Kenyon Cox

Kenyon Cox

Kenyon Cox: Maxfield Parrishin muotokuva, maalattu vuonna 1905.

Kenyon Cox: Diana, maalattu noin vuonna 1890.

Kenyon Cox (1856 Warren – 1919 New York) oli yhdysvaltalainen taidemaalari. Hän maalasi muotokuvia, alastontutkielmia, teki kuvituksia ja toimi taideopettajana. Hän myös kirjoitti paljon taidetta koskevia artikkeleita ja toimi kriitikkona.

Elämänvaiheita

Kenyon Coxin isä oli merkittävä upseeri ja poliitikko Jacob D. Cox. Coxin perhe antoi lapsilleen paljon sosiaalista- sekä kulttuuripääomaa. Tuleva taiteilija syntyi Ohiossa, mutta varttui Cincinnatissa. Cox kärsi lapsena heikosta terveydestä; hänellä oli välillä toistuvia nenäverenvuotoja, hänessä oli kasvaimia ja sairastelun vuoksi hän oli koulusta poissa vuoden. Vartuttuaan ja koulunsa suoritettuaan hän suoritti McMicken School of Designin. Hän ei pitänyt saamaansa koulutusta riittävänä, vaan lähti monien muiden yhdysvaltalaisnuorten tapaan Pariisiin. Hänen äitinsä vastusti Pariisiin lähtöä, sillä oli huolissaan poikansa heikosta terveydestä ja taiteilijoiden niukoista ansioista.

Pariisissa Cox vietti vuodet 1887–1892. Siellä hänellä oli ilo saada opetusta ajan etevimnmiltä taiteilijoilta, kuten Carolus-Duranilta ja Jean-Léon Gérômelta. Opetus Pariisissa nojasi klassiseen traditioon, jonka mukaan opiskelijan oli ensin opittava piirustustaito ja sommittelu ja vasta sitten ryhdyttävä luomaan omaa tyyliään. Ranskasta Cox matkusti Italiaan, missä tutki antiikin ja renessanssin taidetta. Tästä hän sai elinikäisen innostuksen vanhaan taiteeseen ja se teki hänestä uusklassisistisen taiteilijan.

Palattuaan Yhdysvaltoihin, Cox asettui New Yorkiin. Siellä hänestä tuli pidetty opettaja Art Students League of New York -taidekoulussa. Coxin Yhdysvaltoihin paluun aikoihin maa eli taloudellista nousukautta, mikä tarkoitti sitä, että taiteella alkoi olla ostajia ja keräilijöitä.Valitettavasti suurin osa ostajista osti eurooppalaista taidetta ja väheksyi kotimaista tuotantoa. Cox ryhtyi toimeentulonsa parantamiseksi kirjoittamaan artikkeleita taidelehtiin. Hän kirjoitti, että taiteen tulee sitoutua kuvaamaan omaa aikaansa ja sen kehitystä. Artikkeleiden ohella hän teki myös kuvitustöitä lehtiin. Vuoden 1883 paikkeilla Cox alkoi kirjoittaa lehtiin runoja. Vuonna 1904 häneltä ilmestyi runokokoelma Mixed Beasts.

Vaikka Cox eteni urallaan Art Students Leaguen opettajasta sen professoriksi ja vuonna 1900 National Academy of Designin apulaisprofessoriksi, hänen palkkansa pysyi pienenä. Vuodesta 1897 alkaen hän alkoi maalata seinämaalauksia uusiin monumentaalirakennuksiin, kuten Wisconsinin Capitoliin ja Kongressin kirjastoon.Wisconsiniin häneltä tilattiin myös mosaiikki. Näitä töitä kehuttiin, mutta hänen tuohon aikaan maalamiaan alastontutkielmia pidettiin törkynä. Nykyajan katsojan mielestä niissä ei ole mitään mieltä kuohuttavaa.

Vuonna 1892 36-vuotias Cox meni naimisiin 27-vuotiaan Louise Howland Kingin kanssa. King oli ollut Coxin oppilas Art Students Leaguessa. Rakastavaiset kävivät tiivistä kirjeenvaihtoa kouluajan jälkeen. Pariskunta sai kolme lasta; Leonard kunnostautui ensimmäisessä maailmansodassa ja opiskeli arkkitehdiksi. Nuoremmasta pojasta Allynista ja tyttärestä Carolinesta tuli myös taiteilijoita. Pariskunta maalasi yhdessä Chicagon maailmannäyttelyn muraalit. Vaimo loi uraa tuotteliaana taiteilijana.

Julkisten töiden myötä Coxista alkoi tulla kuuluisuus, jonka kirjoitukset saivat runsaasti lukijoita. Kirjoituksissaan hän vaati taiteilijalta hyvää käsityötaitoa, harmoniaa ja yhteyttä yleisöönsä. Se, että taide oli klassista, ei hänen mukaansa poissulkenut luovuutta. Kirjoituksissaan hän vastusti jyrkästi nousevia uusia taidesuuntauksia. Hänen mielestään nostaessaan taiteilijan neroksi muiden yläpuolelle ne eivät lisää taiteen katsojan tietoisuutta ja mielikuvitusta. Hän jatkoi väitteellä, että modernissa taiteessa oli kyse degeneraatiosta ja tämän tueksi hän otti esiin eräiden taiteilijoiden, kuten James McNeill Whistlerin ja Vincent van Goghin mielenterveysongelmat.

1900- luvun alussa Cox alkoi pitää julkisia luentotilaisuuksia. Ne heräätivät niin paljon mielenkiintoa, että niiden sisältöä julkaistiin myös sanomalehdissä. Häntä pidettiin yhtenä Yhdysvaltojen merkittävimmistä taidehistorioitsijoista, kriitikoista ja taidemaalareista. Kirjallisten töidensä ansiosta Cox sai kunniatohtorin arvon Yalesta vuonna 1910. Cox ei lopettanut maalaamista eikä artikkelien kirjoittamista, vaan työskenteli viimeisiin päiviinsä saakka.

Aiheesta muualla

• http://www.artstudentsleague.org/linea/kenyon-coxs-attraction-to-an-unknown-woman^{[vanhentunut linkki]}
• http://blogs.loc.gov/picturethis/2020/04/the-arts-and-kenyon-cox-a-mural-in-the-thomas-jefferson-building/