Go (ohjelmointikieli)
Go | |
---|---|
Paradigma | moniparadigmainen: imperatiivinen, rinnakkainen, strukturoitu |
Yleinen suoritusmalli | käännettävä |
Julkaistu | 2009 |
Suunnitellut | Rob Pike, Ken Thompson |
Kehittäjä | |
Vaikutteet | Alef, BCPL, C, Limbo, Occam, Pascal, Smalltalk[1] |
Verkkosivu |
go |
Go (usein muodossa Golang)[2] on Googlen kehittämä ja marraskuussa 2009 julkistettu ohjelmointikieli.[3] Kieltä ovat olleet kehittämässä muun muassa Rob Pike ja Ken Thompson. Se on julkaistu BSD-lisenssillä.[4] Go-kielen taustalla on Rob Piken ja muiden, pääasiassa Bellin laboratorioista Googlelle siirtyneiden Go-tiimin jäsenten pitkäaikainen tyytymättömyys moderniin kieli- ja käyttöjärjestelmäympäristöön[5].
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: mielipiteistettyjä väitteitä jotka tarvitsisivat lähteen |
Olioparadigma Simula-ohjelmointikielestä periytyvine luokkahierarkioineen ei koskaan miellyttänyt Pikea. Hän ei uskonut väitteisiin, joiden mukaan käännettävät ja staattisesti tyypitetyt kielet ovat kankeita ja siksi tarvitaan dynaamista tyypitystä ja skriptikieliä.
Lisäksi Pike on aina ollut sitä mieltä, että CSP-malliin perustuva rinnakkaislaskenta on paras, joskaan ei ainoa tapa strukturoida modernia prosessi- ja tietoliikenneympäristöä (ja monia muita asioita) algoritmeiksi. Samalla se mahdollistaa moniprosessori- ja moniydinkoneiden tehokkaan hyödyntämisen.
Go on harkittu ortogonaalisuuteen ja säännöllisyyteen pyrkivä kokonaisuus, jossa jokaisella kielen ja kirjastojen ominaisuudella on perusteet joiden on tarkoitus tukea toisiaan ilman redundantteja tai turhia ominaisuuksia.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: väitteitä jotka tarvitsisivat lähteen |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. Tarkennus: epämääräisyyksiä, puhekieltä |
Go-kielen tärkeimpiä ominaisuuksia ovat:
- interface-käsitteeseen ja tyyppien laajentamiseen ("type embedding") perustuva, kevyt ja joustava "olioparadigma", joka osin tulee Robert Griesemerin (ETH:n ja "Wirthin koulukunnan" miehiä) kautta. Tämä on jokseenkin uniikki lähestymistapa "valtavirran" kielissä.
- nopea kääntäminen, joka tekee ohjelmankehityksestä yhtä joustavaa kuin tulkkiympäristöissä.
- staattinen, turvallinen tyypitys, jossa kääntäjä kuitenkin usein johtaa tyypit implisiittisesti, jolloin ohjelmoijan ei tarvitse erikseen määritellä tyyppejä.
- CSP-mallin mukainen rinnakkaisuuden hallinta.
Lisäksi Go-kieleen on kerätty monta pienempää ideaa Piken, Thompsonin, Griesemerin ja nuoremman Russ Coxin kokemusten perusteella. Ominaisuudet ovat tuttuja muista ohjelmointikielistä ja niihin kuuluvat muiden muassa:
- Reflektio
- Anonyymit funktiot, sulkeumat ("closure") ja muita funktionaalisen ohjelmoinnin ideoita
- Automaattinen roskienkeräys ("garbage collection") käännetyssä kielessä
- Kevyt "integroitu" käännös-, ajo-, testi-, dokumentaatio ja pakettihallinta yhdellä komennolla "go", joka nojaa osin tiettyihin koodaus- ja dokumentointikonventioihin
Go-kielen sisältämien ominaisuuksien lisäksi lähes yhtä oleellisia ovat asiat, jotka siitä on tietoisesti jätetty pois:
- poikkeukset (rajoitettu muoto on mukana)
- standardikirjastot eivät määrittele graafista käyttöliittymää
Tyyppiparametrinen geneerisyys puuttui alussa, tekijöiden mukaan pelkkä interface-käsite oli riittävä. Käyttäjien palautteen vuoksi geneerisyys lisättiin versiossa 1.18.
Go-projektilla on kattava standardikirjasto, joka sisältää esim. välineet moderniin verkko-ohjelmointiin HTTP/HTML/JSON/XML-ympäristössä. Koska standardikirjastot eivät määrittele graafista käyttöliittymää, Go-ohjelmat on usein rakennettu tässä kirjastossa toteutetun Web-palvelimen avulla. Go käyttää yleensä staattista linkitystä, jolloin esim. Web-palvelinpohjaisen Go-sovelluksen voi asentaa käyttöön yhtenä binaaritiedostona ilman ulkoisia riippuvuuksia. CGO-lisäosan avulla voi kutsua erillisiä C-kielisiä kirjastoja.
Hello World
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksinkertainen esimerkki "hello.go":[6]
package main
import "fmt"
func main() {
fmt.Println("Hello, 世界")
}
Jokainen go-ohjelma kuuluu johonkin pakettiin (esimerkissä main
). Ohjelmaan tuodaan paketti fmt
, joka sisältää standarditulostukseen tarvittavan toiminnon. Ohjelman suoritus alkaa main()
-funktiosta. Ohjelma käyttää fmt.Println()
-metodia rivin esittämiseen.
Ohjelma suoritetaan komentoriviltä:
go run hello.go
Esimerkissä hello.go on lähdekooditiedoston nimi.
Huomaa, että go-kääntäjä vaatii lohkon aloittavan aaltosulun rivin loppuun, ei omalle rivilleen.
Ohjelmien kääntäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Käännetty ohjelma tehdään komennolla go build
.[7]
Kääntäjä tukee UTF-8-muotoista lähdekoodia, kuten koko standardiympäristö ja syötteen käsittely. UTF-8 on sallittu tunnusten nimissä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Pike, Rob: Hello, Gophers! talks.golang.org. Viitattu 20.2.2017.
- ↑ Is the language called Go or Golang? – Frequently Asked Questions (FAQ) The Go Programming Language. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)
- ↑ Google-go-language
- ↑ Go on Googlen uusi ohjelmointikieli MBnet. 12.11.2009. Sanoma Magazines. Viitattu 19.8.2012.[vanhentunut linkki]
- ↑ http://herpolhode.com/rob/utah2000.pdf
- ↑ https://golang.org
- ↑ https://golang.org/cmd/go/#hdr-Compile_packages_and_dependencies
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Go-ohjelmointikielen kotisivu
- Hyvä tapa seurata Go-uutisia on tunniste #golang Twitterissä
- Golang-nuts keskusteluryhmä
- IRC-kanava #go-nuts, irc.freenode.net
- The Go Programming Language Redditissä
- Slack https://gophers.slack.com/