat viiteen piirikuntaan, joilla ei ole hallinnollista merkitystä.[17]

Kaupungit
Kunnat piirikunnittain
Piirikunta Kunta
Kunigami Ginoza · Higashi · Ie · Kin · Kunigami · Motobu · Nakijin · Ōgimi · Onna
Miyako Tarama
Nakagami Chatan · Kadena · Kita-Nakagusuku · Nakagusuku · Nishihara · Yomitan
Shimajiri Aguni · Haebaru · Iheya · Izena · Kita-Daitō · Kumejima · Minami-Daitō · Tokashiki · Tonaki · Yaese · Yonabaru · Zamami
Yaeyama Taketomi · Yonaguni
  1. 知事のプロフィール Okinawa Prefectural Government. Viitattu 13.5.2022.
  2. 都道府県別面積 国土地理院. Viitattu 23.10.2012.
  3. 2020 Population Census POPULATION AND HOUSEHOLDS OF JAPAN 2020 Summary of the Results Statistics Bureau of Japan. Viitattu 2.1.2025.
  4. a b c d e 県のシンボル Okinawa Prefectural Government. Viitattu 13.5.2022.
  5. a b c d e Okinawa at a Glance VISIT OKINAWA JAPAN | Official Okinawa Travel Guide. Viitattu 2.1.2025. (japani)
  6. a b c Ministry of Foreign Affairs of Japan: Kyushu-Okinawa Summit 2000 mofa.go.jp.
  7. When to Visit—Okinawa’s Climate & Seasons VISIT OKINAWA JAPAN | Official Okinawa Travel Guide. Viitattu 2.1.2025. (japani)
  8. a b c d e The Tyranny of Geography: Okinawa in the era of great power competition|News from the Institute of Geoeconomics(IOG) instituteofgeoeconomics.org. 9.2.2024. Viitattu 2.1.2025. (englanti)
  9. 50 Years After US Occupation, Okinawa Continues to Resist Military Bases thediplomat.com. Viitattu 2.1.2025. (englanti)
  10. a b James Huntley Grayson: ‘Shinto’ and Japanese popular religion: case studies of multi-variant practice from Kyushu and Okinawa. Japan Forum, 2005-11, 17. vsk, nro 3, s. 347–367. doi:10.1080/09555800500283885 ISSN 0955-5803 Artikkelin verkkoversio.
  11. Patrick Heinrich: Use them or lose them: There's more at stake than language in reviving Ryukyuan tongues The Japan Times. 25.8.2014. Viitattu 3.1.2025. (englanniksi)
  12. a b c A high-carb diet may explain why Okinawans live so long www.bbc.com. Viitattu 3.1.2025. (englanti)
  13. Typical Okinawan dishes/Okinawa Island Guide www.oki-islandguide.com. Viitattu 3.1.2025.
  14. The essence of awamori/Okinawa Island Guide www.oki-islandguide.com. Viitattu 3.1.2025.
  15. a b c Okinawa posts first annual natural decline in population | The Asahi Shimbun: Breaking News, Japan News and Analysis The Asahi Shimbun. Arkistoitu 13.3.2023. Viitattu 2.1.2025. (englanti)
  16. a b Bradley J. Willcox, Donald Craig Willcox, Makoto Suzuki: Demographic, phenotypic, and genetic characteristics of centenarians in Okinawa and Japan: Part 1—centenarians in Okinawa. Mechanisms of Ageing and Development, 1.7.2017, 165. vsk, s. 75–79. doi:10.1016/j.mad.2016.11.001 ISSN 0047-6374 Artikkelin verkkoversio.
  17. 令和3年 全国都道府県市区町村別面積調 (1月1日時点) (s. 77) 国土交通省 国土地理院. Viitattu 24.5.2022.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]