Kajaanin maalaiskunta
| Kajaanin maalaiskunta Kajana landskommun |
|
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Kajaani |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Lääni | Oulun lääni |
| Kuntanumero | 206 |
| Hallinnollinen keskus | Teppana |
| Perustettu | |
| – emäpitäjä | Paltamo |
| Liitetty | 1977 |
| – liitoskunnat |
Kajaani Kajaanin maalaiskunta |
| – syntynyt kunta | Kajaani |
| Pinta-ala |
km² [1] (1.1.1976) |
| – maa | 1 020,0 km² |
| Väkiluku |
10 791 [2] (31.12.1976) |
| – väestötiheys | 10,52 as./km² |
Kajaanin maalaiskunta (lyh. Kajaanin mlk, ruots. Kajana landskommun) oli Kainuussa sijainnut Suomen kunta. Kajaanin maalaiskunta liitettiin pakkoliitoksella Kajaanin kaupunkiin vuonna 1977.[3] Liitos vahvisti olennaisesti Kajaanin asemaa Kainuun maakunnan keskuksena.[3] Kajaanin maalaiskunnan naapurikuntia olivat Kajaani, Paltamo, Sotkamo, Sonkajärvi, Vaala ja Vuolijoki.
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Paltamon emäseurakunnasta erotettiin Hyrynsalmen kirkkoherrakunta 1786. Samalla lakkautettiin pieni ja kitulias Kajaanin kaupunkiseurakunta.[3]
Kajaanin maalaiskunnan voidaan perustellusti sanoa kuuluneen Paltamon emäpitäjään ainakin vuoteen 1786. Tällöin Paltamon emäseurakunnasta erotettiin yhteinen Kajaanin kaupunki- ja maaseurakunta. Siihen kuuluivat Kajaanin kaupungin alueen lisäksi Jormuan, Kuluntalahden, Kivimäen, Mainuan, Lehtovaaran, Murtomäen ja Vuottolahden kylät.[3]
Vuonna 1835 Kajaanin maaseurakuntaan liitettiin aiemmin Sotkamoon kuuluneet Lahnasjärven ja Raudanveden kylät.[3]
Vuonna 1865 säädettiin uusi kunnallisasetus. Yhteisestä kunnallishallinnosta Kajaanin maaseurakunta ja Paltamo erotettiin 1870. Jotkut katsovat eron tapahtuneen 1869.[3]
Maalaiskunnasta liitettiin Vuottolahden kylä 1897 samana vuonna perustettuun Säräisniemestä erotettuun Vuolijoen kappeliseurakuntaan. Vuolijoen kunta toimi vuosina 1915–2006.[3]
Aiemmin Paltamoon kuuluneet Paltaniemen, Uudenkylän (myöhemmin Nakertaja) ja Kirkkoahon (Linnantaus) kylät liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan 1954.[3]
Kajaanin maalaiskunnasta liitettiin kaupunkiin Kylmä ja Parkinniemi 1967.[3]
Kunnan keskus muodostui kaupungin keskustaajaman osaksi Kajaaninjoen pohjoisrannalle Teppanaan, minne muutti ihmisiä myös Kajaanin kaupungista. Myöhemmin taajama-asutus laajeni itään Kuurnaan ja pohjoiseen Komiaholle.[3]
Vuoden 1970 taajamarajauksen mukaan Kajaanin maalaiskunnan taajamat olivat Heinisuo (501 asukasta), osa Kajaanin keskustaajamasta (2 544 asukasta), Linnantaus (228 asukasta), Nakertaja (1 428 asukasta) ja Paltaniemi (220 asukasta). Näistä Kajaanin keskustaajama sijaitsi pääosin Kajaanin kaupungin puolella.[4]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Kajaanin maalaiskunnan väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1970 ja lisäksi vuoden 1975 väkiluku.
Vuonna 1915 Kajaanin maalaiskunnasta liitettiin Vuolijokeen alue, jossa oli 578 asukasta. Vuonna 1954 Kajaanin maalaiskuntaan liitettiin Paltamosta alue, jossa oli 1 653 asukasta.[5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Suomen tilastollinen vuosikirja 1976 (PDF) (sivu 34) Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2016.
- ↑ Väestörakenne- ja väestönmuutokset kunnittain 1976 (PDF) (sivu 27) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j Heikkinen, Reijo: Kajaanin maalaiskunnan vaiheita reijoheikkinen.fi. 26.11.2006. Arkistoitu 19.3.2014. Viitattu 13.10.2010.
- ↑ Väestölaskenta 1970 Osa I: Yleiset demografiset tiedot. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1973. Julkaisun verkkoversio (PDF) (viitattu 16.9.2018).
- ↑ a b Väestön elinkeino: Väestö elinkeinon mukaan kunnittain vuosina 1880–1975 (PDF) 1979. Tilastokeskus. Viitattu 7.6.2014.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kajaanin maalaiskunnan vaiheita (Arkistoitu – Internet Archive).
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
