Hannu Aravirta
| Hannu Aravirta | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 26. maaliskuuta 1953 Savonlinna |
| Kansalaisuus |
 Suomi |
| Jääkiekkoilija | |
| Lempinimi | Ara |
| Pelipaikka | hyökkääjä |
| Maila | vasen |
| Pelaajaura | |
| Pääsarjaura | 1973–1983 |
| Seurat |
Oulun Kärpät (SML), (I-div) Turun Toverit (SML) Savonlinnan Pallokerho (I-div) Södertälje SK (Allsvenskan) Kiruna AIF (Allsvenskan) |
| Valmennusura | |
| Vuodet | 1983–2014 |
| Seurat |
Oulun Kärpät (apuv. 1983–1985) Oulun Kärpät A-jun. (1985–1987) Oulun Kärpät (apuv. 1987–1988) JyP HT (1988–1993) Jokerit (1993–1996) Suomen maajoukkue (apuv. 1992–1998) Suomen maajoukkue (1998–2003) HIFK (2003–2005) Pelicans (2006–2009) Jokerit (2009) Modo (2010) Oulun Kärpät (2010–2013) Pelicans (2013–2014) |
Kari Hannu Juhani "Ara" Aravirta [1] (s. 26. maaliskuuta 1953 Savonlinna) on suomalainen jääkiekkovalmentaja ja entinen jääkiekkoilija. Hän on valmentanut viimeksi SM-liigaseura Lahden Pelicansia.[2] Pelaajaurallaan Aravirta pelasi hyökkääjänä, ja edusti aktiiviurallaan Turun Tovereita, Savonlinnan Pallokerhoa, Oulun Kärppiä, Södertälje SK:ta ja Kiruna AIF:ia. Urallaan Aravirta voitti yhden SM-pronssin.
Aravirta on toiminut valmentajaurallaan JYPin, Helsingin Jokereiden, Helsingin IFK:n, Oulun Kärppien ja Lahden Pelicansin päävalmentajana. Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentajana Aravirta on voittanut kolme MM-hopeaa, yhden MM-pronssin ja yhden olympiapronssin. Lisäksi hän on toiminut joukkueen kakkosvalmentajana voittaen yhden MM-kullan, yhden MM-hopean ja yhden olympiapronssin.
Aravirta on aateloitu Suomen Jääkiekkoleijonaksi numerolla 182. Aravirta on naimisissa Kaisu Aravirran kanssa, ja parilla on lapset Henna ja Jukka Aravirta, jotka ovat aikuisia.
Aravirta toimi vuosina 2012–2017 MTV Sportin jääkiekkoasiantuntijana MM-kisalähetyksissä.
Pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hannu Aravirta oli pelipaikaltaan hyökkääjä. Hän aloitti pelaamisen vasta 11-vuotiaana Savonlinnassa SaPKo:n juniorijoukkueissa. Aravirta siirtyi A-juniori-ikäisenä pelaamaan Turkuun TuTon riveihin yhdeksi kaudeksi. Hän pelasi 1-divisioonatasolla TuTossa 1973–1974 A-nuorten joukkueessa ja palasi takaisin Savonlinnaan kaudeksi 1974–1975 SaPKon pelatessa 1-divisioonassa. Seuraaville kausille Aravirta siirtyi Ouluun pelaamaan Kärpissä kaksi kautta 1-divisioonassa, kunnes kaudelle 1977–1978 Kärpät nousi SM-liigaan. Yhden pääsarjatasolla vietetyn kauden jälkeen Aravirta siirtyi pelaamaan Ruotsiin kolmeksi seuraavaksi kaudeksi: Södertäljessä 1978–1980 ja Kirunassa 1980–1981.
Viimeiset vuotensa pelaajaurallaan Aravirta pelasi Kärpissä pelaten kaksi täyttä kautta. Aravirta päätti uransa kauden 1983–1984 aikana, jolloin hän toimi Pentti Matikaisen valmentamassa joukkueessa pelaavana kakkosvalmentajana. Matikainen oli houkuttelemassa Aravirtaa siirtymään valmentajan tehtäviin.
Hannu Aravirta pelasi SM-liigatasolla 93 ottelua tehden niissä pisteet 27+21=48. Divisioonatasolla mies pelasi yli piste per ottelu -keskiarvolla tehden 126 ottelussa tehot 78+73=151.
Valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]SM-liigan joukkueista Aravirta on valmentanut JyP HT:tä (1988–1993), Jokereita (1993–1996, 2009), HIFK:ta (2003–2005), Pelicansia (2006–2009, 2013–) sekä Oulun Kärppiä (apuvalmentajana 1983–1985 ja 1987–1988, päävalmentajana 2010–2013). Hän on voittanut SM-liigassa valmentajana kaksi mestaruutta, kolme hopeaa ja kaksi pronssia. Hänet valittiin SM-liigan parhaaksi valmentajaksi vuonna 1989. Viimeisimmästä tehtävästään Jokereiden päävalmentajana hän sai potkut keskiviikkona 25. marraskuuta 2009. Jokerit oli tuolloin SM-liigassa viimeisenä. Tammikuussa 2010 Aravirta nimitettiin Elitserien-seura Modon päävalmentajaksi.[3]
Suomen jääkiekkomaajoukkueen valmennusportaassa Aravirta aloitti vuonna 1992, kun hänestä tuli Leijonien kakkosvalmentaja. Kakkosvalmentajana hän voitti maailmanmestaruuden, MM-hopean ja olympiapronssin. Maajoukkueen päävalmentajaksi Aravirta siirtyi vuonna 1998. Päävalmentajan paikalla hän luotsasi Leijonat kolme kertaa MM-hopealle, kerran MM-pronssille ja kerran olympiapronssille. Aravirta lopetti tehtävässä vuonna 2003. Aravirta valmensi Suomen jääkiekkomaajoukkuetta 194 ottelussa, mikä on suurin ottelumäärä Suomen valmentajana. Vuosiksi 2004–2006 hän teki paluun maajoukkuevalmennukseen, kun hän astui Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen peräsimeen. Pikkuleijonien kanssa Aravirta voitti kaksi MM-pronssia.
Saavutukset sarjavalmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1988–1989 SM-hopeaa (JYP)
- 1991–1992 SM-hopeaa (JYP)
- 1992–1993 SM-pronssia (JYP)
- 1993–1994 SM-kultaa (Jokerit)
- 1994–1995 SM-hopeaa (Jokerit)
- 1995–1996 SM-kultaa (Jokerit)
- 2003–2004 SM-pronssia (HIFK)
Saavutukset maajoukkuevalmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Talviolympialaiset 1994 – Pronssia (kakkosvalmentajana)
- MM-1994 – Hopeaa (kakkosvalmentajana)
- MM-1995 – Kultaa (kakkosvalmentajana)
- Talviolympialaiset 1998 – Pronssia
- MM-1998 – Hopeaa
- MM-1999 – Hopeaa
- MM-2000 – Pronssia
- MM-2001 – Hopeaa
- U20 MM-2004 – Pronssia
- U20 MM-2006 – Pronssia
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hannu Aravirta Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
- Haapakoskelle kenkää – Aravirta ohjaksiin
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aravirta Kari Hannu Juhani HS:n Verokoneessa hs.fi. Arkistoitu 7.11.2017.
- ↑ Hannu Aravirta on Pelicansin uusi päävalmentaja sm-liiga.fi. 26.3.2013. Jääkiekon SM-liiga. Viitattu 15.6.2013.
- ↑ Ska rädda Modo från miljonfiasko
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Aravirran tiedot Jääkiekkomuseon sivulla
- Ylen Elävä arkisto: Arvostettu ja arvosteltu Hannu Aravirta
- Iltalehden Julkkislista: Hannu Aravirta
Kirjallisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tyni, Kari: Hannu Aravirta - Leijonan osa. Kurri Productions, 2003. ISBN 951-98557-6-9
| Edeltäjä: Erkka Westerlund |
JYP HT:n päävalmentaja 1988–1993 |
Seuraaja: Kari Savolainen |
| Edeltäjä: Alpo Suhonen Glen Hanlon |
Jokereiden päävalmentaja 1993–1996 2009 |
Seuraaja: Curt Lundmark Hannu Jortikka |
| Edeltäjä: Curt Lindström |
Suomen jääkiekkomaajoukkueen päävalmentaja 1998–2003 |
Seuraaja: Raimo Summanen |
| Edeltäjä: Alpo Suhonen |
HIFK:n päävalmentaja 2003–2005 |
Seuraaja: Doug Shedden |
| Edeltäjä: Ilkka Kaarna Kai Suikkanen |
Pelicansin päävalmentaja 2006–2009 2013–2014 |
Seuraaja: Mika Toivola Tomi Lämsä |
| Edeltäjä: Mikko Haapakoski |
Kärppien päävalmentaja 10/2010–2013 |
Seuraaja: Lauri Marjamäki |
2 Bryggman (A) |
3 Kangasniemi |
4 Johannesen |
5 Junkkari |
6 Kumpula | |
7 Kalynuk |
8 Zábranský |
9 Bareš |
15 Chrons |
15 Paqvalin |
15 T. Poletín |
16 Horký |
18 Roine (C) |
19 Lasch |
20 Hirvonen |
29 Väänänen |
30 Jokinen |
30 Lindbom |
41 Lattu |
41 F. Poletín |
44 Käyhkö |
47 Jordán (A) |
51 Vukojevic |
55 Riihinen |
62 Enlund |
64 Amhandi |
68 Kumpulainen |
70 Patrikainen |
71 Tukiainen |
72 Carlsson |
87 Nieminen |
88 Lindfors |
89 Tyrväinen (A) |
91 Vilén |
92 Virtanen
Valmentajat Yli-Junnila – Taipale – Virta – Pasuri – Nakari – Kärki
2 Kiprusoff | 3 Nummelin | 4 Timonen (A) | 8 Linna | 9 Lydman | 12 Jokinen | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen (C) | 18 Lius | 19 Toskala | 22 Eloranta | 23 Ikonen | 24 Kapanen (A) | 25 Rintanen | 27 Niemi | 29 Alatalo | 31 Sulander | 32 Ruutu | 33 Tuomainen | 35 Myllys | 37 Mäkiaho | 42 Karalahti | 72 Laukkanen | Valmentaja Hannu Aravirta
1 Kiprusoff | 2 Kiprusoff | 3 Nummelin (A) | 4 Timonen | 5 Berg | 6 Martikainen | 7 Niemi | 8 Selänne (A) | 9 Lydman | 11 Koivu (C) | 12 Jokinen | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 17 Kallio | 22 Eloranta | 25 Sihvonen | 31 Sulander | 32 Rintanen | 33 Tuomainen | 35 Toskala | 42 Karalahti | 72 Lind | Valmentaja Hannu Aravirta
3 Nummelin (A) | 5 Berg | 7 Niemi | 9 Lydman | 10 Tikkanen | 14 Helminen (C) | 16 Peltonen (A) | 17 Kallio | 21 Lumme | 24 Sihvonen | 25 Hentunen | 27 Lind | 28 Kapanen | 30 Nurminen | 31 Sulander | 32 Rintanen | 33 Tuomainen | 34 Virta | 35 Toskala | 41 Aalto | 42 Karalahti | 44 Niinimaa | 62 Jokinen | Valmentaja Hannu Aravirta
2 Kiprusoff | 3 Nummelin (C) | 4 Timonen (A) | 5 Salo | 6 Väänänen | 7 Berg | 14 Helminen (A) | 15 Laaksonen | 17 Kallio | 21 Kapanen | 24 Kapanen | 25 Hentunen | 26 Pärssinen | 27 Lind | 28 Sihvonen | 30 Nurminen | 31 Kiprusoff | 32 Rintanen | 33 Virta | 35 Myllys | 36 Ylönen | 37 Ruutu | 40 Niemi | 55 Grönvall | Valmentaja Hannu Aravirta
3 Nummelin | 4 Timonen (A) | 6 Koivisto | 8 Ojanen | 9 Lydman | 10 Hagman | 12 Jokinen | 13 Karalahti | 14 Helminen (C) | 17 Kallio | 19 Norrena | 20 Miettinen | 27 Lind | 29 Pärssinen | 30 Markkanen | 31 Lehtonen | 32 Rintanen | 36 Tuulola | 39 Kapanen | 39 Viitakoski | 41 Aalto | 44 Niinimaa (A) | 56 Pirjetä | Valmentaja Hannu Aravirta
1 Lehtonen | 2 Kiprusoff | 3 Nummelin (A) | 4 Timonen | 5 Helenius | 6 Väänänen | 7 Berg | 8 Selänne (A) | 9 Lydman | 10 Pirnes | 11 Koivu (C |) 12 Jokinen | 14 Hagman | 16 Peltonen | 17 Kallio | 18 Virta | 20 Miettinen | 22 Eloranta | 23 Santala | 29 Pirjetä | 30 Hurme | 31 Nurminen | 32 Rintanen | 36 Ylönen | 44 Niinimaa | Valmentaja Hannu Aravirta
4 Timonen | 5 Berg | 6 Grönman | 8 Selänne | 10 Tikkanen | 11 Koivu | 12 Laukkanen | 14 Helminen | 15 Törmänen | 16 Peltonen | 17 Kurri | 19 Lind | 21 Lumme | 24 Kapanen | 25 Rintanen | 26 Lehtinen | 27 Numminen | 30 Tammi | 31 Sulander | 35 Myllys | 37 Ylönen | 40 Nieminen | 44 Niinimaa | Valmentaja Hannu Aravirta
4 Timonen | 5 Salo | 6 Väänänen | 7 Berg | 8 Selänne | 10 Nieminen | 12 Jokinen | 14 Helminen | 16 Hagman | 17 Kallio | 21 Lumme | 22 Eloranta | 24 Kapanen | 26 Lehtinen | 27 Numminen | 30 Nurminen | 31 Markkanen | 35 Hurme | 36 Ylönen | 37 Ruutu | 41 Aalto | 42 Lind | 44 Niinimaa | Valmentaja Hannu Aravirta
| Auktoriteettitunnisteet: Henkilöt |
|---|
