Hivan kaanikunta
| Hivan kaanikunta Xiva Xonligi |
|||
|---|---|---|---|
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Kaani |
Ilbars I (1511–1518) Sayid Abdullah (1918–1920) |
||
| Pääkaupunki | Hiva | ||
| Uskonnot | sunni-islam, sufi-islam | ||
| Historia | |||
| – Perustettu | 1511 | ||
| – Venäjän valloittama | 12. elokuuta 1873 | ||
| – Lakkautettu | 2. helmikuuta 1920 | ||
| Viralliset kielet | uzbekki ja persia[1][2] | ||
| Edeltäjä(t) |
 Hivan kaanikunta |
||
| Seuraaja(t) |
Horezmin sosialistinen kansantasavalta |
||
Hivan kaanikunta on entinen valtio, joka käsitti laajan alueen Keski-Aasian länsiosassa Araljärven eteläpuolella. Nykyisin alue kuuluu Uzbekistaniin ja Turkmenistaniin.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hivan kaanikunta syntyi antiikin aikana Amudarja-joen ympärille. Arabit valloittivat sen vuonna 680 ja mongolivalloittaja Tšingis-kaani 1200-luvulla ja Timur Lenk 1300-luvulla. Sittemmin kaanikunnasta tuli jälleen itsenäinen. Venäjän keisarikunta valloitti osan kaanikunnasta vuonna 1873 ja teki siitä vasallivaltion. Vuonna 1919 Neuvosto-Venäjä syöksi emiirin vallasta ja seuraavana vuonna kaanikunnasta muodostettiin nimellisesti itsenäinen Horezmin kansantasavalta. Se ei kuitenkaan ollut pitkäikäinen, sillä jo 1924 sen alue jaettiin Uzbekistanin, Turkmenistanin ja Kazakstanin neuvostotasavaltojen kesken. Kazakstaniin liitetty osa (Karakalpakia) liitettiin 1932 Uzbekistaniin.
Hivan kaanit (1515–1920)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Arabshanidin dynastia (1515–1804)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ilbars I (1515–1525)
- Sultan Haji (1525–?)
- Hasan Quli
- Sufyan
- Bujugha
- Avnik
- Qal (1539–1546)
- Aqataty (1546)
- Dust Muhammad (1546–1558)
- Haji Muhammad I (1558–1602)
- Arab Muhammad I (1602–1623)
- Isfandiyar (1623–1643)
- Abu al-Ghazi I Bahadur (1643–1663)
- Anusha (1663–1687)
- Muhammad Awrang (1687–1688)
- Ishaq Agha Shah Niyaz (1688–1702)
- Arab Muhammad II (1702–?)
- Haji Muhammad II
- Yadigar (1714)
- Awrang (1714–1715)
- Shir Ghazi (1715–1728)
- Ilbars II (1728–1740)
- Abu al-Ghazi II Muhammad (1742–1745)
- Ghaib (1745–1770)
- Abu al-Ghazi III (1770)
- Abu al-Ghazi ibn Gha'ib (1791–1804)
Qungratin dynastia (1804–1920)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Iltazar Inaq ibn Iwaz Inaq Biy (1804–1806)
- Abu al-Ghazi ibn Gha'ib (1806)
- Muhammad Rahim Bahadur (1806–1825)
- Allah Quli Bahadur (1825–1842)
- Muhammad Rahim Quli (1842–1846)
- Abu al-Ghazi Muhammad Amin Bahadur (1846–1855)
- Abdullah (1855)
- Qutlugh Muhammad Murad Bahadur (1855–1856)
- Mahmud (1856)
- Sayyid Muhammad (1856–syyskuussa 1864)
- Muhammad Rahim Bahadur (10. syyskuuta 1864 – syyskuussa 1910)
- Isfandiyar Jurji Bahadur (syyskuussa 1910 – 1. lokakuuta 1918)
- Sayid Abdullah (1. lokakuuta 1918 – 1. helmikuuta 1920)
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Roy, Oliver: The New Central Asia: Geopolitics and the Birth of Nations, s. 10. I.B.Tauris, 2007. ISBN 9781845115524
- ↑ Nancy Rosenberger (2011), Seeking Food Rights: Nation, Inequality and Repression in Uzbekistan, s. 27
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hivan kaanikunta Wikimedia Commonsissa
