Lassila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo Helsingin kaupunginosasta. Katso muista merkityksistä Lassila (täsmennyssivu).
Lassila
Lassas
Kaupungin kartta, jossa Lassila korostettuna. Helsingin kaupunginosat
Kaupungin kartta, jossa Lassila korostettuna.
Helsingin kaupunginosat
Kaupunki Helsinki
Suurpiiri Läntinen suurpiiri
Kaupunginosa nro 294
Pinta-ala 1,04 km² [1]
Väkiluku 4 644[2] (31.12.2020)
Väestötiheys 4 465 as./km²
Työpaikkoja 3 159 kpl [1]  (31.12.2017)
Osa-alueet on itse osa-alue Haagan peruspiirissä
Postinumero(t) 00440
Lähialueet Kannelmäki, Pirkkola, Pohjois-Haaga, Etelä-Haaga, Pitäjänmäen yritysalue, Marttila, Reimarla

Lassila (ruots. Lassas) on pääosin 1980- ja 1990-luvuilla rakennettu noin 4 600 asukkaan osa-alue Haagan kaupunginosassa Länsi-Helsingissä.[3]

Pohjoisesta Lassilaa rajaa Kehä I, jonka toisella puolella on Kannelmäki. Idässä raja kulkee Hämeenlinnanväylässä. Etelänaapureina ovat Pohjois- ja Etelä-Haaga. Lännessä Lassilan rajan määräävät Vihdintie ja alueen pohjoisosissa puistoalueen keskellä kulkeva Vantaanjoen aiempi uoma nimeltään Mätäjoki.[3] Lassilan postinumero on 00440.

1970-luvulla valmistuneen, Lassilassa sijaitsevan Pohjois-Haagan rautatieaseman läheisyydessä on liikekeskustan tapainen alue, jossa on ruokakauppoja, apteekki, kuntosali ja muita liikkeitä. Nimestään huolimatta myös Pohjois-Haagan kirjasto sijaitsee Lassilassa[4]. Yleisestikin alueella on varsin runsaasti pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Lassilan koilliskulmaukseen Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän äärellä on suuria toimistorakennuksia (TietoEVRY). Joulukuun 2017 lopussa Lassilassa oli 3 159 työpaikkaa[1].

Ulkoilu- ja liikuntamahdollisuuksia tarjoaa Lassilan liikuntapuisto, jossa kesäisin pelataan useita nuorten jalkapallo-otteluita sekä talvisin jääkiekko-otteluita. Kesällä on myös mahdollista pelata tennistä ja koripalloa liikuntapuiston alueella. Ulkoilijat pääsevät Pirkkolaan ja Keskuspuistoon Hämeenlinnanväylän toiselle puolelle.

Lassilasta on yhteys Helsingin keskustaan Kehärataa kulkevalla I- tai P-junalla.

Historiaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lassilaan, silloiseen Laurinmäkeen rakennettiin 1940-luvulla omakotialue pika-asutuslain nojalla. Tontit luovutettiin sotaveteraaneille, sotaleskille ja -orvoille. Talot rakennettiin melko suurille tonteille, ja Ruotsin valtio tuki rahallisesti näiden talojen rakentamista. Myöhemmin alueelle rakennettiin vielä lisää omakotitaloja.[5] Vantaankosken radan valmistumisen myötä Lassilan ilme muuttui täysin, kun vanha omakotiasutus purettiin uusien taloryhmien tieltä 1970-luvun lopulla.[6]

Kaupintien varrella sijainneen lassilalaisen omakotitalon pihalta löytyi 1960-luvulla muinaislöytöpaikka. Arkeologiset tutkimukset paikalla suoritettiin vuonna 1973 ennen sen jäämistä tietöiden alle. Kaivauksissa löydettiin saviastioiden palasia, kvartsiesineitä, pieniä kaapimia ja hiottuja kiviä. Kyseisen asuinpaikan – pinta-alaltaan noin 90 neliömetriä – iäksi arvioitiin esinelöytöjen perusteella 5 000–6 000 vuotta. Todennäköisesti tämä asuinpaikka oli käytössä vain lyhyen ajan tai kausiluonteisesti.[7]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Helsinki alueittain 2019, s. 66–69. Helsingin kaupunki, kaupunginkanslia, kaupunkitutkimus ja -tilastot, 2020. Virhe: Virheellinen ISBN-tunniste Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 8.9.2021).
  2. ↑ Taulukko: Helsingin väestön ennakollinen ikärakenne neljännesvuosittain ja alueittain alkaen 31.12.2015. Lopullinen tieto 31.12.2020 (Tilastokanta > Pääkaupunkiseutu alueittain > Väestö > Ennakkoväkiluku) aluesarjat.fi. Arkistoitu 13.10.2004. Viitattu 8.9.2021.
  3. ↑ a b Helsinki alueittain 2011 (Haagasta ja siihen osa-alueena kuuluvasta Lassilasta sivuilla 63-67) pdf. 2012. Helsingin kaupunki, hel.fi. Arkistoitu 26.3.2012. Viitattu 1.7.2012.
  4. ↑ Helsingin karttapalvelu (Aineistot > Aluejaot > Osa-alueet) Helsingin kaupunki. Viitattu 8.9.2021.
  5. ↑ Riitta Oittinen ja Pirkko Tepponen (toim.): Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 12. Helsinki: Pohjois-Haaga Seura, Helsingin kaupunginosayhdistys ja Helsingin kaupunki, 1989. ISBN 951-771-958-2.
  6. ↑ Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 18–19.
  7. ↑ Pohjois-Haaga: Pohjantähti Helsingissä, s. 61–62.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lassila.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lassila&oldid=21994684”