Vallila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vallila
Vallgård
Kaupungin kartta, jossa Vallila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Vallila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Keskinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 22
Pinta-ala 1,39[1] km² 
Väkiluku 10 375 ()[2]
Väestötiheys 7464 as./km²
Osa-alueet -
Postinumero(t) 00510, 00520, 00550
Lähialueet Alppiharju, Hermanni, Kumpula, Pasila, Sörnäinen, Toukola

Vallila (ruots. Vallgård) on pohjoisimpia Helsingin kantakaupunkiin kuuluvia kaupunginosia. Vallilan pohjoispuolelle jää Kumpula, eteläpuolelle jää Alppiharju, itäpuolelle jää Hermanni ja länsipuolelle jää Pasila. Rajana Hermannia vastaan on Hämeentie, Alppiharjua vastaan Aleksis Kiven katu.

Vallilan ja Kumpulan rajalla on leveä viheralue, Vallilanlaakso, jossa aivan Vallilan kerrostaloalueen vieressä on myös siirtolapuutarha. Vallilan kautta kulkevia vilkasliikenteisiä liikenneväyliä ovat myös Mäkelänkatu, Sturenkatu ja Teollisuuskatu. Vallilassa on asukkaita 10 375 (2019) ja työpaikkoja 20 300 (31.12.2015).[1]

Kaupunginosan näkyvimpiin rakennuksiin kuuluu Paavalinkirkko, joka sijaitsee viheralueen reunassa lähellä Hämeentien ja Sturenkadun risteystä.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Puutaloja nykyisen Hämeentie 72–80:n kohdalla vuonna 1908. Taaimmaisena Vallilan kansakoulu.
Puu-Vallilaa ilmasta.

Osa Vallilasta sijaitsi alun perin laajalla suoalueella, johon kuului myös Sörnäisten järvi. Järvi kuivatettiin 1800-luvun alkupuoliskolla. Vallila kuului Helsingin asemakaavoitetun alueen liepeille 1840-luvulla muodostettuihin vuokra-alueisiin. Sitä asutti alun perin pääosin työväki.[3] Ruotsinkielinen nimi Vallgård juontuu siitä, että alue oli aikoinaan Helsingin kaupunkilaisten karjalaitumena (ruots. vall 'nurmi'). Suomenkielinen nimi Vallila virallistettiin vuonna 1909 ja vahvistettiin kaupunginosan nimeksi vuonna 1959. Alueelle laadittiin jaotussuunnitelma vuonna 1908 ja lopullinen asemakaava vahvistettiin vuonna 1940.[4]

Vallila on suurelta osin kerrostaloaluetta, mutta siellä on myös 1910-luvulla rakennettu pientaloalue, Puu-Vallila. Se oli pitkään purku-uhan alaisena, mutta se kunnostettiin 1980-luvulla.

Vallilan teollisuusalue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lemuntien ja Pälkäneentien risteys Elimäenkadun suunnasta.

Vallilan eteläosa vanhan Sörnäisten satamaradan molemmin puolin rakennettiin 1900-luvun alussa teollisuusalueeksi, jossa toimi muun muassa lääketehtaita sekä tekstiili- ja metallialan yrityksiä.[3] Suurin teollisuuslaitos oli VR:n Pasilan konepaja, joka siis nimestään huolimatta sijaitsi Vallilan puolella. Satamarata siirrettiin 1960-luvulla kulkemaan Vallilan pohjoispuolitse, ja sen jälkeen vanhan radan varsilla olleet teollisuusrakennukset vähitellen purettiin tai muutettiin toimistorakennuksiksi. Entiselle VR:n konepajan alueelle rakennettiin 2010-luvulla uusi asuntoalue, Konepaja. MTV muutti vuoden 2022 joulukuussa Konepajan alueelle NCC:ltä vuokrattaviin tiloihin Fredriksbergin D-talossa.[5][6] Sitä vastapäätä Sturenkadun sillan pielessä toimii yhä Meira, alun perin SOK:n 1930-luvulla rakennuttama kahvinpaahtimo.

Volvo-autoja maahantuoneen Oy Volvo-Auto Ab:n päätoimipaikka sijaitsi 1980-luvun lopulle saakka yhtiön rakennuttamassa, juuri ennen talvisotaa valmistuneessa kiinteistössä Sturenkadun varrella. Ole Gripenbergin piirtämä kaarikattoinen halli[7] on luokiteltu rakennushistoriallisesti arvokkaaksi ja suojeltu. Se saneerattiin 2020-luvun alussa Hasan-mainoskonsernin käyttöön[8].

Vallilan teollisuusalueen teolliset työpaikat vähentyivät kolmannekseen 1900-luvun kolmen viimeisen vuosikymmenen mittaan, ja tilalle tuli rahoituksen ja tietoliikenteen yrityksiä[9]. Teollisuuskadun varrella sijaitsee useita toimistoja, kuten SOK:n, OP-ryhmän ja Nordean pääkonttorit. Nykyisen OP:n paikalla toimi 1943–1981 Philipsin vastaanottimia koonnut radiotehdas Terate[10][11]. Elimäenkatu 5:ssä sijaitsi Sonera-teleyhtiön (1998–2002) pääkonttori[12]. Elimäenkatu 9–15 on entinen Helsingin Kutomo ja Kravatti -yhtiön teollisuuskiinteistö, josta käytetään nyt nimeä Kravattitehdas[13]. Osoitteessa Elimäenkatu 22–24 toimi vuodesta 1937 teräskalustevalmistaja Oy Metalliteos, nykyinen Metos, ja sen 1960-luvulta 1990-luvulle omistanut Instrumentarium, jolla oli toimintaa muissakin läheisissä kiinteistöissä[14][15].

Elimäenkadun ja Mäkelänkadun välinen korkeapenkereinen ja kallioinen alue, jonne johtavat Lemuntie, Pälkäneentie ja Nilsiäntie, on myös perinteistä tehdasmiljöötä, eri aikojen yhtiöinä muun muassa Aarikka, Autokorirakenne, Helsingin Silkkikutomo, Heteka, Mako, Suomivalimo, Orion ja Vallila Interior[16][17]. Lemuntie 7 ja 9 olivat Yleisradion omistuksessa, muun muassa Ylen ammattiopiston tiloina 1990-luvun alkuun saakka[18][3]. Alueen kiinteistöjen tulevaisuus on 2020-luvun taitteessa auki, teollisuuskiinteistöjen korottamista ja muuttamista yläosiltaan asuinrakennuksiksi tutkitaan.[19]

Oppilaitokset ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oppilaitoksista Vallilassa sijaitsevat Helsingin tekniikan alan oppilaitos (Vallilan ammattikoulu) ja Mäkelänrinteen lukio. Myös Helsingin yliopistolla on toimitiloja Vallilassa Teollisuuskadulla.

Julkisia palveluja Vallilassa ovat kirjasto, alakoulu ja Mäkelänrinteen uintikeskus. Mäkelänrinteen uintikeskuksen ja Mäkelänrinteen lukion väliin valmistui vuonna 2021 Urhea-halli ja sen läheisyyteen Urhea-koti. Ne muodostavat yhdessä Urhea-kampuksen, joka toimii Suomen huippu-urheilun keskuksena.[20]

Liikenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liikenneyhteydet Vallilaan ovat hyvät: kaupunginosan kautta kulkevat raitiovaunulinjat (1, 1T, 6, 7, 8, 8T ja 9/N) ja noin 60 Helsingin sisäistä ja seudullista linja-autolinjaa. Lisäksi Sturenkadulta pääsee Lahdenväylän ja Tuusulanväylän kaukobusseihin ja Junatieltä Itäväylän kaukobusseihin. Uusi raitiovaunulinja, numeroltaan 13, Kalasatama–Pasila-raitiotie valmistui Vallilanlaaksoon keväällä 2024, ja linja alkoi liikennöidä elokuussa 2024.[21]

Alueella sijaitsee myös Vallilan raitiovaunuvarikko, josta HKL on kuitenkin suunnitellut luopuvansa vuoden 2025 paikkeilla. Varikon jatkokäytöstä ei ole vielä päätetty.[22]

Puisto- ja viheralueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Dallapénpuisto sijaitsee Teollisuuskadun ja Aleksis Kiven kadun välissä.

Vallilassa sijaitsevat seuraavat puistoalueet:

Vallilanlaakso, Vallilan puisto, Hollolan puisto, Hattulan lehto, Paavalinpuisto, Nokianpuisto, Puijon puistikko, Hauhon puisto, Hartolanpuisto, Keuruun puisto, Roineenpuisto, Elimäen puistikko, Jämsänpuistikko, Pälkäneenpuisto, Dallapénpuisto ja Konepajanpuisto.

Vallilanlaaksossa sijaitsevat vuonna 1932 perustettu Vallilan siirtolapuutarha sekä kaksi jalkapallokenttää. Vallilanpuistossa on myös vuonna 1908 perustettu jalkapallokenttä, ”Kuntsin kenttä”, jonka alle valmistui vuonna 2023 pysäköintilaitos.[23]

Elokuvissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Risto Jarvan menestyselokuva Mies, joka ei osannut sanoa ei kuvattiin lähes kokonaisuudessaan Puu-Vallilassa kesällä 1975.[24]

Vallilan peruspiiri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vallilan peruspiiri kattaa Vallilan kaupunginosan lisäksi viereisen Hermannin. Peruspiirissä on asukkaita yhteensä 16 431 (1.1.2017).[1]

Vallilan väkiluvun ja työpaikkamäärien kehitys 1970–2015

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosi Väkiluku[25] Työpaikat[25]
1970 12 657 14 910
1975 10 665 14 909
1980 9 071 12 723
1985 7 880 12 904
1990 7 378 15 883
1995 7 252 14 606
2000 7 503 15 571
2005 7 330 16 087
2010 7 773 18 468
2015 8 959 20 300

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Helsinki alueittain 2017 (Vallilan peruspiiri PDF:n sivuilla 88-91.) 2018. Helsingin kaupungin tietokeskus. Viitattu 8.6.2019.
  2. ↑ http://www.aluesarjat.fi/. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. ↑ a b c Vallila | Ominaispiirteiden selvitys (PDF) (s.11) 2018. Helsingin kaupunki. Viitattu 16.3.2023.
  4. ↑ Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 145. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
  5. ↑ Koski, Sami: Jättiyllätys! Maikkari muuttaa uuteen osoitteeseen – uusi koti Helsingin hipsterialueella Iltalehti. 13.8.2020. Viitattu 18.10.2020.
  6. ↑ Peltomäki, Pyry-Jukka: MTV muuttaa ympäristöystävällisempiin tiloihin – tältä näyttää uudessa Pöllölaaksossa: Linnunpönttöjä, hyönteishotelleja sekä huipputeknologiaa MTV Uutiset. 30.6.2022. Viitattu 25.10.2022.
  7. ↑ Sturenkatu 21 Helsinki; Entinen Oy Volvo Auto Ab Helsingin kaupunginmuseo, Finna.fi. Viitattu 30.1.2024.
  8. ↑ Hasan-ryhmä workspace.fi. Viitattu 30.1.2024.
  9. ↑ 303 Vallilan peruspiiri Helsingin kaupunki. 2004. Viitattu 30.1.2024.
  10. ↑ Kokoaminen kauko-idässä kannattavampaa. Philips päätti lopettaa tuotantonsa Suomessa. Helsingin Sanomat, 4.3.1980, s. 25. Näköislehti (maksullinen.
  11. ↑ Oy Terate Ab tunturisusi.com. Viitattu 25.4.2023.
  12. ↑ Sonera Office Building finnisharchitecture.fi. Viitattu 30.1.2024.
  13. ↑ Historiallinen tyylikkyyden tyyssija Kravattitehdas. Viitattu 2.2.2024.
  14. ↑ Osakeyhtiö Metalliteos porssitieto.fi. Viitattu 21.11.2024.
  15. ↑ Toppari, Kirsti: Työpajat väistyvät liikejättien tieltä. (Helsingin korttelit kertovat osa 40) Helsingin Sanomat, 16.12.1990, s. 12. Näköislehti (maksullinen).
  16. ↑ Toppari, Kirsti: Lääkkeitä, nailonsukkia, rautasänkyjä. (Helsingin korttelit kertovat -juttusarjan osa 42) Helsingin Sanomat, 30.12.1990, s. 9. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
  17. ↑ Toppari, Kirsti: Silkkitalo toisensa vieressä. (Helsingin korttelit kertovat -juttusarjan osa 49) Helsingin Sanomat, 17.2.1991, s. 11. Artikkelin maksullinen verkkoversio.
  18. ↑ Hackzell, Kaija: Näkövammaisten oma katu. (Helsingin korttelit kertovat osa 50) Helsingin Sanomat, 3.3.1991, s. 10. Näköislehti (maksullinen).
  19. ↑ Karhapää, Susanna: Miten Vallilan teollisuusalueelle saataisiin uutta elämää. Helsingin Sanomat, 8.3.2020. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 30.1.2024.
  20. ↑ Karhu, Otso: Poikkeuksellinen urheilukeskus avataan Helsingin sykkeeseen, ja se muuttaa monen nuoren huippu-urheilijan arkea: "Enää ei tarvitse seikkailla pitkin kaupunkia" Yle Uutiset. 20.7.2021. Viitattu 23.12.2021.
  21. ↑ Riikka Sorsa: Raitiolinja 13 alkaa liikennöidä 12.8. Kalasataman ja Pasilan välillä Kaupunkiliikenne Oy. 19.6.2024. Viitattu 19.6.2024.
  22. ↑ Raitiovaunut poistuvat Helsingin historiallisilta varikoilta – Töölön ja Vallilan arvokortteleihin saattaa nousta asuintaloja Rakennuslehti. 22.8.2018. Viitattu 2.11.2020.
  23. ↑ Rakennuslupahakemus, maanalainen pysäköintilaitoksen sekä sen maanpäällisten porrashuoneiden ja sisäänajorampin rakentaminen, 22-9903-101, Kangasalantie 12, Koy Vallilan Pysäköinti / Pohjola Rakennus Oy Suomi dev.hel.fi. Viitattu 31.3.2021.
  24. ↑ Mies, joka ei osannut sanoa ei Elonet. Viitattu 12.3.2012.
  25. ↑ a b www.aluesarjat.fi (Arkistoitu – Internet Archive) Viitattu 15.12.2015

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vallila&oldid=22840151”