Makeinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Makeisia

Makeiset eli karkit ovat syötäviä elintarvikkeita, joiden keskeinen ainesosa on sokeri tai muu makeutusaine. Makeisia ei syödä ravinnoksi, vaan lähinnä makeuden tuottaman mielihyvän vuoksi. Makeisten muita aineksia voivat olla esimerkiksi maito, hunaja, rasvat, tärkkelys, kaakao, hedelmät, pähkinät, manteli, liivate, lakritsi, arabikumi ja eräät hapot, kuten sitruunahappo. Makeisissa käytetään yleensä runsaasti lisäaineita kuten väriaineita ja luontaisen kaltaisia aromeja.[1] Makeisia myydään sekä valmiiksi pakattuina että irtomakeisina.

Makeislaadut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pantterit ovat suosittuja Fazerin makeisia.

Makeiset voidaan jakaa ryhmiin niiden ominaisten tuotantoprosessien mukaisesti:[2]

Valmistusaineet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Makeishylly

Makeisvalmistajat Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa on muutamia isoja makeisvalmistajia sekä useita pieniä paikallisia valmistajia, jotka keskittyvät yhteen tai muutamaan tuotteeseen. Suomen ja samalla Pohjoismaiden suurin makeisvalmistaja oli ruotsalais–suomalainen Cloetta Fazer, joka kuului Fazer-konserniin. Cloetan ja Fazerin tiet erosivat vuonna 2009. Fazerin menestystuotteita ovat Fazerin Sininen, Dumle, Ässä-makeiset, Pantterit, Geisha, Omar ja Pihlaja.

Myös norjalaisomisteinen Panda valmistaa makeisia Suomessa. Se tuottaa erilaisia lakritsi- ja suklaamakeisia. Pandan tuotemerkkejä ovat Panda Lakritsi, Pepe, LakuMix ja Juhlapöydän konvehdit.

Ruotsalaisomisteinen[5] Cloetta Suomi on kolmas Suomessa makeisia valmistava yritys. Pääosa sen tuotteista valmistetaan ulkomailla; Suomessa tehdään ainoastaan valumakeisia eli lähinnä hedelmäkarkkeja. Cloettan kansainvälisiä tuotemerkkejä ovat muun muassa Jenkki (purukumi), Mynthon (kurkkupastilli), Lauantaipussi, TV-karkkipussit ja Tupla.

Makeisten valmistus kotona

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1900-luvun loppupuolelle saakka makeisia valmistettiin yleisesti myös kotioloissa. Valmistus tapahtuu yleisimmin karamellisoimalla sokeria ja käyttämällä muina aineksina vettä, kermaa ja siirappia sekä elintarvikevärejä ja mausteita kuten mantelia, kaakaojauhetta, etikkaa, vaniljaa, inkivääriä, mallasmehustetta ja marjamehuja. Valmis seos muotoillaan makeisiksi joko käsin tai kaadetaan uunipellille tai muulle tasaiselle, voidellulle alustalle ja leikataan annospaloiksi ennen kuin se ehtii kovettua.[6]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • UK Food Guide - E150 Caramel Arkistoitu 30.4.2007. Viitattu 27.11.2011. (englanniksi)
  • Apteekin salmiakki menestyy tuonnista huolimatta. 4.2.2010. Ylen alueuutiset. Arkistoitu 26.5.2012.
  • Vesterinen, Jukka: Purukumikirja. Helsinki: Johnny Kniga, 2005. ISBN 951-0-30956-7

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 321. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8
  2. ↑ Niemelä, Mauri: Elintarvikeprosessit, s. 228. (Anna-Maria Saarela, Paula Hyvönen, Sinikka Määttälä, Atte von Wright (toimittaneet)) Savonia-ammattikorkeakoulu, 2010. ISBN 978-952-203-121-1
  3. ↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 228. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8
  4. ↑ Kaarina Turtia: Gastronomian sanakirja, s. 584. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-18546-8
  5. ↑ Cloetta shareholders Cloetta.com. Viitattu 2.4.2022. (englanniksi)
  6. ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 1143. WSOY, 1958.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Jaatinen, Satu: Karkkipäivä: Sokerin synnystä makeaan elämään. Helsinki: Multikustannus, 2005. ISBN 952-468-078-5
  • Kuusisto, Antti: Makein kirja, makean ja makeiskääreiden historiaa. Tampere: Apali Oy, 2013. ISBN 978-952-5877-33-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Makeinen.

Suomessa toimivien makeisvalmistajien kotisivuja:

Suklaasta:

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Makeinen&oldid=22794825”