Alankomaalainen keittiö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Alankomaalainen keittiö eli hollantilainen keittiö perustuu yksinkertaisiin ruokiin, joita ovat muun muassa erilaiset pataruoat, ohukaiset, meren antimet ja meijerituotteet.[1]

Goudajuustoa näytteillä Goudassa.
Hutspotia sianlihan kera.
Limburgin provinssin erikoisuus vlaai on litteä pyöreä leipäkakku.

Yksi Alankomaiden tärkeimmistä peruselintarvikkeista on hollantilainen juusto. Maan tunnetuin juusto on gouda, joka tulee Goudan kaupungista. Keskiajalla edam-juusto oli maan tärkeimpiä vientituotteita, kun Edamin kaupungilla vielä oli meriyhteys. Kolmas tunnettu hollantilainen juusto on Leerdammer.[2]

Alankomaalainen pataruoka stamppot on tyypillinen paikallinen arkiruoka, jonka pääraaka-aine on peruna. Vanhin ja suosituin pataruoka on hutspot, joka tehdään naudanlihasta, sipulista, porkkanasta ja perunasta. Patoihin käytetään Alankomaissa muitakin kasviksia, kuten kaalia, sekä lisäksi sianlihaa ja makkaraa. Myös papuja ja herneitä käytetään maan keittiössä paljon; suosituin sentyyppinen ruokalaji on herneistä ja sianlihasta valmistettu keitto snert.[3]

Kalastuksella on Alankomaille ollut aina suuri merkitys. Maan suosituimpiin kalaruokiin kuuluu matjessilli, vielä kutematon nuori silli, joka syödään perinteisesti kokonaisena ilman lisukkeita. Myös sinisimpukoita viljellään runsaasti, vaikka suurin osa sadosta viedäänkin naapurimaihin. Simpukankasvatuksen keskus on Yerseke Schelde -joen suulla.[4]

Suosittu alankomaalainen kakku on rusinakakku poffert, jota syödään kahvin kanssa, jälkiruokana tai välipalana. Alankomaalaiset tarjoavat poffertin yleensä voin, sokerin ja siirapin kanssa.[5] Suurikokoiset alankomaalaiset ohukkaat (pannekoeken) ovat tunnettu herkku, ja maassa on jopa niihin kokonaan erikoistuneita ravintoloita.[6] Limburgin erikoisuus on vlaai, litteä pyöreä leipäkakku, joka on päällystetty hedelmillä tai riisipuurolla. Twentessä valmistetaan krenteweggeä, joka on litteä ja pitkulainen rusinapulla.[7]

Alankomaalaiset ovat maailman ahkerimpia lakritsinsyöjiä. Jouluisin maassa nautitaan etenkin piparkakkua muistuttavaa speculaas-leivonnaista, joka on maustettu kanelilla, muskotilla, kardemummalla, mausteneilikalla ja inkiväärillä. Speculaas valetaan puisiin muotteihin, joiden kuviot esittävät yleensä perinteisiä hahmoja ja aiheita. Muita alankomaalaisia jouluherkkuja ovat hunajakakku ontbijtkoek ja mausteinen mantelipikkuleipä janhagel.[8]

Alankomaiden kansallisjuoma on alun perin ohrasta, rukiista, maissista ja katajanmarjasta tehty genever-viina. Siihen voidaan käyttää nykyisin myös muita marjoja ja hedelmiä. Myös liköörit ovat Alankomaissa suosittuja.[9]

  • Meiborg, Elke: Culinaria Makujen Eurooppa. (Dominé, André & Römer, Joachim & Ditter, Michael (päätoimittajat)) Könemann, 2001 (alkuteos 1999). ISBN 3-8290-5810-1
  1. Meiborg 2001, s. 281.
  2. Meiborg 2001, s. 281–284.
  3. Meiborg 2001, s. 286.
  4. Meiborg 2001, s. 291–292.
  5. Meiborg 2001, s. 287.
  6. Meiborg 2001, s. 288.
  7. Meiborg 2001, s. 295.
  8. Meiborg 2001, s. 296–299.
  9. Meiborg 2001, s. 300.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]