Lua

Lua
Paradigma	proseduraalinen, funktionaalinen, olio-ohjelmointi
Tyypitys	heikko, dynaaminen
Muistinhallinta	automaattinen
Julkaistu	1993
Kehittäjä	Roberto Ierusalimschy, Waldemar Celes, Luiz Henrique de Figueiredo
Vakaa versio	5.4.7 (25. kesäkuuta 2024)
Käyttöjärjestelmä	alustariippumaton
Verkkosivu	www.lua.org
Lisenssi	MIT
Infobox OK

Lua on kevyt ja kooltaan pieni skriptikieli. Se on tarkoitettu lähinnä ohjelmien helppoon laajentamiseen, mutta sillä voi myös tehdä laajempiakin kokonaisuuksia. Kielen nimi tulee portugalin sanasta lua, joka tarkoittaa kuuta. Luan logona onkin kuu.

Lua on pääasiassa proseduraalinen kieli, mutta Lua tukee funktionaalisesta ohjelmoinnista ja olio-ohjelmoinnista tunnettuja ominaisuuksia. Luassa on muun muassa ensimmäisen kertaluokan funktiot täydellä leksikaalisella näkyvyydellä. Muita kielen ominaisuuksia ovat assosiatiiviset taulukot, vuoroittaisrutiinit sekä metataulut. Kielessä on mahdollista käyttää moniperintää.

Lua on julkaistu MIT-lisenssillä, joka sallii hyvin vapaan käytön jopa kaupallisiin tarkoituksiin. Luaa käytetäänkin paljon erilaisissa sovellusohjelmissa (esim. VLC, Lightroom) ja tietokonepelien sisäisenä skriptikielenä (esim. World of Warcraft). Neovim-tekstieditori mahdollistaa lisäosien ja konfiguraation kirjoittamisen Vimscriptin lisäksi Lualla.

Lua on suunniteltu helposti yhdistettäväksi muihin ohjelmointikieliin. Alkuperäisessä toteutuksessa on rajapinta, jota voi käyttää C- ja C++-ohjelmointikielillä. Tämän lisäksi rajapintoja löytyy muun muassa Pascalille, .NET:lle sekä Adalle.

Historia

Kielen edeltäjiä ovat Petrobrasin kehittämät DEL (Data Entry Language) ja SOL (Simple Object Language).

Toteutus

Lua käännetään omalle virtuaalikoneelle. Ohjelmat voi kääntää virtuaalikoneen binääreiksi, mutta yleisempi käyttötapa on, että Lua-kääntäjä kääntää ohjelman muistiin ja suorittaa sen suoraan virtuaalikoneessa. Luan virtuaalikone on rekisteripohjainen.

Kielessä ei ole C-kielen kaltaista switch-lausetta, mutta vastaava toiminnallisuus voidaan toteuttaa käyttämällä hakutaulua (lookup-taulua) apuna.

Esimerkkejä

Esimerkkiohjelma tulostaa rivin "Hei maailma!":

print("Hei maailma!")

Seuraava ohjelma laskee annetun luvun kertoman:

-- Kertoma-funktio
function fact (n)
  if n == 0 then
    return 1
  else
    return n * fact(n-1)
  end
end

print("Anna luku:")
a = io.read("*number")   -- Lue luku
print(fact(a))

Kommentti alkaa kahdella viivalla, useammalle riville ulottuva kommentti merkitään hakasulkeisiin.

-- Tämä on yksirivinen kommentti
print("Hei maailma!")
--[[ Tämä on kommentti,
 joka kattaa useamman rivin
]]
print("Hei maailma!")

Aiheesta muualla

• Luan kotisivut
• pas2lua Lähdekoodit joilla Luan voi ottaa käyttöön Delphissä, FreePascalissa ja Lazaruksessa.