Kaukalopikaluistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaukalopikaluistelua maailmancupin osakilpailussa Saguenayssa vuonna 2004. Johdossa Apolo Anton Ohno (USA) takanaan Thibaut Fauconnet (FRA), Mark McNee (AUS) ja Sergei Prankevitš (RUS).

Kaukalopikaluistelu eli short track (suom. "lyhyt rata") on jääkiekkokaukalossa kilpailtava pikaluistelulaji. Yleisesti radan pituus on 111,12 metriä.

Erona tavalliseen pikaluisteluun, kaukalopikaluistelussa rata on lyhyempi, käännökset jyrkempiä ja kilpailut käydään yhteislähdöllä (4–6 kilpailijaa). Nämä seikat tuovat lajiin erityistä nopeatempoisuutta ja sähäkkyyttä. Yhteentörmäykset ja kolaroinnit ovat yleisiä.

Kaukalopikaluistelussa käytettävissä luistimissa terää on siirretty kengän pohjan vasemmalle reunalle, mikä helpottaa luistelua jyrkissä kaarteissa. Usein luistelijat ottavatkin kallistuksen puoleisella kädellä jäästä tukea kaarteissa.

Kilpailumatkat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matka Kierrokset
400 m 3 1/2 kierrosta + 11,08 m
500 m 4 1/2 kierrosta
800 m 7 kierrosta + 22,16 m
1 000 m 9 kierrosta
1 500 m 13 1/2 kierrosta
Matka Kierrokset
3 000 m 27 kierrosta
5 000 m 45 kierrosta

Viesteissä joukkueessa on neljä jäsentä, joista yksi kerrallaan kiertää rataa ympäri muiden odottaessa radan sisäosassa. Vaihdot tapahtuvat ns. lennosta.

Kaukalopikaluistelun ajatus juontaa juurensa Yhdysvalloissa ja Kanadassa kilpailluista yhteislähdöllä käydyistä pikaluistelukilpailuista, kun kansainvälisesti oli totuttu käyttämään parikilpailusysteemiä. Pohjois-Amerikassa luistelukilpailuja oli pitkän aikaa totuttu käymään jäähalleissa, muun muassa New Yorkin Madison Square Gardenissa jääkiekkokaukalossa, ja näin lyhyen radan luistelu oli täysin luonnollista. Ensimmäiset kilpailut kaukalossa käytiin vuoden 1906 tietämillä, ensimmäinen virallinen kilpailu vuonna 1910. Vuoden 1932 talviolympialaisissa Lake Placidissa pikaluistelussa käytettiin yhteislähtöä.

Vuonna 1967 kansainvälinen luisteluliitto (ISU) otti kaukalopikaluistelun ohjelmaansa, mutta kansainvälisiä kilpailuja on järjestetty vasta vuodesta 1976. Maailmanmestaruuskilpailut käytiin ensimmäistä kertaa vuonna 1981. 1988 talviolympialaisissa Calgaryssä kaukalopikaluistelu oli näytöslajina, ja 1992 Albertvillessä laji oli osana virallista kisaohjelmaa. Kanada on pitkään ollut kaukalopikaluistelun hallitseva maa, mutta laji on erittäin suosittua monissa itäisen Aasian maissa kuten Kiinassa, Etelä-Koreassa ja Japanissa, jossa se on kasvanut harrastajamäärältään isoaveljeään isommaksi. Kaukalopikaluistelun maailmancup käynnistyi vuonna 1997. Samana vuonna järjestettiin ensimmäisen EM-kisat.

2002 Salt Lake Cityssä Australia sai historiansa ensimmäisen talviolympialaisten kultamitalin kaukalopikaluistelussa, kun Steven Bradbury pysyi 1 000 metrin loppukilpailussa ainoana pystyssä kanssakilpailijoiden törmäillessä keskenään.

Kuuluisia kaukalopikaluistelijoita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]