Jafet

Jafet (hepr. ‏יָפֶת‎; vanhassa kirkkoraamatussa Jaafet) oli Raamatun Vanhan testamentin mukaan Nooan kolmas poika, joka pelastui isänsä ja muun perheensä kanssa vedenpaisumuksesta. Jafetia on pidetty Vähässä-Aasiassa ja Välimeren länsi- ja pohjoisrannikolla asuneiden "jaafetilaisten kansojen" kantaisänä. Jafetin poikia olivat Gomer, Magog, Madai, Javan, Tubal, Mesek ja Tiras

Islamilaisessa traditiossa

Jafetia (arabiaksi: Yāfith) ei mainita nimellä Koraanissa, mutta siihen viitataan epäsuorasti Nooan kertomuksessa.

1600-luvun tšagatain kielisen etnografisen tutkielman Shajara-i Tarākima (شجرهٔ تراکمه, "Turkmenistanin sukututkimus") kirjoittaneen Tšingis-kaanin jälkeläisen, Abū'l-Ghāzī Bahadurin mukaan Jafetin jälkeläiset menivät Volgan- ja Ural-jokien rannoille. Hänellä oli kahdeksan poikaa nimeltä Turk, Hazar, Saqlab, Rus, Ming, Chin, Kemeri ja Tarih. Kun Jafet oli kuolemaisillaan, hän asetti seuraajakseen Turkin, esikoispoikansa.

Aiheesta muualla

• Jafet Raamatussa