Australian Grand Prix 2008

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Australia Australian Grand Prix 2008
1. osakilpailu 18 osakilpailusta kaudella 2008.
Päivämäärä 16. maaliskuuta 2008
Sijainti Albert Park, Melbourne, Australia
Ratatyyppi Katuun pohjautuva moottorirata
Radan pituus 5,303 km
Kilpailun pituus 58 kierrosta, 307,574 km
Sää Aurinkoinen
Paalupaikka
Kuljettaja Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton
(McLaren)
Paaluaika 1.26,714
Palkintokoroke
Voittaja Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton
(McLaren)
Toinen Saksa Nick Heidfeld
(BMW Sauber)
Kolmas Saksa Nico Rosberg
(Williams)
Nopein kierros
Kuljettaja Suomi Heikki Kovalainen
(McLaren)
Kierrosaika 1.27,418 (kierroksella 43)

Australian Grand Prix 2008 (virallisesti 2008 Formula 1 ING Australian Grand Prix) oli Formula 1 -kauden 2008 avausosakilpailu, joka ajettiin 16. maaliskuuta Albert Parkin radalla Australian Melbournessa.[1] Maaliin selvisi vain seitsemän autoa, joista yksi, Rubens Barrichello hylättiin tämän poistuessa varikolta punaisten valojen palaessa.[2][3]

Viikonlopun aikataulu ja sää

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Päivä Aikataulu Sessio Sää Ilma Rata Kosteus
Paik. Suomi
14. maaliskuuta 10:00–11:30 01:00–02:30 1. vapaat harjoitukset Aurinkoinen 35–39 °C 32–34 °C 15–18 %
14:00–15:30 05:00–06:30 2. vapaat harjoitukset Aurinkoinen 36–37 °C 36–37 °C 9–11 %
15. maaliskuuta 11:00–12:00 02:00–03:00 3. vapaat harjoitukset Aurinkoinen 22–23 °C 33–35 °C 51–55 %
14:00–15:00 05:00–06:00 Aika-ajot Aurinkoinen 23–25 °C 38–40 °C 50–54 %
16. maaliskuuta 15:30–17:30 06:30–08:30 Kilpailu Aurinkoinen 36–37 °C 47–51 °C 11 %
Lähde:[4][5]

Aika-ajoissa Hamilton otti paalupaikan, ennen yllättäjää Robert Kubicaa. Heidän jälkeensä nopeimmat olivat Heikki Kovalainen, Felipe Massa, Nick Heidfeld ja Jarno Trulli. Hallitsevan maailmanmestarin Kimi Räikkösen Ferrarissa oli elektroniikkaongelmia, jotka pudottivat hänet jatkosta jo varhain. Vika olisi saatu korjattua, mutta koska auto hyytyi ennen varikkoa, ei hän saanut jatkaa enää aika-ajoa, vaikka tekikin viidenneksi nopeimman kierrosajan. Räikkösen lähtöruutu olisi ollut 16, mutta nousi pykälän ylöspäin kun Timo Glock sai yhteensä kymmenen lähtöruutua pudotusta (ensimmäiset viisi vaihdelaatikon vaihdosta kesken kaiken ja toiset viisi Mark Webberin estelystä aika-ajoissa).

Kierrokset 1–12

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hamilton, Heidfeld ja Rosberg palkintokorokkeella.

Kisaan startattiin kuivalta radalta. Lähdössä Hamilton, Kubica ja Kovalainen pitivät paikkansa, mutta Massa pyörähti oman ajovirheen seurauksena heti ulos. Barrichello onnistui nousemaan lähdössä 11 sijalta sijalle 7. Ensimmäisessä mutkassa koettiin myös joukkokolari, joka sai alkunsa Giancarlo Fisichellan ja Glockin kolaroitua keskenään, joista jälkimmäisenä mainittu pääsi vielä jatkamaan. Mukana olivat kolarissa olivat myös Sébastien Bourdais, Nelsinho Piquet, Kazuki Nakajima, Anthony Davidson, Jenson Button ja Sebastian Vettel. Kolme ensin mainittua onnistuivat vielä palaamaan radalle, ja kävivät Massan tavoin varikolla korjaamassa osia.

Turva-auto otettiin kierroksen ajaksi radalle, jonka jälkeisessä uusintastartissa Hamilton karkasi taas muilta. Räikkönen haastoi taempana Rubens Barrichelloa seitsemännestä sijasta, mutta ei päässyt iskuetäisyydelleen kunnolla.

Kierrokset 13–30

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

13 kierroksen jälkeen Hamilton oli yhä johdossa; ero toisena olleeseen Kubicaan oli 9,4 sekuntia. Kubica teki pysähdyksensä kolme kierrosta myöhemmin, mikä nosti Kovalaisen toiseksi. Räikkönen onnistui ohittamaan Barrichellon kierroksella 18, nousten kuudenneksi. Hamilton teki samaan aikaan ensimmäisen pysähdyksensä, joka tiputti hänet radalla neljänneksi. Kovalainen johti kilpailua.

Trulli ajoi kisassa viidentenä, kunnes hydrauliikkavika päätti kilpailun kierroksella 20. Nico Rosberg ja Heidfeld kävivät samaan aikaan taistelua sijoista 3. ja 4. Kamppailu päättyi varikkokäyntien jälkeen Heidfeldin voitoksi.

Kovalaisen pysähdyksen myötä Hamilton palasi kärkeen. Yhden pysähdyksen taktiikkaa käyttänyt Räikkönen oli noussut kolmanneksi yrittäen ohittaa maanmiestään. Räikkönen oli kuitenkin hurjassa nousussaan kuluttanut renkaansa niin paljon että niihin merkityistä valkoisista viivoista osa oli kulunut kokonaan.

Räikkösen taktiikka näytti toimivalta, kunnes Massa ja David Coulthard kolaroivat kierroksella 26. Massa yritti ohittaa skottia sisäkautta, joka kuitenkin sulki oven. Coulthard jäi radan varteen, mutta brasilialainen jatkoi vielä kilpailuaan. Turva-auto otettiin radalle, joka kutisti erot umpeen.

Sääntöjen mukaan varikolle ei saanut mennä turva-auton ollessa radalla, ennen kuin letka oli kerätty kasaan. Räikkönen oli jo aikeissa ajaa sisälle, mutta sai viime hetkellä tiedon sen mahdottomuudesta. Varikon avautuessa Kubica, Fernando Alonso, Glock ja Nakajima tekivät pysähdyksensä, mutta Räikkönen ei. Turva-auton poistuttua hän yritti ohittaa Kovalaista White Ford -mutkassa, mutta ajoi kuluneilla renkailla ulos ja putosi joukon hännille. Varikkokäyntikierros pudotti Räikkösen lähes 40 sekunnin päähän johtaneesta Hamiltonista.

Kierrokset 31–48

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piquet'n auto hajosi aikaisempien kolareiden aiheuttamien vaurioiden takia. Kierrosta myöhemmin Satōlle tapahtui vastaavasti. Räikkönen otti samaan aikaan edellään ollutta Glockia kiinni lähes 3 sekuntia/kierros. Hän kuroi muutamassa kierroksessa eron umpeen, mutta pyörähti pienen leveäksi ajon seurauksena.

Hamilton johti edelleen kilpailua ennen Kovalaista ja Heidfeldia. Pysähdyksensä jälkeen Kovalainen otti johtopaikan tehden heti nopeimman kierroksen. Hän olisi voinut tehdä riittävän eron Hamiltoniin, mutta Glockin osuttua tuhoisasti kanttariin, turva-auto laitettiin jälleen radalle. Samalla Kovalaisen johto mureni, mikä puolestaan päätti käytännössä voittotaistelun.

Turva-auton ollessa radalla joutui Barrichello tulemaan varikolle säännöistä huolimatta. Tikkarimies päästi kuitenkin Honda-kuljettajan liian aikaisin matkaan, sillä polttoaineletku oli vielä autossa kiinni. Kaiken lisäksi Barrichello ajoi varikon liikennevaloista läpi punaisen valon palaessa. Hän sai ensin 10 sekunnin stop & go -rangaistuksen ja hylättiin myöhemmin kilpailun jälkeen.

Hieman ennen turva-auton poistumista radalta Nakajima ajoi Kubican perään ja molemmat kuljettajat joutuivat tulemaan varikolle. Nakajima selvisi etusiiven vaihtamisella, mutta Kubica joutui keskeyttämään. Bourdais oli noussut samaan aikaan neljänneksi. Nakajima sai tapauksen johdosta kymmenen pykälän lähtöruuturangaistuksen seuraavaan Malesian osakilpailuun.[2][6]

Kierrokset 49–58

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kovalainen onnistui ohittamaan Räikkösen nousten kuudenneksi. Räikkönen kärsi radalla teknisistä ongelmista, jotka päättyivät Ferrarin moottoririkkoon kierroksella 54. Ironisesti kierrosta myöhemmin myös Bourdais'n Toro Rosson Ferrari hajosi. Koska kuljettajia oli kuitenkin jäljellä enää kahdeksan ja kierroksia enää kolme, oli Bourdais'n pistesija varma.

Loppukierroksilla käytiin taistelua neljännestä sijasta Alonson ja Kovalaisen välillä. Kovalainen onnistui ohittamaan Alonson, joka kuitenkin ohitti pääsuoralla uudestaan Kovalaisen, joka oli vahingossa painanut varikonnopeusrajoittimen päälle. Suomalainen ei enää onnistunut nostamaan sijoitustaan.

Hamilton ajoi voittoon ennen Heidfeldia ja Rosbergia, jolle palkintosija oli F1-uran ensimmäinen.[2] Alonso oli neljäs, Kovalainen viides, Barrichello kuudes, Nakajima seitsemäs, Bourdais kahdeksas ja Räikkönen keskeytyksestään huolimatta yhdeksäs. Kolmen viimeisen sijoitukset nousivat yhdellä Barrichellon hylkäyksen takia. Nakajiman kuudes sija jäi hänen uransa parhaaksi.

Sija Nro Kuljettaja Talli Aika (1. erä) Aika (2. erä) Aika (3. erä)
1. 22 Iso-Britannia Lewis Hamilton McLaren-Mercedes 1.26,572 1.25,187 1.26,714
2. 4 Puola Robert Kubica BMW Sauber 1.26,103 1.25,315 1.26,869
3. 23 Suomi Heikki Kovalainen McLaren-Mercedes 1.25,664 1.25,452 1.27,079
4. 2 Brasilia Felipe Massa Ferrari 1.25,994 1.25,691 1.27,178
5. 3 Saksa Nick Heidfeld BMW Sauber 1.25,960 1.25,518 1.27,236
6. 11 Italia Jarno Trulli Toyota 1.26,427 1.26,101 1.28,527
7. 7 Saksa Nico Rosberg Williams-Toyota 1.26,295 1.26,059 1.28,687
8. 9 Iso-Britannia David Coulthard Red Bull-Renault 1.26,381 1.26,063 1.29,041
9. 15 Saksa Sebastian Vettel Toro Rosso-Ferrari 1.26,702 1.25,842 Ei aikaa
10. 17 Brasilia Rubens Barrichello Honda 1.26,369 1.26,173
11. 5 Espanja Fernando Alonso Renault 1.26,907 1.26,188
12. 16 Iso-Britannia Jenson Button Honda 1.26,712 1.26,259
13. 8 Japani Kazuki Nakajima Williams-Toyota 1.26,891 1.26,413
14. 10 Australia Mark Webber Red Bull-Renault 1.26,914 Ei aikaa
15. 1 Suomi Kimi Räikkönen Ferrari 1.26,140 Ei aikaa
16. 21 Italia Giancarlo Fisichella Force India-Ferrari 1.27,679
17. 14 Ranska Sébastien Bourdais Toro Rosso-Ferrari 1.27,446
18. 20 Saksa Adrian Sutil Force India-Ferrari 1.27,859
19. 12 Saksa Timo Glock [8] Toyota 1.26,919 1.26,164 1.29,593
20. 18 Japani Takuma Satō Super Aguri-Honda 1.28,208
21. 6 Brasilia Nelson Piquet Jr. Renault 1.28,330
22. 19 Iso-Britannia Anthony Davidson Super Aguri-Honda 1.29,059
Sija Nro Kuljettaja Talli Kierrokset Aika/Keskeytys Lähtöruutu Pisteet
1 22 Iso-Britannia Lewis Hamilton McLaren-Mercedes 58 1.34.50,616 1 10
2 3 Saksa Nick Heidfeld BMW Sauber 58 +5,478 5 8
3 7 Saksa Nico Rosberg Williams-Toyota 58 +8,163 7 6
4 10 Espanja Fernando Alonso Renault 58 +17,181 11 5
5 23 Suomi Heikki Kovalainen McLaren-Mercedes 58 +18,014 3 4
6 8 Japani Kazuki Nakajima Williams-Toyota 57 +1 kierros 13 3
7 14 Ranska Sébastien Bourdais Toro Rosso-Ferrari 55 +3 kierrosta (Moottori) 17 2
8 1 Suomi Kimi Räikkönen Ferrari 54 Moottori 15 1
DSQ 17 Brasilia Rubens Barrichello Honda 58 Hylättiin (+52,453) 10
Kesk. 4 Puola Robert Kubica BMW Sauber 48 Kolari (Nakajima) 2
Kesk. 12 Saksa Timo Glock Toyota 44 Ulosajo 18
Kesk. 18 Japani Takuma Satō Super Aguri-Honda 33 Vaihteet 19
Kesk. 6 Brasilia Nelson Piquet Jr. Renault 31 Kytkin 20
Kesk. 2 Brasilia Felipe Massa Ferrari 30 Moottori 4
Kesk. 9 Iso-Britannia David Coulthard Red Bull-Renault 26 Kolari (Massa) 8
Kesk. 11 Italia Jarno Trulli Toyota 20 Moottori 6
Kesk. 20 Saksa Adrian Sutil Force India-Ferrari 9 Hydrauliikka 18
Kesk. 10 Australia Mark Webber Red Bull-Renault 1 Kolari (Davidson) 14
Kesk. 16 Iso-Britannia Jenson Button Honda 1 Kolari (Vettel) 12
Kesk. 19 Iso-Britannia Anthony Davidson Super Aguri-Honda 1 Kolari (Nakajima, Webber) 21
Kesk. 15 Saksa Sebastian Vettel Toro Rosso-Ferrari 1 Kolari (Fisichella) 9
Kesk. 21 Italia Giancarlo Fisichella Force India-Ferrari 1 Kolari (Vettel) 16
Lähde:[9]

Johtokierrokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nro Kuljettaja Talli Kierrokset
22 Yhdistynyt kuningaskunta Lewis Hamilton McLaren-Mercedes 1–17, 22–42, 47–58
23 Suomi Heikki Kovalainen McLaren-Mercedes 18–21, 43–46

Tilanne kuljettajien ja valmistajien MM-sarjassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valmistajien pisteet
Sija Talli Pisteet
1. Iso-Britannia McLaren-Mercedes 14
2. Iso-Britannia Williams-Toyota 9
3. Saksa BMW Sauber 8
4. Ranska Renault 5
5. Italia Toro Rosso-Ferrari 2
6. Italia Ferrari 1
  1. 2008 Formula 1 ING Australian Grand Prix - Race Result Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  2. a b c Hamilton off to a Flier ESPN. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  3. Barrichello Disqualified from Australian GP F1 News. 16.3.2008. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  4. Großer Preis von Australien in Melbourne 2008 - Formel 1 bei Motorsport-Total.com www.motorsport-total.com. Viitattu 31.8.2017. (saksa)
  5. 2008 Formula 1 ING Australian Grand Prix
  6. Nakajima Penalised for Kubica Incident F1 News. 16.3.2008. Autosport.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  7. 2008 Formula 1 ING Australian Grand Prix - Qualifying Results - Archive 1950-2016. Formula 1.com. Viitattu 19.6.2017. (englanniksi)
  8. Timo Glockille rangaistus MTV3.fi. Viitattu 15.02.2008.
  9. Australian GP 2008 - F1-ruutu (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]