Siirry sisältöön

Keski-Pasila

Wikipediasta
Keski-Pasila
Mellersta Böle
Veturitie
Veturitie
Kaupungin kartta, jossa Keski-Pasila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Keski-Pasila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 17 (osa-alue 174)
Väkiluku 1 731[1] (31.12.2023)
Osa-alueet osa-alue Pasilan kaupunginosassa
Postinumero(t) 00240
Lähialueet Alppila, Itä-Pasila, Länsi-Pasila, Pohjois-Pasila, Taka-Töölö

Keski-Pasila (ruots. Mellersta Böle) on yksi Pasilan kaupunginosan neljästä osa-alueesta Helsingissä. Se sijoittuu Itä- ja Länsi-Pasilan väliin Pohjois-Pasilan eteläpuolelle. Osa-alueella sijaitsevat muun muassa Pasilan rautatieasema, kauppakeskus Tripla, Helsinki-halli sekä pohjois-eteläsuuntainen liikenneväylä Veturitie. Kaikki lähi- ja kaukoliikenteen junat pysähtyvät Pasilassa.

Keski-Pasilaa on kutsuttu ”Helsingin toiseksi keskustaksi”.[2] Alueen muutos on vuosien saatossa ollut niin voimakas, että sitä on luonnehdittu myös ”mainioksi näyteikkunaksi Helsingin yhdyskuntarakenteiden ja teollistumisen historiaan”.[3] Vuoden 2023 lopussa Keski-Pasilassa oli noin 1 700 asukasta.[1]

Keski-Pasilan eteläosassa sijaitsee vanhoja veturitalleja. Veturitien varressa on myös vuonna 1899 valmistunut entinen VR:n henkilökunnan asuintalo Toralinna.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rautatie ja vanhoja rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pasilan veturitallit vuonna 1911.

Nykyisen Keski-Pasilan alueella sijaitsi aikoinaan Töölönjärvi.[4] Vuonna 1862 valmistui Pasilan kautta kulkeva päärata, ja siitä lähtien Keski-Pasilan alue oli aina vuoteen 2008 saakka lähes kokonaisuudessaan VR:n käytössä. Suurin osa siitä oli tavaraliikenteen järjestelyratapihana, joka palveli etupäässä satamien liikennettä.[5] Vuonna 1899 rakennettu tiilikasarmi Toralinna ja sitä ympäröivät kaksi saman ikäluokan puutaloa ovat edelleen asuinkäytössä. Toralinna rakennettiin alun perin VR:n työntekijöiden asumukseksi. Puurakennusten lisäksi Toralinnan ”rakennuskantaan” kuului myös tiilirakenteinen pesula-, sauna- ja mankelirakennus. Toralinnan eteläpäässä sijaitsi vielä 1940–1950-luvulla kaksi puumakasiinia. Välittömässä läheisyydessä oli myös VR:n puusepänverstas ja viereisten kallionyppyjen Baccuksen mäellä Pasilan varikonpäällikön puurakenteinen asunto ja maakellari.lähde? Aiemmin Toralinnan ulkohuussit sijaitsivat Pasilankadun varrella, mutta nekin muutettiin osin varastorakennuksiksi sodan jälkeen.lähde?

Vanha ratapiha nykyisen Keski-Pasilan paikalla vuoden 2010 ilmakuvassa. Radan oikealla puolella Itä-Pasila.

Vuonna 1997 Keski-Pasilan pohjoispuolelle valmistui Suomen suurin monitoimihalli Helsinki-halli (ent. Hartwall Arena). Ennen Helsinki-hallin rakentamista sen paikkeilla, ns. Pikku-Pasilan alueella oli puutaloasutusta. Alueella oli viisi väljästi sijoitettua asuintaloa sekä entisen Fredriksbergin tilan rakennukset.

Keski-Pasilan rakentamista suunniteltiin jo 1980-luvulla. Itä- ja Länsi-Pasilan yhdistämiseksi ehdotettiin muun muassa kansirakentamista, ja ratapihan kylkeen suunniteltiin jo tuolloin tornitaloja.[6][7]

Uusi aluerakentaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rakennustöitä ratapihan paikalla keväällä 2016. Alareunassa Pasilan veturitallit.
Rakennustyömaat syyskuussa 2019.
Asuinrakentamista Firdonkadulla toukokuussa 2022.

Vuosaaren sataman valmistuttua vuonna 2008 tavaraliikenne siirtyi pois Keski-Pasilasta. Suuri osa ratapihaa vapautui muuhun käyttöön, kuten asumiseen, toimistoille ja palveluille. Rautatieaseman välittömään läheisyyteen rakennetun keskusta­korttelin suunnittelua varten Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt järjestivät kaksivaiheisen kilpailun, joka ratkaistiin syyskuussa 2013. Kilpailun voitti alankomaalaisen arkki­tehti­toimisto Office for Metropolitan Architecturen, Arkkitehdit Soini & Horton ja rakennusliike YIT:n laatima ehdotus Tripla. Kilpailuvaiheen jälkeen YIT jatkoi suunnittelua Arkkitehdit Soini & Horton kanssa.[8] Suunnitelman mukaisesti alueelle rakennettiin toimistoja, kauppa- ja kongressi­keskus, asuntoja, hotelli, moni­toimi­areena ja joukko­liikenne­terminaali. Myös Pasilan asema uudistettiin täysin.[9] Kilpailuprosessia on kritisoitu avoimuuden puutteesta.[10]

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi Pasilan Tripla-hanketta koskevan asemakaavan tammikuussa 2015. Asemakaavan valitusaika päättyi maanantaina 2. maaliskuuta 2015. Valituksia ei tullut yhtäkään, ja alueen asemakaava sai lainvoiman perjantaina 6. maaliskuuta 2015.[11] Kauppakeskus Tripla ja Pasilan uudistettu rautatieasema avattiin käyttöön 17. lokakuuta 2019. Liiketilojen määrällä mitattuna Triplasta tuli Pohjoismaiden suurin kauppakeskus.

Tornitalot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pasilansillan eteläpuolelle suunnitellaan rakennettavaksi yhdeksän tornitaloa asumiskäyttöön ja toimitiloiksi. Alun perin suunnittelukilpailun voitti arkkitehtitoimisto Lahdelma & Mahlamäki sekä rakennuttaja YIT ehdotuksellaan Trigoni. Siihen kuului muun muassa kolmionmuotoisia tornitaloja, joista korkein olisi ollut 200-metrinen eli Suomen korkein rakennus. Loppuvuodesta 2021 YIT kuitenkin vetäytyi hankkeesta vedoten heikkoihin tulevaisuuden näkymiin, ja joutui maksamaan kaupungille ja Senaatti-kiinteistöille noin kaksi miljoonaa euroa sopimussakkoa.[12][13][14] Vuonna 2023 rakentajaksi valittiin Skanska, joka oli tullut alkuperäisessä suunnittelukilpailussa toiseksi.[15] Kilpailuehdotuksen Uusi Etelä-Pasila on suunnitellut arkkitehtitoimisto ALA ja se sisältää yhdeksän tornitaloa, jotka ovat jaettu keskiselle, läntiselle ja itäiselle tornialueelle.[16]

Keskitornialue

Keskitornialueen asemakaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa lokakuussa 2023. Siihen rakennetaan 32-kerroksinen 130 metriä korkea tornitalo Veturitien ja pääradan väliselle tontille. Siitä käytetään suunnittelunimeä The Node, ja rakennus on tarkoitettu pääosin toimistokäyttöön. Tornitalon esirakentaminen alkoi elokuussa 2024 ja sen on arvioitu valmistuvan vuonna 2028.[17]

Länsitornialue

Länsitornialueen eli Veturitien, Pasilankadun ja Pasilansillan rajaaman kolmionmuotoisen tontin asemakaava on kaupunginvaltuuston käsittelyssä maaliskuussa 2025.[18] Siihen rakennetaan neljä tornitaloa, joista korkein on 29-kerroksinen ja noin 117 metrin korkeudelle Veturitien pinnasta kohoava toimistotorni T1. Kolme muuta tornitaloa ovat matalampia, noin 80–110 metriä korkeita ja suunniteltu pääosin asuinkäyttöön.[19]

Tornit T1, T2 ja T3 rakennetaan Veturitien varrelle ja niiden väliin tulee avointa vihertilaa. Pasilansillan ja Pasilankadun kulmaan sijoittuvan T4:n viereen jää luonnonmukainen kallio. Länsitornialueen aukiolle sijoitetaan myös kaksikerroksinen paviljonkirakennus, jossa on liiketilaa.[19]

Itätornialue

Itätornialuetta ei ole vielä asemakaavoitettu, mutta sinne on suunniteltu neljä pääradan ja Ratapihantien väliselle tontille sijoittuvaa tornitaloa. Torneissa on 19, 21, 22 ja 25 kerrosta.[19]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Helsingin väestö sukupuolen, iän ja äidinkielen (ruotsinkieliset) mukaan 31.12. Helsingin seudun avoimet tilastotietokannat. Viitattu 20.10.2024.
  2. ↑ Pasila Uutta Helsinkiä. Helsingin kaupunki. Viitattu 10.5.2022.
  3. ↑ Pääkkönen, Leo: Keski-Pasila – rautatiekaupunginosa 10.5.2022. Helsingin kaupunki. Viitattu 1.7.2024.
  4. ↑ Pitkänen, Ritva Liisa; Saarikivi, Janne & Suviranta, Sami: Helsingin Töölön kylän nimi Kaupunkinimistön historiaa. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 125. Elokuu 2003. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 14.4.2013.
  5. ↑ Keski-Pasilan ratapiha-alueen muutostöiden ratasuunnitelma (pdf) (s. 6) 16.4.2010. Liikennevirasto. Viitattu 24.8.2021.
  6. ↑ Mustonen, Pertti & Rytilä, Pekka: Kaupunkiratakirja 2002 : Helsinki - Huopalahti - Leppävaara, s. 168–169. Helsingin kaupunki, Espoon kaupunki, Ratahallintokeskus, 2002. ISBN 951-718-876-5
  7. ↑ Kaksoistornia ehdotettiin 1986 (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 1.2.2004. Viitattu 10.1.2024.
  8. ↑ Joenniemi, Minna: Miljardin euron haaste - arkkitehti Kalle Soinin vastuulla on Pasilan Tripla 30.4.2015. Yle. Viitattu 27.5.2018.
  9. ↑ Pasilan uudistuminen alkaa. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 7.9.2013. Viitattu 5.9.2013.
  10. ↑ Vuori, Jukka: Kuka käyttää valtaa, kun rakennetaan tulevaisuuden kaupunkia? 28.4.2015. Yleisradio. Viitattu 27.5.2018.
  11. ↑ YIT:n tiedote: Keski-Pasilan Tripla-hanketta koskeva asemakaava saa lainvoiman Uutta Helsinkiä. 3.3.2015. Helsingin kaupunki. Arkistoitu 8.5.2022. Viitattu 9.5.2022.
  12. ↑ Kuokkanen, Katja: Helsinki kaivoi vanhan suunnitelman pöytälaatikosta – Havainnekuvat Pasilasta esittelevät 168-metrisen tornitalon sisarineen (Maksullinen artikkeli) 31.1.2022. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2022.
  13. ↑ Auramies, Jukka: Keski-Pasilaan kaavailtu pilvenpiirtäjähanke kaatui: Video näyttää, millaisia jopa 180-metrisiä kolmikulmatornitaloja ei nyt rakenneta MTV Uutiset. 22.12.2021. Viitattu 12.4.2023.
  14. ↑ Takala, Sami: Pasilan pilvenpiirtäjähankkeesta vetäytyminen tuli YIT:lle kalliiksi – hintalappu noin kaksi miljoonaa euroa (Maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat. 8.7.2022. Viitattu 12.4.2023.
  15. ↑ Aalto, Maija: Helsingin Pasilaa odottaa mullistus: Kuvissa uudet tornit Helsingin Sanomat. 12.4.2023. Viitattu 12.4.2023.
  16. ↑ Helsinki High-Rise Arkkitehtitoimisto ALA. Viitattu 21.3.2025.
  17. ↑ Siippainen, Aapo: Kuva: Elisan 130-metrisen pääkonttorin rakentaminen alkoi Pasilassa – Baana katkeaa Helsingin Uutiset. 30.8.2024. Viitattu 3.9.2024.
  18. ↑ Keski-Pasilan tornialueen länsiosan asemakaava ja asemakaavan muutos (nro 12613) (sisältää liikennesuunnitelman) Helsingin kaupunginvaltuusto. Viitattu 21.3.2025.
  19. ↑ a b c Keski-Pasilan tornialueen länsiosa – asemakaava- ja asemaakavan muutoksen selostus Helsingin kaupunki. Viitattu 21.3.2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Keski-Pasila&oldid=23122578”