Kasvot
Kasvot ovat ihmisen pään etuosan alue otsasta leukaan, jossa sijaitsevat myös silmät ja kulmakarvat, nenä, suu ja posket.
Viestinnällinen merkitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvot ovat tärkeä osa sekä ihmisen verbaalista että nonverbaalista kommunikaatiota: paitsi että puhe muodostetaan osin suulla ja huulilla, myös kasvojen muilla lihaksilla muodostetut ilmeet vaikuttavat viestin tulkintaan. Ilmeet myös vaikuttavat suoraan ääneen: ihminen tunnistaa äänen perusteella hymyilevän ihmisen ilmeen. Ilmeet voivat olla hallittavissa, mutta koska ne ovat lajityypillisiä ja syntyvät usein suorina reaktioina, niillä on usein samoja merkityksiä koko maailmassa.
Lihaksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kasvojen tärkeimpiä lihaksia toimintoineen ovat:[1]
- takaraivo-otsalihas kohottaa silmäkulmia
- kulmakarvojen rypistäjälihas vetää kulmakarvat yhteen ja rypistää otsan alaosaa
- nirsolihas vetää kulmakarvat alas ja yhteen
- silmän kehälihas sulkee silmäluomen
- nenän supistajalihas sulkee sieraimet
- nenän laajentajalihas levittää sieraimia
- iso poskipäälihas vetää suupieltä ylös ja ulos
- hymylihas vetää suupieltä ulos
- suupielen alasvetäjälihas laskee suupieltä
- pieni poskipäälihas kohottaa ylähuulta
- leuankärkilihas kohottaa ylähuulta ja rypistää leukaa
- ylähuulen kohottajalihas vetää ylähuulta ylös ja ulos
- suun kehälihas kaventaa suuta ja mutristaa huulia
- ohimolihas kohottaa alaleukaa
- ulompi puremalihas kohottaa alaleukaa ja sulkee suun
- alahuulen alasvetäjälihas vetää alahuulta alas
Kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kasvojen alaosan kehitykseen vaikuttaa paljon se, mitä ihminen syö lapsena yhdeksän kuukauden ja kolmen vuoden iän välillä. Lapselle, joka joutuu pureskelemaan ruokansa, kehittyy vahvempi ja suurempi leuka, kuin mitä hänelle kehittyisi, jos hän söisi vain pehmeitä ruokia, jotka eivät vaadi puremalihasten käyttöä. Jos ihmisen leuka jää alikehittyneeksi, hänen hampaansa eivät aina mahdu suuhun vaan kasvavat ristiin. Alikehittynyt leuka jättää myös kasvojen lihakset heikoiksi. Leuan kehityksen kannalta hyviä ruokia ovat esimerkiksi tuoreet hedelmät ja vihannekset, pähkinät ja liha. Huonoja ruokia ovat jalostetut ja prosessoidut, pehmeät ruoat sekä mehut.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Parker, Steve: Ihmiskeho : ensyklopedia, s. 68–69. readme.fi, 2014 (alkuteos 2009). ISBN 978-952-220-806-4
- ↑ Chew away for a strong jawline Deccan Chronicle. 14.12.2015. Viitattu 10.5.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kasvot Wikimedia Commonsissa
